AINA sama kaava: yritän parhaani, mutta saan kuraa niskaan :(
Esimerkit on näennäisen mitättömiä, mutta niiden pohjustamiseen ei mene niin kauan.
Mutta siis, kesällä vuokrasimme Airbnb:n kautta mökin viikoksi. Otettiin perusmaksun lisäksi yli 100€ siivousmaksu, kun ajateltiin että ei sitten loman päätteeksi tarvitse ihan joka paikkaa kuurata. Viimeisenä päivänä kuitenkin laitettiin kaikki paikoilleen, kerättiin vuodevaatteet pinoihin sängyille kuten vuokraaja oli toivonut, ja lopuksi vielä jätin astianpesukoneen päälle kuten oli pyydetty. Kotona laitoin hyvät arvostelut, ja mitä itse sain? Kommentin, että "kiitos vierailusta. Mökki jäi vähän sotkuiseksi, mutta koska kyseessä lapsiperhe, annetakoot anteeksi".
Kuukausi tuosta, ja lapsi halusi tehdä kutsukortit synttäreilleen. Tehtiin ne, ja laitettiin postiin. Miehen sukulaiselta tuli viesti, että kiitos, tullaan jos ymmärrettiin kutsu oikein, kun "käsialasta ei saa oikein mitään selvää".
Muutama viikko sitten kävin kampaajalla, ja leikkautin reilusti kuivia, värjättyjä latvoja pois. Jäljelle jäi ns. long bob-malli, ja vain oma väri hiuksissa. Kampaajalla sanoin, että pidän omasta väristäni, johon kampaaja ynähti ja sanoi, että voisihan siihen laittaa raitoja piristämään vähän. Olen myös saanut monta kommenttia, että "olet käynyt kampaajalla", mutta ei mitään jatkokommenttia, että näyttää kivalta tms.
Tätä tapahtuu minulle jatkuvasti, isoa ja pientä. En ole tällä hetkellä työelämässä, mutta sielläkin olen saanut kokea, kuinka KAIKKI muut saa jonkun kannustavan ja kehuvan kommentin, mutta en minä. Vaikka varmasti tein yhtä paljon ja yhtä hyvin kuin muutkin. Olen ollut illanistujaisissa, jossa muiden asut ja kampaukset ja kerran jopa kyvyt kehutaan, mutta ei juuri minun.
Ihan viimeisin on tältä aamulta: myin tori.fi:n kautta maljakon. Ostaja osti sen, ja lähetin heti kun maksu näkyi tilillä. Tänään sitten sain viestin jossa luki: olisit voinut pakata vähän paremmin. Kysyin, että ei kai maljakko mennyt rikki? Kuulemma ei, mutta olisi voinut mennä. En oikeasti enää jaksa :(
Elämässäni on isompiakin stressiaiheita juuri nyt, joten se varmasti vaikuttaa siihen miten koen tällaisen palautteen omasta tekemisestäni. Mutta silti. Masentaa :(
Kommentit (35)
Ymmärrän, että nuo seikat häiritsevät, ja ne tuntuvat varmasti isoilta kun on jo valmiiksi mieli maassa. Tulee vähän kuin tunne, että lyödään lyötyä. Tiedän, koska olen itse juuri sellainen. Etsin vähän kuin piilomerkityksiä ja kulutan voimavaroja siihen kun analysoin jonkun sanomisia.
Samalla minusta kuulostaa, että olet jotenkin tosi ankara itsellesi. Olet toiminut noissa tilanteissa hyvää tarkoittaen, itseäsi kuunnellen ja voit seistä sun tekemisten takana.
Joillain tuntuu melkein aina menevän asiat oikein päin ihan sattuman kaupalla. Kuin Hannu Hanhella hyvät asiat suoraan putoavat jalkojen eteen. Toiset ovat taas oman elämänsä Aku Ankkoja.
Tiedän tunteen, ap :( Ajattelee hoitaneensa asiat hyvin ja tehneensä parhaansa, mutta sitten tulee muilta jotain ihme kuittailua. Tulee sellainen olo, että ihan päin peetä meni sitten kuitenkin taas.
Älä lannistu, hiuksesi näyttävät varmasti kivalta. Kampaaja koitti vaan rahastaa sua kun puhui niistä raidoista!
Joo, niin tuttua. Mua ärsyttää eniten, kun oma äiti tekee tätä. Äitini hoitaa säännöllisesti veljeni lapsia ja näin on ollut monta vuotta. Minun lapsiani hän on hoitanut vain äkillisissä ja yllättävissä hätätilanteissa.
Viimeksi äiti tuli pienempien lasten seuraksi, kun isoimmalle oli sattunut tapaturma ja lähdin viemään häntä sairaalaan illalla (mies työmatkalla). Palatessa äitini kommentoi, että no vähän täällä tuli hankaluuksia, kun ei ollut ruokaa valmiina, "Petterihän" (veljelläni) aina jättää jotain valmiiksi... Siinä kiristyssidettä viritellessä ei nyt tullut mieleen :-/ Ja pienemmät lapseni syövät siis ihan mitä tahansa ja leipää + päällisiä oli kaapit pullollaan.
Kyllä huomaa, ettei ole aplla oikeita ongelmia ollut elämässään riittävästi,hohhoijjaa..
Tuo ignooraminen kuulostaa tutulta. Kerron esimerkin harrastuspiiristä: neulon hartaasti ja huolella omasta mielestä todella onnistuneet, kauniit sukat monimutkaisella kuviolla. Otan niistä ajatuksella kuvan ja pistän someen. Saan 5 tykkäystä eikä kukaan kommentoi mitään. Tuttavani neuloo kymmenennet samanlaiset simppelit epämääräisen väriset sukat epätasaisella käsialalla, ottaa niistä klo 23 illalla pimeän kuvan likaisella lattialla ja saa 50 tykkäystä ja 50 kommenttia miten ihanat sukat hän on tehnyt ja miten taitava hän on, tekiskö hän tilauksesta. En vaan voi ymmärtää :D
Mulla on kaveri, joka on tosi huithapeli, tekee asiat vähän sinnepäin. Omasta mielestään tekee kaiken oikein ja perusteellisesti ja ihmettelee kun saa moitteita. Esim työssäänkin jatkuvasti. Kokee kiusaamisena. En tiedä miten tukea..
Vierailija kirjoitti:
Oi, mulle tuli oikein sympatian ja empatian aalto sua kohtaan. Ymmärrän sua niin hyvin ja mullekin tapahtuu tuollaista aika usein. En osaa antaa neuvoa sen kummemmin, mutta annan ison virtuaalihalin, sinä tuntematon kohtalotoverini.
Ja täältä tukea myös!
Minulle käy usein niin, että kaikkia muita (naisia) ympärillä kehutaan ylitsevuotavasti, mutta ei minua. Lisäksi minua "läksytetään" usein kuin lasta, siis ihan tuntemattomat ihmiset mm. ruokavalinnoista. En tiedä mistä tuo johtuu.
Ai niin, ja lisäksi kun olen oikein hyvällä päällä ja tyytyväinen itseeni ja tekemiseeni tai olemiseeni, niin joku ihan takuulla tiputtaa minut maanpinnalle (ennen oli sellainen esimies). 😂
Usein naiset kehuvat niitä joita eivät koe uhaksi itselleen. Näin ne jotka ovat hyvännököisiä tai joille ollaan pikkasen kateellisi jäävät ilman kehuja ”ettei kohde vaan ylpisty”. Itse harvoin saan kehuja naisilta tai jos saan niin kuulen sen joltain toiselta kiertoteitse joka kertoo ”sen ja sen kehuneen minua kauniiksi” jne.
Joten oletan että sinussa on jotain mitä kehua! 🙂 Ja hei, itse leikkaan longbobin heti kun hiukseni ovat vähän vielä kasvaneet, ihana tukka sulla.
Kasvata luonnetta, ei Suomessa kannata olla liian kiltti, muut käyttää sua silloin vaan hyväksi. Sen olen huomannut itsekin. Tsemppiä!
Ainakin edellisessä työpaikassa huomasin, että kun naiset kehuivat toisiaan ha samalla osoittivat valta-asemaansa eli kenestä pidetään, kenestä saa pitää jne. Eli kehut eivät olleet aitoja, vaan sillä pönkitettiin jotain näennäiskaveruutta. Itsehän en siis kehuja saanut 😂
Nro 29
Vierailija kirjoitti:
Usein naiset kehuvat niitä joita eivät koe uhaksi itselleen. Näin ne jotka ovat hyvännököisiä tai joille ollaan pikkasen kateellisi jäävät ilman kehuja ”ettei kohde vaan ylpisty”. Itse harvoin saan kehuja naisilta tai jos saan niin kuulen sen joltain toiselta kiertoteitse joka kertoo ”sen ja sen kehuneen minua kauniiksi” jne.
Joten oletan että sinussa on jotain mitä kehua! 🙂 Ja hei, itse leikkaan longbobin heti kun hiukseni ovat vähän vielä kasvaneet, ihana tukka sulla.Kasvata luonnetta, ei Suomessa kannata olla liian kiltti, muut käyttää sua silloin vaan hyväksi. Sen olen huomannut itsekin. Tsemppiä!
Juuri tämä on se yksi syy, miksi jotakuta ei koskaan huomata, eikä hänestä eikä hänen töistään sanota koskaan mitään positiivista.
Se on tahallista huomiotta jättämistä. Sen vuoksi, että tuossa ihmisessä on kuitenkin jotain kadehdittavaa tai sellaista " karismaa" joka ärsyttää muita.
On sitten toinenkin puoli. Jotkut ihmiset vain ovat huomaamattomia, ovat ehkä hiljaisempia eivätkä koskaan porukassa ole niitä kaikkein aktiivisimpia muutenkaan.
Ja tiettyjä ihmisiä ärsyttää kaikki: heitä ärsyttää myös hiljaiset mutta fiksut ihmiset, sen lisäksi että heitä ärsyttää myös liikaa puhuvat lässyttäjät. Ja yleensä melkein kaikki muukin.
Ainoa keino on lisätä omaa itseluottamustaan ja olla välittämättä siitä, ettei koskaan huomata.
Tärkeintähän on kuitenkin se, että itse tietää mihin kykenee ja pystyy ja mitä osaa.
Monesti huonoitsetuntoisuus aiheuttaa tuollaista käytöstä. Kyllähän tuo ikävää on , jos ajattelisit niin että olet tehnyt kuitenkin parhaasi. Sun kohdalle on paljon kyllä kasaantunut , minä ottaisin yhteyttä tuohon mökin omistajaan ja vaatisin korjausta palautteeseen. Aina vuokrakohteesta lähtiessä kannattaa räpsiä kuvia tällaisten varalle.
Kaikesta ihmiset jaksaakin ahdistua, herramunjee! :D Päivittäisiä asioita millä ei edes jaksa vaivata päätään tai korkeintaan ajatuksen tasolla todeta nuuskamuikkusmaisesti "jaa" ja hymähtää iloisesti.
Ai että tuo illanistujaisissa muiden kehuminen! Mulla on kokemusta illanvietosta tyttöporukalla, jossa kaikki muut kilvan kehuvat toisiaan. Ai että tuo Maija on niiiiin kaunis, Ai että tuolla Millalla on niiiin ihana tukka, Ai että kun tuo tuo ja tämäkin vielä meidän neljän hengen porukasta on niiiiiin fiksuja, menestyneitä ja kauniita. Paitsi minä. Kukaan ei sano sanaakaan minusta. Itse liityn kehukuoroon kannustamaan ja ihastelemaan. Kunnes sitten mennään baariin, jossa miehet parveilevat ympärillä ja tuntemattomilta saa puolueettomia kehuja. Mutta ei ystäviltä.