Miestani havettaa minun tekemat tyo-lounaat :(
Olen talla hetkella kotona mammalomalla ja kiltin ja nukkuvan vauvan kanssa minulla on aika paljon aikaa kasilla...joskus ehka liikaakin :D
Rakastan ruoanlaittoa ja leivon useamman kertaa viikossa. Mieheni tyopaikalla lahes kaikilla on usein omat evaat lounaalla, ei ole kovin hyvaa tyopaikkaruokalaa ja no se taitaa kuulua vallitsevaan kulttuurin talla tyopaikalla.
Ennen kuin jain mammalomalle niin en todellakaan ehtinyt itse tekemaan lounaita, yleensa otettiin jotain eilisen illan tahteita tai sitten tehtiin koyhat voikkarit mutta useimmiten mieheni pisti pitkan pennosen tyopaikkaruokalaan, jonka ruoasta kuitenkin valitti jatkuvasti.
Nyt olen tehnyt miehelleni evaaksi usein hanen lempiruokiaan. Tulisia curryja, vuohenjuustosalaattia, lammaspataa, erilaisia piirakoita ja paljon kaikkia mun mielesta tavallisia ruokia mita meilla nyt on yleensakin syoty. Tykkaan tehda annoksista kauniita ja asettelen kaikki natisti ja saatan laittaa yrtteja koristukseksi. En nyt mitenkaan overiksi laita, mutta siis miten nyt yleensa ravintolassakin...
Mieheni ei nayttanyt olevan kovin innoissaan mun tekemista ruoista, hyvin usein unohti lounaan jaakaappiin, ajattelin sen vain olevan inhimillista unohtamista mutta nyt sanoikin eilen illalla etta enko voisi tehda vaan voileivat tai sit vaan jotain perunaa ja lihakastiketta tai olla tekematta yhtaan mitaan. Mieheni tyokaverit kuulemma naureskelevat hanen ruokiaan ja han ei jaksa sellaista.
En sanonut mitaan vastaan vaan sanoin etta juu totta kai tee miten naet parhaaksi. Nyt mies on toissa ja musta alkoi vaan tuntuun hirveen pahalle etta miten toi mies kehtaa :(
Oonko ihan naurettava kun pahoitin mielen tallaisesta? Ehka mun hormonit ovat edelleen ihan sekaisin vai onko mulla oikeus loukkaantua?
Kommentit (55)
Miehenä ottaisin suurin elein kunnon ruokailuvälineet esiin, ravistaisin ruokaliinan suoraksi ja asettaisin sen paidankaulukseen. Sitten uteliaana katselisin että mitäs niillä muilla onkaan eväänä.
Ehkä minulla on jotenkin pää pehmennyt vauvavalvomisten kanssa, mutta minua suunnattomasti huvitti ajatus metalliduunareista, jotka ruokatauolla haalareissaan hirnuvat jonkun vuohenjuustosalaatille. Sekä ajatus miehestä, joka pyytää vaimoltaan evääksi lihamakaronilaatikkoa, että kaverit eivät kiusaa :) :) :)
Kuvittelin tilannetta myös eteenpäin siten, että pariskunnalla olisi kamala riita ja vaimo kostaisi tekemällä miehelle töihin evääksi perusvoikkarit ja kun mies avaisi boksiaan siellä työpaikan taukohuoneessa, paljastuisikin, että niissä päällysteenä olevat kinkut ja juustot olisi leikelty sydämen mallisiksi.
Kappas, porvoossa katsellaan telkusta sitä kätilö-ohjelmaa. Siinä juuri mies kitisi vaimolleen kun työkaverit nauraa vaimon tekemille eväille, voileiville ja niitä koristamaan laitetuille koristeleikatuille retiiseille. Rouvalla oli liikaa aikaa vauvan kanssa.
Hei ap! Kohta on ystävänpäivä. Mitä jos tekisit ja lähettäisit miehesi koko työporukalle jotkut hempeät kuppikakut? Voisi ne kateelliset lieventää vähän ajatuksiaan.
Kyllä niillä miehillä on ronskit jutut ja äijät ne osaa naljailla toisilleen.Vielä jos ap:n mies ei osaa antaa takaisin.Uskon, että hävettää oikeasti.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 14:24"]
Olen talla hetkella kotona mammalomalla ja kiltin ja nukkuvan vauvan kanssa minulla on aika paljon aikaa kasilla...joskus ehka liikaakin :D
Rakastan ruoanlaittoa ja leivon useamman kertaa viikossa. Mieheni tyopaikalla lahes kaikilla on usein omat evaat lounaalla, ei ole kovin hyvaa tyopaikkaruokalaa ja no se taitaa kuulua vallitsevaan kulttuurin talla tyopaikalla.
Ennen kuin jain mammalomalle niin en todellakaan ehtinyt itse tekemaan lounaita, yleensa otettiin jotain eilisen illan tahteita tai sitten tehtiin koyhat voikkarit mutta useimmiten mieheni pisti pitkan pennosen tyopaikkaruokalaan, jonka ruoasta kuitenkin valitti jatkuvasti.
Nyt olen tehnyt miehelleni evaaksi usein hanen lempiruokiaan. Tulisia curryja, vuohenjuustosalaattia, lammaspataa, erilaisia piirakoita ja paljon kaikkia mun mielesta tavallisia ruokia mita meilla nyt on yleensakin syoty. Tykkaan tehda annoksista kauniita ja asettelen kaikki natisti ja saatan laittaa yrtteja koristukseksi. En nyt mitenkaan overiksi laita, mutta siis miten nyt yleensa ravintolassakin...
Mieheni ei nayttanyt olevan kovin innoissaan mun tekemista ruoista, hyvin usein unohti lounaan jaakaappiin, ajattelin sen vain olevan inhimillista unohtamista mutta nyt sanoikin eilen illalla etta enko voisi tehda vaan voileivat tai sit vaan jotain perunaa ja lihakastiketta tai olla tekematta yhtaan mitaan. Mieheni tyokaverit kuulemma naureskelevat hanen ruokiaan ja han ei jaksa sellaista.
En sanonut mitaan vastaan vaan sanoin etta juu totta kai tee miten naet parhaaksi. Nyt mies on toissa ja musta alkoi vaan tuntuun hirveen pahalle etta miten toi mies kehtaa :(
Oonko ihan naurettava kun pahoitin mielen tallaisesta? Ehka mun hormonit ovat edelleen ihan sekaisin vai onko mulla oikeus loukkaantua?
[/quote]
Ahahahaaa, pitkästä aikaa hauska provo. Juuri sellainen kiva, missä ylennetään itseään ja muut on moukkia :D
Kaikki muut on siis moukkia, sekö oli pontti.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 15:48"]
Ehkä minulla on jotenkin pää pehmennyt vauvavalvomisten kanssa, mutta minua suunnattomasti huvitti ajatus metalliduunareista, jotka ruokatauolla haalareissaan hirnuvat jonkun vuohenjuustosalaatille. Sekä ajatus miehestä, joka pyytää vaimoltaan evääksi lihamakaronilaatikkoa, että kaverit eivät kiusaa :) :) :)
Kuvittelin tilannetta myös eteenpäin siten, että pariskunnalla olisi kamala riita ja vaimo kostaisi tekemällä miehelle töihin evääksi perusvoikkarit ja kun mies avaisi boksiaan siellä työpaikan taukohuoneessa, paljastuisikin, että niissä päällysteenä olevat kinkut ja juustot olisi leikelty sydämen mallisiksi.
[/quote]
AP Näin teet!
Mun mies valittaa mulle mun tekemistä kauppalapuista, ei kuulemma kehtaa ottaa esille niitä julkisella paikalla kun olen piirrellyt niihin jotain tylsyyksissäni. Tosin nykyään onkin saanut sitten pelkistetympiä kauppalappuja mukaansa ;)
Tuosta ruokahommasta mies olis varmaan vaan mielissään, jos voisin laittaa hänelle "ravintolatason" eväitä mukaan. Vaikka kaverit kuittailisikin niin osaisi kyllä ottaa huumorilla.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 14:32"]
Mitä hittoa...? Missä helvetin vajukkilassa se on töissä jos siellä hihitellään toisten eväille?
[/quote]
Joka päivä vaan kaalilaatikkoa, jonka lämmittämisen jälkeen tuoksu hivelee kaikkien ilkeilijöiden kärsiä siellä työpaikalla.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 15:58"]
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 14:32"]
Mitä hittoa...? Missä helvetin vajukkilassa se on töissä jos siellä hihitellään toisten eväille?
[/quote]
Porvoossahan näin :)
Joka päivä vaan kaalilaatikkoa, jonka lämmittämisen jälkeen tuoksu hivelee kaikkien ilkeilijöiden kärsiä siellä työpaikalla.
[/quote]
On kyllä ihan tohveli mies ja entistäkin säälittävämpi, jos pitää tehdä eri ruuat työpaikalle kuin mitä kotona muuten syödään!
Mitä ne työkaverit sitten tekevät jos alkaa tuodakin pelkkää makaronilaatikkoa ja vastaavaa töihin, sittenkö ollaan tyytyväisiä? Hemmetti mitä ressukoita nekin. On sitten TODELLA kova juttu ettei äijät ymmärrä hyvän ruuan päälle.
Syödään lounaalla kebabia jos ei valmisruokaa. Onneksi ei tarvitse ottaa tuollaista miestä.
Eli säälittäviä ne työkaverit kun tuollaisesta aukovat päätään ja säälittävä on miehesi, joka ei osaa sanoa vastaan ja kehua, että onpa kiva kun vaimo tekee hyvää ruokaa mukaan.
Olen ollut miesten kanssa töissä lähes koko työelämässäni olon ajan. Meillä miehet lämmittävät ruokansa mikrossa.Suurimmalla osalla on valmisruokaa. Kyllä,ovat perheellisiä, valtion virastossa. Ei siellä edes suuremmat pomot syö ap:n miehen tyyliin. Jotain rajaa..
Ehkä miehen työporukka on joku "juntti äijäjengi" joka naureskelee "naismaiselle piiperrykselle" ja miehesi ei kestä sitä. Sanoisin että miehen itsetunnossa on vikaa jos se tuosta johtuu!! Ja todella lapsellisia on työkaveritkin!! On siis oikeus loukkaantua!! Itse sanoisin miehelle etten tietenkään ole tarkoittanut pahaa kun olen ruokia laitellut mutta jos ei kelpaa niin tehköön itse \työruokansa ja tee ne hyvät ruuat sitten kotiin:) Ja ukon itsetunto ja omanarvontunto ylös. Saisi olla ylpeä tuollaisesta vaimosta!!:)
Miehet! "pyörittelee silmiään"
Tee iso makaroonilaatikko ja käske miehen ottaa siitä evästä mukaan.
Mä en kyllä tekis yhtään mitään työlounasta enää mukaan, jos ei normaalit sapuskat kelpaa!
Kyllä se sun mies vielä taas toivon mukaan arvostaa sun ruokapanosta, kun on taas kyllästynyt ylihintaiseen kahvioon.
Onko se oikeasti mies vai teinipoika?!?
Eikö ne oikeasti tajua olla onnellisia silloin kun pitäisi.
Kai ne muut nyt on kateellisia, kun jollain on sellainen vaimo.
Onpa mies todellinen ääliö.
On oikeus loukkaantua.
Mitä hittoa...? Missä helvetin vajukkilassa se on töissä jos siellä hihitellään toisten eväille?
Ymmärrän molempia tavallaan... Toisaalta onhan sinulla syytä loukkaantua, muttta toisaalta ymmärrän miestäkin, että jos on tietynlainen "äijäjengi" töissä, jossa on tapana vinoilla kaikenlaisesta, niin ei se hänellekään kiva ole syödä siellä jotain hyvin muiden linjasta poikkeavaa ruokaa ja kuulla jatkuvasti kuittailua siitä.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 15:22"]Ap, siis oikeasti, ei aikuiselle miehelle tarvitse eväitä laittaa. Jos ei itse osaa lounastaan tehdä niin sitten voi kärvistellä nälissään.
[/quote]
Ei tietenkään TARVITSE, senkin lukutaidoton. Aika moni vaan HALUAA tehdä ne eväät miehelleen. Mitä pahaa siinä on? Femakkojen tasa-arvoideologian kärsiminen?
T. Feministi, joka tekee eväät miehelleen, pesee tämän pyykit ja herättää joskus jopa töihin
[/quote]
Samaa mielta itsekin :) En siis ole tehnyt lounasta miehelleni meidan seitsaman vuoden suhteen ajan kertaakaan aikaisemmin. Ennen vauvan syntymaa olimme molemmat toissa ja lounaaksi otettiin jotain eilisen illan tahteita jos niita oli tai sitten jotain einesta kaupasta tai syotiin tyopaikkaruokalassa. Nyt vaan kun olen mammalomalla ja tulot ovat luonnollisesti pienemmat ja mulla on tolkuttomasti aikaa ja energiaa ja intoa niin ei kai siina mitaan pahaa ole jos tekaisen miehelle lounaat toihin, saastyy rahaakin. Mieheni ei koskaan ole pitanyt minaan itsestaanselvyytena etta teen hanelle evaat ja kuorin potut.
Sekin on hyvin oletettavaa, etta kun palaan takaisin toihin niin en jaksa ja ei varmasti ole aikaakaan pipertaa ruokien kanssa nain paljoa.
-ap-