Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ystävä palautti hänelle ostamani lahjan - loukkaannuinko turhaan?
Annoin ystävälleni merkkipäivälahjaksi oman yritykseni tuotteen, joka oli varta vasten hänelle kustomoitu erikoispainatus. Kyseessä siis vaate, joka on ollut äärimmäisen tykätty ja kehuttu, lähestulkoon yksikään ei ole muuta kuin kehunut tätä vaatetta ja sen mallia, joka siis on naisellinen ja istuva tosi monelle vartalotyypille. Siksi ajattelin että sporttisen ja trendikkään ystäväni valikoimiin tämä istuisi mainosti ja suunnittelin siihen hiukan ekstraa vielä että lahja olisi yksilöllinen.
Ystävä katseli lahjaani pitkin hampain ja sovitti sitä päälleen selvästi vaivautuneena, minusta se näytti tosi hyvälle ja sopivalle, ja olin iloinen että koko osui niin kohdilleen. Mutta ystävä otti sen pois päältään ja sanoi, että ei tämä ehkä ole ollenkaan hänen tyylinen, pitäisi olla siitä ja tästä kohdasta enemmän tiukempaa, avonaisempaa, semmosta ja tämmöstä ja että hän ehkä nyt mielummin heti antaa tämän takaisin kun jos se ei ole juuri sopiva niin ei sitä tule pidettyä.
Kyseessä oli siis tuote, joka oli hänelle lahjaksi suunniteltu.
Olenko ihan väärässä ja yliherkkä kun tästä tuli itselle paha mieli? Keräsin vähin äänin lahjani takaisin lahjakassiin, näyttelin että ookoo ei tunnu missään, olo oli häpeän ja nolostumisen vällmaasrosta enkä kyllä koskaan enää aio viedä tälle ihmiselle mitään lahjaksi.
Kommentit (496)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin on unohtuneet käytöstavat? Kaikesta ei ehkä niin pidä, eikä asiat aina mene oman mielen mukaan.
Onko oma mielipide aina töräytettävä ilmoille ja sanottava, mitä ajattelee. Kyllähän tuossakin tilanteessa on aika suuri mahdollisuus, että ystävä loukkaantuu. Onko se oma mielipide niin tärkeä, että menee ystävän loukkaamisen edelle?
Ainakin minulle se, että EN saa epämieluisia lahjoja on merkittävästi tärkeämpää kuin jonkun loukkaantuminen. Ihminen, joka on niin nättinokkainen että loukkaantuu kun sanon suoraan (neutraalisti), että en pidä hänen pyytämättä tuomastaan tavarasta, tuskin on minulle muutenkaan sopivaa ystävämateriaalia.
Miksi muuten vain lahjan saajan pitäisi ajatella toisen tunteita? Eikö se antajakin voisi ajatella sitä toista ihan oikeasti, sen sijaan että ostaa jotain mistä itse pitää?
Olen huomannut, että käytöstapoja vaaditaan aina siltä, joka tahtoisi pitää hiukan isompaa etäisyyttä ihmisiin. Sen sijaan siltä, joka tahtoo antaa lahjoja, nähdä koko ajan, soitella koko ajan ja olla muutenkin riippa, ei vaadita mitään. Koska ajatus on tärkein ja täytyyhän sitä yksinäistä ymmärtää jne.
Lahjojan halu saada antaa lahjoja on aina tärkeämpi kuin saajan halu olla saamatta lahjoja. Yksinäisen halu seuraan on aina tärkeämpi kuin toisen halua omaan rauhaan. Jne.
Eläm voi olla todella haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Selvästikin elät piireissä, joissa kaikki tykkäävät omistaa runsaasti tavaraa, kaikki tykkäävät laajasti kaikenlaisesta tavarasta, ja teeskentely kohteliaisuudesta sekä mahdolliset ylimääräiset reissut kierrätyspaikoille eivät haittaa. Jos kaikilla on tämä yhteisymmärrys niin sittenhän asia on ok, koska ketään ei kiusata. Ympäristösyistä saattaisin vähän kritisoida tällaista elämäntyyliä, mutta en nyt jaksa.
Itse asiassa ei, tuo ei kuvaa "piirejäni" yhtään. Miksi oletat, että lahja on automaattisesti jotain turhaa ja epäkäytännöllistä?
Sanoinko tuossa että turhaa ja epäkäytännöllistä? Puhuin vain tavarasta.
Ketjun aloituksessa sen sijaan on nimenomaan annettu turhaa ja epäkäytännöllistä, ja sitä on kyllä täällä kovasti puolusteltu.
Lahjan antajan mielestä lahja oli käytännöllinen ja kiva ja erikoistettu nimenomaan saajalle. Lahjan antaja luuli tosiaan tekevänsä ystävän iloiseksi, ei vain tuputtavansa vanhaa rättiä. Se miten ystävä käyttäytyi oli tosi omituista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, on olemassa joku sanonta, että lahjan vastaanottaminen on taitolaji. Itse pidän ystäväsi käytöstä tökerönä ja sinulla on oikeus loukkaantua. Hänellä ei ole selvästikään sivistyksen taso kovin korkea. Sivistynyt ihminen ei koskaan tekisi kuten hän.
Juuri näin. Ihmettelen suuresti näiden ystävääsi ymmärtävien viestien määrää. Kertoo tästä minäminäminä-ajasta taas.
Te, jotka annatte epämieluisan lahjan ihmiselle, joka ei sitä halua, niitä minäminäminä -ihmisiä olette. Koska MINÄ tykkään antaa lahjoja, toinen saa luvan ottaa vastaan ja niiaten kiittää! Koska MINÄ tykkään tästä, saa luvan toinenkin tykätä!
Lahjaetiketti on muodostunut aikana, jona ihmiset oli köyhiä ja kaikesta pulaa. Maailma on muuttunut hyvin paljon lyhyessä ajassa, ja etiketin on pakko muuttua sen mukana, tai muuten me kaikki hukumme turhaan tavaraan.
Ei pidä paikkaansa, ei liity pula-aikaan mitenkään.
Muruseni, ihan kaikki aika ennen vuotta 1989 on pula-aikaa nykyaikaan verrattuna.
Muruseni, ei pidä paikkaansa tämäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
No nimenomaan siksi että haluan piinata sitä? Annan kamalia lahjoja siksi että sillä menisi rahaa bensaan ja mahdollisimman paljon aikaa hukkaan kun se ajelee sinne kierrätyskeskukseen viemään niitä tohveleita ja sitä simpukkakoristeista lamppua. Annan todellakin lahjat vain siksi että voisin piinata ja rasittaa kanssaihmisiä. Ja sitten juon minimalistisessa kodissani teetä ja hihitän. Yksi kauheimpia lahjojani oli Juha Miedon nimikoimat sukset naapurin tädille joka liikkuu pyörätuolilla. Sain valtavan nautinnon kun se raahasi niitä taksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Selvästikin elät piireissä, joissa kaikki tykkäävät omistaa runsaasti tavaraa, kaikki tykkäävät laajasti kaikenlaisesta tavarasta, ja teeskentely kohteliaisuudesta sekä mahdolliset ylimääräiset reissut kierrätyspaikoille eivät haittaa. Jos kaikilla on tämä yhteisymmärrys niin sittenhän asia on ok, koska ketään ei kiusata. Ympäristösyistä saattaisin vähän kritisoida tällaista elämäntyyliä, mutta en nyt jaksa.
No ne joilta kysytään voi hyvin sanoa että en halua enkä tarvitse mitään tavaraa, mutta suklaa on aina ihanaa, tai lahjoita kymppi luonnonsuojelusäätiölle jos haluat jotain antaa.
Niin kamalan vaikeeta.
Mitenkäs tämä liittyi mihinkään? Jos viittaat ympäristösyihin, niin tarkoitin yleensäkin tuollaisen tavaraostelukulttuurin haitallisuutta maapallolle, enkä sitä että joku yksittäinen ihminen sattuu olemaan luontohippi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
No nimenomaan siksi että haluan piinata sitä? Annan kamalia lahjoja siksi että sillä menisi rahaa bensaan ja mahdollisimman paljon aikaa hukkaan kun se ajelee sinne kierrätyskeskukseen viemään niitä tohveleita ja sitä simpukkakoristeista lamppua. Annan todellakin lahjat vain siksi että voisin piinata ja rasittaa kanssaihmisiä. Ja sitten juon minimalistisessa kodissani teetä ja hihitän. Yksi kauheimpia lahjojani oli Juha Miedon nimikoimat sukset naapurin tädille joka liikkuu pyörätuolilla. Sain valtavan nautinnon kun se raahasi niitä taksiin.
Vihdoin rehellinen vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Selvästikin elät piireissä, joissa kaikki tykkäävät omistaa runsaasti tavaraa, kaikki tykkäävät laajasti kaikenlaisesta tavarasta, ja teeskentely kohteliaisuudesta sekä mahdolliset ylimääräiset reissut kierrätyspaikoille eivät haittaa. Jos kaikilla on tämä yhteisymmärrys niin sittenhän asia on ok, koska ketään ei kiusata. Ympäristösyistä saattaisin vähän kritisoida tällaista elämäntyyliä, mutta en nyt jaksa.
No ne joilta kysytään voi hyvin sanoa että en halua enkä tarvitse mitään tavaraa, mutta suklaa on aina ihanaa, tai lahjoita kymppi luonnonsuojelusäätiölle jos haluat jotain antaa.
Niin kamalan vaikeeta.
Mitenkäs tämä liittyi mihinkään? Jos viittaat ympäristösyihin, niin tarkoitin yleensäkin tuollaisen tavaraostelukulttuurin haitallisuutta maapallolle, enkä sitä että joku yksittäinen ihminen sattuu olemaan luontohippi.
Kyllä minä väittäisin, että tavaranostelukulttuuria ajavat enemmän ne ihmiset, joiden täytyy saada tänä syksynä juuri oikeanmallinen ja tismalleen kaurapuuronsävyinen neule ja juuri oikeanmerkkinen trendikäs kashmir-torkkupeitto, ja heittävät suoraan roskiin lahjaksi saadun pyyhkeen koska se ei ole egyptiläistä puuvillaa ja sitä paitsi beigen sävykin on ihan väärä, eikä se, että kaverit vaihtavat kerran, kaksi vuodessa lahjoja.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Selvästikin elät piireissä, joissa kaikki tykkäävät omistaa runsaasti tavaraa, kaikki tykkäävät laajasti kaikenlaisesta tavarasta, ja teeskentely kohteliaisuudesta sekä mahdolliset ylimääräiset reissut kierrätyspaikoille eivät haittaa. Jos kaikilla on tämä yhteisymmärrys niin sittenhän asia on ok, koska ketään ei kiusata. Ympäristösyistä saattaisin vähän kritisoida tällaista elämäntyyliä, mutta en nyt jaksa.
Itse asiassa ei, tuo ei kuvaa "piirejäni" yhtään. Miksi oletat, että lahja on automaattisesti jotain turhaa ja epäkäytännöllistä?
Sanoinko tuossa että turhaa ja epäkäytännöllistä? Puhuin vain tavarasta.
Ketjun aloituksessa sen sijaan on nimenomaan annettu turhaa ja epäkäytännöllistä, ja sitä on kyllä täällä kovasti puolusteltu.
Hmm, ihan miten vain. Minun mielestäni ei ole mitenkään erityisen epäekologista pröystäilyä, että huushollissa ylipäätään on käyttötavaraa. Kaikki lahjat eivät myöskään ole uusia, minä tykkään erityisesti ostaa vintagea, jos vain tiedän, että lahjan saaja siitä tykkää.
En puhunut myöskään pröystäilystä, vaan tavarasta. Tavara on tavaraa, ja jotkut tykkäävät elää runsaiden tavaramäärien keskellä, jotkut eivät. Hyvä siis jos tästä on lahjoja antaessa yhteisymmärrys.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli mieleen se, että ystäväsi on ehkä (salaa) kateellinen menestyksellesi ja ideoillesi. Vaikka ko. tuote vietäisiin käsistä ja asiakkaita olisi jonoksi asti, hä ehkä halusi osoittaa alleviivaten, että kaikki ei tykkää, hän ei ainakaan.
Onko tämä ap tai yksi sama, joka jankuttaa kateudesta? Kun se ei nyt yhtään sovi tähän keissiin. Jos ap:n yritys ja sen tuotteet ovat niin hienoja, että niitä kadehtisi niin tuskin sitä tavaraa annettaisiin takaisin. Ja jos ap menestyy niin hyvin, että heti ostetaan "kustomoitukin" tuote, niin sehän on vain hyvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Selvästikin elät piireissä, joissa kaikki tykkäävät omistaa runsaasti tavaraa, kaikki tykkäävät laajasti kaikenlaisesta tavarasta, ja teeskentely kohteliaisuudesta sekä mahdolliset ylimääräiset reissut kierrätyspaikoille eivät haittaa. Jos kaikilla on tämä yhteisymmärrys niin sittenhän asia on ok, koska ketään ei kiusata. Ympäristösyistä saattaisin vähän kritisoida tällaista elämäntyyliä, mutta en nyt jaksa.
Itse asiassa ei, tuo ei kuvaa "piirejäni" yhtään. Miksi oletat, että lahja on automaattisesti jotain turhaa ja epäkäytännöllistä?
Sanoinko tuossa että turhaa ja epäkäytännöllistä? Puhuin vain tavarasta.
Ketjun aloituksessa sen sijaan on nimenomaan annettu turhaa ja epäkäytännöllistä, ja sitä on kyllä täällä kovasti puolusteltu.
Hmm, ihan miten vain. Minun mielestäni ei ole mitenkään erityisen epäekologista pröystäilyä, että huushollissa ylipäätään on käyttötavaraa. Kaikki lahjat eivät myöskään ole uusia, minä tykkään erityisesti ostaa vintagea, jos vain tiedän, että lahjan saaja siitä tykkää.
En puhunut myöskään pröystäilystä, vaan tavarasta. Tavara on tavaraa, ja jotkut tykkäävät elää runsaiden tavaramäärien keskellä, jotkut eivät. Hyvä siis jos tästä on lahjoja antaessa yhteisymmärrys.
Aah, tuossa on siis ilmeisesti se väärinkäsitys välillämme. Puhut "runsaista tavaramääristä", minä en. En ole myöskään minimalisti, eli minua tuo edesmenneen mummon joskus antama vaasi lipaston päällä ei häiritse yhtään, vaan muistuttaa vain mummosta. Mutta en ole kokenut, että lahjojen saaminen muutamalta kaverilta on aiheuttanut kotiini mitään tavaravyöryä. En uusi sisustusta silkasta sisustamisen ilosta enkä ostele uutta. En äkkiseltään osaa sanoa kodistani montaa tavaraa, joka ei olisi pitkäikäinen ja tarpeellinen.
Törkeästi teki "ystävä". Jäi varmasti paha mieli. Mutta täytyy sanoa että en itsekään pidä lahjojen saamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Selvästikin elät piireissä, joissa kaikki tykkäävät omistaa runsaasti tavaraa, kaikki tykkäävät laajasti kaikenlaisesta tavarasta, ja teeskentely kohteliaisuudesta sekä mahdolliset ylimääräiset reissut kierrätyspaikoille eivät haittaa. Jos kaikilla on tämä yhteisymmärrys niin sittenhän asia on ok, koska ketään ei kiusata. Ympäristösyistä saattaisin vähän kritisoida tällaista elämäntyyliä, mutta en nyt jaksa.
No ne joilta kysytään voi hyvin sanoa että en halua enkä tarvitse mitään tavaraa, mutta suklaa on aina ihanaa, tai lahjoita kymppi luonnonsuojelusäätiölle jos haluat jotain antaa.
Niin kamalan vaikeeta.
Mitenkäs tämä liittyi mihinkään? Jos viittaat ympäristösyihin, niin tarkoitin yleensäkin tuollaisen tavaraostelukulttuurin haitallisuutta maapallolle, enkä sitä että joku yksittäinen ihminen sattuu olemaan luontohippi.
Kyllä minä väittäisin, että tavaranostelukulttuuria ajavat enemmän ne ihmiset, joiden täytyy saada tänä syksynä juuri oikeanmallinen ja tismalleen kaurapuuronsävyinen neule ja juuri oikeanmerkkinen trendikäs kashmir-torkkupeitto, ja heittävät suoraan roskiin lahjaksi saadun pyyhkeen koska se ei ole egyptiläistä puuvillaa ja sitä paitsi beigen sävykin on ihan väärä, eikä se, että kaverit vaihtavat kerran, kaksi vuodessa lahjoja.
-eri
Kymmenen kaveria antaa kaksi tavaraa vuodessa kymmenelle kaverille. Kyllä siitä tulee aikamoinen määrä roinaa, kaksisataa tavaraa heti ensimmäisenä vuonna ja tätä toistuu vuosikausia.
Miksi kuvaillulle henkilölle piti antaa lahja? Ehkä hän vei sen sinne kierrätykseen eikä roskikseen. Eikä se "nirso" välttämättä ole mikään trendinirppanokka, voi olla vaan tykästynyt omanlaiseensa, edulliseenkin tyyliin ja haluaa valita itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Selvästikin elät piireissä, joissa kaikki tykkäävät omistaa runsaasti tavaraa, kaikki tykkäävät laajasti kaikenlaisesta tavarasta, ja teeskentely kohteliaisuudesta sekä mahdolliset ylimääräiset reissut kierrätyspaikoille eivät haittaa. Jos kaikilla on tämä yhteisymmärrys niin sittenhän asia on ok, koska ketään ei kiusata. Ympäristösyistä saattaisin vähän kritisoida tällaista elämäntyyliä, mutta en nyt jaksa.
Itse asiassa ei, tuo ei kuvaa "piirejäni" yhtään. Miksi oletat, että lahja on automaattisesti jotain turhaa ja epäkäytännöllistä?
Sanoinko tuossa että turhaa ja epäkäytännöllistä? Puhuin vain tavarasta.
Ketjun aloituksessa sen sijaan on nimenomaan annettu turhaa ja epäkäytännöllistä, ja sitä on kyllä täällä kovasti puolusteltu.
Hmm, ihan miten vain. Minun mielestäni ei ole mitenkään erityisen epäekologista pröystäilyä, että huushollissa ylipäätään on käyttötavaraa. Kaikki lahjat eivät myöskään ole uusia, minä tykkään erityisesti ostaa vintagea, jos vain tiedän, että lahjan saaja siitä tykkää.
En puhunut myöskään pröystäilystä, vaan tavarasta. Tavara on tavaraa, ja jotkut tykkäävät elää runsaiden tavaramäärien keskellä, jotkut eivät. Hyvä siis jos tästä on lahjoja antaessa yhteisymmärrys.
Aah, tuossa on siis ilmeisesti se väärinkäsitys välillämme. Puhut "runsaista tavaramääristä", minä en. En ole myöskään minimalisti, eli minua tuo edesmenneen mummon joskus antama vaasi lipaston päällä ei häiritse yhtään, vaan muistuttaa vain mummosta. Mutta en ole kokenut, että lahjojen saaminen muutamalta kaverilta on aiheuttanut kotiini mitään tavaravyöryä. En uusi sisustusta silkasta sisustamisen ilosta enkä ostele uutta. En äkkiseltään osaa sanoa kodistani montaa tavaraa, joka ei olisi pitkäikäinen ja tarpeellinen.
Joo, tämä taitaa olla yksi syy miksi erilaisia suhtautumisia lahjoihin voi olla vaikea ymmärtää puolin ja toisin. En pidä järjestelystä ja kodinhoidosta joten en pidä lähes mitään esillä, ja pidän askeettisesta tyylistä. Säilytyskaappeja on rajallinen määrä, enkä halua enempää kaappeja. Minulla on kolmet villasukat ja sekin tuntuu ihan liialta, ja voin melkein pahoin kun joku tässä ketjussa selitti lahjaksi saaduista sukista joita oli kertynyt ikeakassillinen :D Mutta kertomasi perusteella teillä ja meillä tuntuu lähipiirissä lahjominen ja lahjomattomuus toimivan niin että kaikki ovat tyytyväisiä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annoit ystävälle "oman yritykseni tuotteen". Eli omistat siis itse tuon yrityksen?
Ja silti kirjoitit, että "ystävä palautti hänelle ostamani..." Ostatko omasta yrityksestäsi? Eikö omistaja vaan voi ottaa tuotteen puljustaan?
Vai puhutko työpaikastasi "omana "?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Selvästikin elät piireissä, joissa kaikki tykkäävät omistaa runsaasti tavaraa, kaikki tykkäävät laajasti kaikenlaisesta tavarasta, ja teeskentely kohteliaisuudesta sekä mahdolliset ylimääräiset reissut kierrätyspaikoille eivät haittaa. Jos kaikilla on tämä yhteisymmärrys niin sittenhän asia on ok, koska ketään ei kiusata. Ympäristösyistä saattaisin vähän kritisoida tällaista elämäntyyliä, mutta en nyt jaksa.
Itse asiassa ei, tuo ei kuvaa "piirejäni" yhtään. Miksi oletat, että lahja on automaattisesti jotain turhaa ja epäkäytännöllistä?
Sanoinko tuossa että turhaa ja epäkäytännöllistä? Puhuin vain tavarasta.
Ketjun aloituksessa sen sijaan on nimenomaan annettu turhaa ja epäkäytännöllistä, ja sitä on kyllä täällä kovasti puolusteltu.
Hmm, ihan miten vain. Minun mielestäni ei ole mitenkään erityisen epäekologista pröystäilyä, että huushollissa ylipäätään on käyttötavaraa. Kaikki lahjat eivät myöskään ole uusia, minä tykkään erityisesti ostaa vintagea, jos vain tiedän, että lahjan saaja siitä tykkää.
En puhunut myöskään pröystäilystä, vaan tavarasta. Tavara on tavaraa, ja jotkut tykkäävät elää runsaiden tavaramäärien keskellä, jotkut eivät. Hyvä siis jos tästä on lahjoja antaessa yhteisymmärrys.
Aah, tuossa on siis ilmeisesti se väärinkäsitys välillämme. Puhut "runsaista tavaramääristä", minä en. En ole myöskään minimalisti, eli minua tuo edesmenneen mummon joskus antama vaasi lipaston päällä ei häiritse yhtään, vaan muistuttaa vain mummosta. Mutta en ole kokenut, että lahjojen saaminen muutamalta kaverilta on aiheuttanut kotiini mitään tavaravyöryä. En uusi sisustusta silkasta sisustamisen ilosta enkä ostele uutta. En äkkiseltään osaa sanoa kodistani montaa tavaraa, joka ei olisi pitkäikäinen ja tarpeellinen.
Joo, tämä taitaa olla yksi syy miksi erilaisia suhtautumisia lahjoihin voi olla vaikea ymmärtää puolin ja toisin. En pidä järjestelystä ja kodinhoidosta joten en pidä lähes mitään esillä, ja pidän askeettisesta tyylistä. Säilytyskaappeja on rajallinen määrä, enkä halua enempää kaappeja. Minulla on kolmet villasukat ja sekin tuntuu ihan liialta, ja voin melkein pahoin kun joku tässä ketjussa selitti lahjaksi saaduista sukista joita oli kertynyt ikeakassillinen :D Mutta kertomasi perusteella teillä ja meillä tuntuu lähipiirissä lahjominen ja lahjomattomuus toimivan niin että kaikki ovat tyytyväisiä. :)
Minullakin on kolmet villasukat, enkä enempää tarvitse - onneksi ei ole tuttavapiirissä mitään himokutojia :D Uudet lapaset tosin tarvitsisin. Vinkkilä lahjanantajille!
Varmaan sekin vaikuttaa jokaisen "tavarafilosofiaan", millaiset harrastukset on. Jotkut vaativat enemmän tavaraa kuin toiset. Minulle on myös helppo ostaa lahjoja, koska kiinnostuksenkohteet ovat kaikkien ystävien tiedossa. Useimmiten saan siis sellaisia juttuja, jotka ihan aidosti ilahduttavat.
Minusta on täysin hyvä asia todeta että lahja ei ole ihan omaan makuun, kiitos mutta tälle ei ole nyt käyttöä.
Maailma hukkuu tavaraan ja ihmisten kodit ovat täynnä asioita joita ei viitsitä heittää pois mutta josta ei pidetä. Säilytetään vaan koska eroon hankkiutuminen on niin vaikeaa ja koska velvollisuus. Se ei palvele ketään.
Mielestäni terve aikuinen ihminen ymmärtää tämän.
Lapsen tai vanhuksen kohdalla voi ehkä toimia toisin koska heillä ei kypsyyttä tai välttämättä enää ymmärrystä muille tavoille ja lahjan torjuminen saattaisi tuntua siltä kuin torjuisi heidät itsensä persoonina.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on täysin hyvä asia todeta että lahja ei ole ihan omaan makuun, kiitos mutta tälle ei ole nyt käyttöä.
Maailma hukkuu tavaraan ja ihmisten kodit ovat täynnä asioita joita ei viitsitä heittää pois mutta josta ei pidetä. Säilytetään vaan koska eroon hankkiutuminen on niin vaikeaa ja koska velvollisuus. Se ei palvele ketään.
Mielestäni terve aikuinen ihminen ymmärtää tämän.Lapsen tai vanhuksen kohdalla voi ehkä toimia toisin koska heillä ei kypsyyttä tai välttämättä enää ymmärrystä muille tavoille ja lahjan torjuminen saattaisi tuntua siltä kuin torjuisi heidät itsensä persoonina.
Mielestäni terve aikuinen osaa karsia tavaransa ja hankkiutua niistä eroon ilman että täytyy kavereiden tunteita loukata. En itsekään ole mikään materialismifani mutta on se kumma että yksi joku maljakko voi suorastaan raivostuttaa jotkut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuka idiootti antaa lahjoja aikuiselle?
Erittäin monet ihmiset koska välittävät läheisistään. Ikävä ettei sulla ole sellaisia läheisiä.
Materialla välittämisen osoittaminen kertoo aika huonoista tunnetaidoista. Annatko lapsellesikin namusia kun tahdot ilmaista välittämistä? Täsmälleen samasta tuossa on kyse.
-eri-
Nämä huonot tunnetaidot ovat ympäri maailman näköjään sangen yleisiä. Tuttava, jolla oli kirjekavereita eri maista, sai heiltä pyytämättä mm. kaulaliinan, koriste-esineen, kahvikupin, kirjoja...
Alue: Aihe vapaa
No ne joilta kysytään voi hyvin sanoa että en halua enkä tarvitse mitään tavaraa, mutta suklaa on aina ihanaa, tai lahjoita kymppi luonnonsuojelusäätiölle jos haluat jotain antaa.
Niin kamalan vaikeeta.