Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystävä palautti hänelle ostamani lahjan - loukkaannuinko turhaan?
Annoin ystävälleni merkkipäivälahjaksi oman yritykseni tuotteen, joka oli varta vasten hänelle kustomoitu erikoispainatus. Kyseessä siis vaate, joka on ollut äärimmäisen tykätty ja kehuttu, lähestulkoon yksikään ei ole muuta kuin kehunut tätä vaatetta ja sen mallia, joka siis on naisellinen ja istuva tosi monelle vartalotyypille. Siksi ajattelin että sporttisen ja trendikkään ystäväni valikoimiin tämä istuisi mainosti ja suunnittelin siihen hiukan ekstraa vielä että lahja olisi yksilöllinen.
Ystävä katseli lahjaani pitkin hampain ja sovitti sitä päälleen selvästi vaivautuneena, minusta se näytti tosi hyvälle ja sopivalle, ja olin iloinen että koko osui niin kohdilleen. Mutta ystävä otti sen pois päältään ja sanoi, että ei tämä ehkä ole ollenkaan hänen tyylinen, pitäisi olla siitä ja tästä kohdasta enemmän tiukempaa, avonaisempaa, semmosta ja tämmöstä ja että hän ehkä nyt mielummin heti antaa tämän takaisin kun jos se ei ole juuri sopiva niin ei sitä tule pidettyä.
Kyseessä oli siis tuote, joka oli hänelle lahjaksi suunniteltu.
Olenko ihan väärässä ja yliherkkä kun tästä tuli itselle paha mieli? Keräsin vähin äänin lahjani takaisin lahjakassiin, näyttelin että ookoo ei tunnu missään, olo oli häpeän ja nolostumisen vällmaasrosta enkä kyllä koskaan enää aio viedä tälle ihmiselle mitään lahjaksi.
Kommentit (496)
Joulun jälkeen sitten taas itketään, kun ei saatu mieheltä, vanhemmilta, ystäviltä yms lahjaa, kun ensin on lahjat paiskottu vihaisena päin naamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuka idiootti antaa lahjoja aikuiselle?
Erittäin monet ihmiset koska välittävät läheisistään. Ikävä ettei sulla ole sellaisia läheisiä.
Miksi sidot tavaran ja välittämisen samaksi asiaksi?
Kyllä lahja voi olla joku muukin kuin esine tai vaate tai ruoka, mutta lahjat yleensäkin nyt vaan ovat ihmisten ikiaikainen tapa osoittaa että välittää. Ei luolamies Oghkään välttämättä tykännyt niistä marjoista joita Purhg toi sille, mutta sillä oli käytöstavat ja se laittoi ne marjat sivuun ja sitten myöhemmin antoi jollekin joka tykkää niistä. Koska se lahjanvaihdon tapahtuma itsessään on "merkityksellinen" traditio.
Tapa on muodostunut aikana, jolloin vähän kaikesta oli pulaa. Lahjan antaja saattoi viestiä toisaalta vaurauttaan, toisaalta välittämistä, ja lahjalla oli merkitystä saajalle.
Nykyään, kun kaikella on kaikkea liiankin kanssa, lahjat eivät viesti enää yhtään mitään.
Ajatuksella valittu lahja viestittää edelleen "haluan ilahduttaa sinua". Ja lahjalla on edelleen merkitystä ainakin niin, että se muistuttaa antajastaan. Minä pidän tavaroistani huolta ja tykkään, että arkisissakin tavaroissa on jokin muisto mukana. Siksi pidän lahjoista, etenkin käytännöllisistä. Kaikki eivät ole samanlaisia, tietenkään. Mutta kaikki meistä eivät myöskään suhtaudu tavaraan pelkkänä roskana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata koskaan antaa lahjaksi vaatteita aikuisille ihmisille. Toki kaverikin olisi voinut vain teeskennellä pitävänsä siitä. Se kuuluu lahjaetikettiin. Eli ihan ymmärrettävää, että loukkaannuit, mutta älä nyt kuitenkaan sano siitä mitään.
Ei ikinä kannata antaa lahjaksi mitään, ellei TODELLA tiedä mistä toinen tykkää ja itsellä on varaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joulun jälkeen sitten taas itketään, kun ei saatu mieheltä, vanhemmilta, ystäviltä yms lahjaa, kun ensin on lahjat paiskottu vihaisena päin naamaa.
Lahjoja ei ensinnäkään ole missään vaiheessa ketjua paiskottu vihaisena päin naamaa. Ketjun loukkaantujia ovat nämä obsessiiviset lahjojen antajat.
Toisekseen, ehkä joulu on rauhaisampi kuin ennen, kun voidaan keskittyä yhdessäoloon eikä tarvitse miettiä lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuka idiootti antaa lahjoja aikuiselle?
Erittäin monet ihmiset koska välittävät läheisistään. Ikävä ettei sulla ole sellaisia läheisiä.
Miksi sidot tavaran ja välittämisen samaksi asiaksi?
Kyllä lahja voi olla joku muukin kuin esine tai vaate tai ruoka, mutta lahjat yleensäkin nyt vaan ovat ihmisten ikiaikainen tapa osoittaa että välittää. Ei luolamies Oghkään välttämättä tykännyt niistä marjoista joita Purhg toi sille, mutta sillä oli käytöstavat ja se laittoi ne marjat sivuun ja sitten myöhemmin antoi jollekin joka tykkää niistä. Koska se lahjanvaihdon tapahtuma itsessään on "merkityksellinen" traditio.
Tapa on muodostunut aikana, jolloin vähän kaikesta oli pulaa. Lahjan antaja saattoi viestiä toisaalta vaurauttaan, toisaalta välittämistä, ja lahjalla oli merkitystä saajalle.
Nykyään, kun kaikella on kaikkea liiankin kanssa, lahjat eivät viesti enää yhtään mitään.
Ajatuksella valittu lahja viestittää edelleen "haluan ilahduttaa sinua". Ja lahjalla on edelleen merkitystä ainakin niin, että se muistuttaa antajastaan. Minä pidän tavaroistani huolta ja tykkään, että arkisissakin tavaroissa on jokin muisto mukana. Siksi pidän lahjoista, etenkin käytännöllisistä. Kaikki eivät ole samanlaisia, tietenkään. Mutta kaikki meistä eivät myöskään suhtaudu tavaraan pelkkänä roskana.
Miksei sitä ilahduttamisen haluaan (joka on lahjan antajan tarve, pyydän saada huomauttaa, ei saajan) voi ilmaista sanallisesti: "Haluaisin ilahduttaa sinua. Mitä kivaa haluaisit tehdä yhdessä?" Tms.
Ja todellakin "haluan ilahduttaa sinua" sisältää tuon "haluan", mikä nimenomaan kertoo siitä että minäminäminä ja minun tunteeni... Kuten eräs zen-sanonta toteaa: "Wanting to help others is still a want."
Minä taas en missään nimessä tahdo, että muut ihmiset ovat läsnä arjessani ja tavaroissani. Minulla ei ole edes vihkisormusta. Minä koen lähinnä tunkeiluna tuollaisen ajattelun, että "ostanpa Pirjolle kahvinkeittimen niin se voi aina ajatella minua keittäessään kahvia".
Tuntuu hämmentävältä, miten paljon teidän muiden elämä tuntuu pyörivän muiden ihmisten ja omien emootioiden ympärillä. En pysty mitenkään ymmärtämään, miksi minun pitäisi ilahtua siitä että ystävä "on ajatellut minua" tai "haluaa ilahduttaa minua".
Minulle ystävät ovat sitä varten, että jos ei ole parempaa tekemistä, voidaan tehdä yhdessä jotain joka viihdyttää molempia. Vastavuoroista apua annetaan niin kauan kun kumpikin osapuoli kokee saavansa siitä jotain. Oikeastaan aika epämiellyttävää ajatella, että joku ystävistäni ehkä tunteilee tuolla tavalla suhteeni.
-lainaamasi-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulun jälkeen sitten taas itketään, kun ei saatu mieheltä, vanhemmilta, ystäviltä yms lahjaa, kun ensin on lahjat paiskottu vihaisena päin naamaa.
Lahjoja ei ensinnäkään ole missään vaiheessa ketjua paiskottu vihaisena päin naamaa. Ketjun loukkaantujia ovat nämä obsessiiviset lahjojen antajat.
Toisekseen, ehkä joulu on rauhaisampi kuin ennen, kun voidaan keskittyä yhdessäoloon eikä tarvitse miettiä lahjoja.
Tämä. Vain lahjojaluonteet loukkaantuvat itse, jos eivät saa lahjaa.
Minä olen ollut kohta 15 vuotta naimisissa. Olen saanut tänä aikana ehkä neljä lahjaa enkä mitään niistä minään "päivänä", vaan mies on sattunut näkemään jotain mistä tietää minun tykkäävän ja tuo sen sitten minulle. Huomioimista ja rakkautta olen kyllä saanut sitäkin enemmän.
Ongelmia tulee kaikissa ihmissuhteissa siinä vaiheessa kun materialisti kuvittelee, että välittämistä ilmaistaan materialla. Siitä nuo riidat ja pettymykset kumpuaa.
Keski-ikäisenä tärinä en todellakaan ilahtuisi vaatelahjasta vaan ostan vaatteeni itse. Raha tai lahjakortti Prismaan olisi paras lahja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin on unohtuneet käytöstavat? Kaikesta ei ehkä niin pidä, eikä asiat aina mene oman mielen mukaan.
Onko oma mielipide aina töräytettävä ilmoille ja sanottava, mitä ajattelee. Kyllähän tuossakin tilanteessa on aika suuri mahdollisuus, että ystävä loukkaantuu. Onko se oma mielipide niin tärkeä, että menee ystävän loukkaamisen edelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Annoit naisellisen vaatteen sporttiselle ja trendikkäälle ihmiselle? Oletko varma että se oli hänen tyyliään? Esim. itseäni voisi kuvailla sporttiseksi ja trendikkääksi, ja yleensä naiselliset vaatteet ovat minulle kauhistus. No mutta, vaatteiden (ja korujen) valitseminen toisille on hankalaa! Yritä olla pahoittamatta mieltäsi, ei se varmaankaan ollut mitään henkilökohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Selvästikin elät piireissä, joissa kaikki tykkäävät omistaa runsaasti tavaraa, kaikki tykkäävät laajasti kaikenlaisesta tavarasta, ja teeskentely kohteliaisuudesta sekä mahdolliset ylimääräiset reissut kierrätyspaikoille eivät haittaa. Jos kaikilla on tämä yhteisymmärrys niin sittenhän asia on ok, koska ketään ei kiusata. Ympäristösyistä saattaisin vähän kritisoida tällaista elämäntyyliä, mutta en nyt jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Jos sinulle arvottaisiin kymmenestä vaateliikkeestä ihan mitkä tahansa sekalaiset vaatteet, niin pitäisitkö niitä varmasti päälläsi? Jos sinä saat vaatelahjoja jotka aina osuvat makusi kanssa yksiin, niin joko sinulla on käynyt tuuri tai makusi on hyvin laaja. Ruutuisuus ja neulekaan ei vielä takaa sitä että juuri se ruutuneuleyksilö olisi käyttäjälle mieluinen. Miksi haluat piinata muita ihmisiä? Jos haluaa osoittaa välittämistä niin osoittaa sen sitten vaikka viettämällä aikaa tämän ihmisen kanssa, ja kertomalla että välittää.
Lahjan antaminen on "piinaamista"!
Kyllä, jos annat esineitä tai vaatteita, ja kaverisi joutuu kiusaantuneena esittämään että ilahtuu, ja ensiviikolla ajamaan kierrätyskeskuksen kautta viemässä tavaran pois, ja siitä ei kaverille tietenkään tule kovin ylevä olo. Miksi haluat laittaa kaverisi käymään tämän rulianssin läpi?
Mitä jos 10 kertaa lahjan valinta on onnistunut, ja yhden kerran käy näin? Ihan realistinen mahdollisuus. Silloin tietysti pitää heittää lahja kaverin naamalle?
Ehkä kaverisi on esittänyt 10 kertaa ja esittää nytkin. Pakkoko niitä lahjoja on tyrkyttää. Ostakaa itsellenne niitä lahjoja, niin saatte kaipaamaanne antamisen iloa. Tässä ei ole kukaan puhunut mistään lahjojen naamalle heittämisestä vaan siitä että lahjat aiheuttavat vaivaa ja kiusaantumista joita sitten pitää peitellä. Onko sinulle vierasta välittämisen osoittaminen muuten kuin materian avulla?
No sinä et todellakaan voi päättää minun puolestani, ettei minulle pidä ostaa lahjoja. :D Minä tykkään saada lahjoja. Jotkut meistä tykkää - aika monikin!
Jos sinä et halua lahjoja, osaat varmaan kavereillesi niin sanoa jo etukäteen, ettei tule mitään kiusallisia tilanteita. Mutta kaikkien puolesta et voi millään julistaa, että lahjojen ostelu nyt periaatteesta seis. Mitä hemmettiä se sinulle kuuluu.
"Jotkut meistä tykkää - aika monikin"
Ja kuinka moni näistä teeskentelee kohteliaisuudesta? Minä en vaihda ystäväpiirini ja perheeni kanssa lahjoja vaan vietämme sen sijaan aikaa yhdessä, nämä asiat on puhuttu ja kaikki samoilla linjoilla. Toivottavasti sinäkin avaat keskustelun kavereidesi kanssa, sillä joku saattaa yllättäen tykätäkin olla ilman lahjoja muttei ole kehdannut ottaa puheeksi.
Kyllä, kyselen aina lahjatoiveita. Jos joku sanoo, että ei osteta mitään lahjoja enää, niin se on ok. Kuitenkin vain yksi sukulainen on noin sanonut. Yleensä minulle sanotaan "en keksi mitään toivomusta, yllätä minut".
Selvästikin elät piireissä, joissa kaikki tykkäävät omistaa runsaasti tavaraa, kaikki tykkäävät laajasti kaikenlaisesta tavarasta, ja teeskentely kohteliaisuudesta sekä mahdolliset ylimääräiset reissut kierrätyspaikoille eivät haittaa. Jos kaikilla on tämä yhteisymmärrys niin sittenhän asia on ok, koska ketään ei kiusata. Ympäristösyistä saattaisin vähän kritisoida tällaista elämäntyyliä, mutta en nyt jaksa.
Itse asiassa ei, tuo ei kuvaa "piirejäni" yhtään. Miksi oletat, että lahja on automaattisesti jotain turhaa ja epäkäytännöllistä?
Sanoinko tuossa että turhaa ja epäkäytännöllistä? Puhuin vain tavarasta.
Ketjun aloituksessa sen sijaan on nimenomaan annettu turhaa ja epäkäytännöllistä, ja sitä on kyllä täällä kovasti puolusteltu.
Joskus tuputin jotain tavaraa koska en halunnut maksaa kierrätyskeskukselle, siitäkin tuli ajatus, mahdoinko tehdä oikein, Sanoin näin: jos sulla joku joka sattuisi tarvitsemaan..
Vierailija kirjoitti:
Mihin on unohtuneet käytöstavat? Kaikesta ei ehkä niin pidä, eikä asiat aina mene oman mielen mukaan.
Onko oma mielipide aina töräytettävä ilmoille ja sanottava, mitä ajattelee. Kyllähän tuossakin tilanteessa on aika suuri mahdollisuus, että ystävä loukkaantuu. Onko se oma mielipide niin tärkeä, että menee ystävän loukkaamisen edelle?
Ainakin minulle se, että EN saa epämieluisia lahjoja on merkittävästi tärkeämpää kuin jonkun loukkaantuminen. Ihminen, joka on niin nättinokkainen että loukkaantuu kun sanon suoraan (neutraalisti), että en pidä hänen pyytämättä tuomastaan tavarasta, tuskin on minulle muutenkaan sopivaa ystävämateriaalia.
Miksi muuten vain lahjan saajan pitäisi ajatella toisen tunteita? Eikö se antajakin voisi ajatella sitä toista ihan oikeasti, sen sijaan että ostaa jotain mistä itse pitää?
Olen huomannut, että käytöstapoja vaaditaan aina siltä, joka tahtoisi pitää hiukan isompaa etäisyyttä ihmisiin. Sen sijaan siltä, joka tahtoo antaa lahjoja, nähdä koko ajan, soitella koko ajan ja olla muutenkin riippa, ei vaadita mitään. Koska ajatus on tärkein ja täytyyhän sitä yksinäistä ymmärtää jne.
Lahjojan halu saada antaa lahjoja on aina tärkeämpi kuin saajan halu olla saamatta lahjoja. Yksinäisen halu seuraan on aina tärkeämpi kuin toisen halua omaan rauhaan. Jne.
Alue: Aihe vapaa
Muruseni, ihan kaikki aika ennen vuotta 1989 on pula-aikaa nykyaikaan verrattuna.