Mies ignooraa viestejäni, pitäisikö tästä suuttua?

Ei ole kiinnostunut sinusta. Miehet vaan on sellaisia, että jos joku nainen on kiinnostunut eikä susiruma niin antavat sen pitää yhteyttä ja näkevät kun kiinnostavammilta aktiviteeteiltaan jaksavat.

Itsellä on kokemusta vain tuollaisista. Olen aina se, joka pitää yhteyttä ja hoitaa suhdetta ja kun kyllästyn vetämään kivirekeä perässäni, miehestä ei ikinä sen koommin kuulu mitään. Muunlaisia miehiä en saa. Pakko silti sanoa, että ennemmin yksin kuin noin hemmetin kuluttavassa suhteessa.

Eli unohda se ja elä eteenpäin. Ei ole kiinnostunut sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies vastasi viestiini vasta viime yönä.. olin jo kerinnyt häneltä viestillä kysyä, onko hän lopettanut juttumme kun 24 h vastaamatta. Vastasi, että ei ole lopettanuttanut mitään ja heräsi vasta yöllä (ilmeisesti nukkunut päivän jos totta puhuu, hänellä on kyllä aika sekalainen unirytmi).

Pitäisikö minun nyt siis olla vaan vastaamatta mitään vai laittaa viestiä että voidaanko puhua tänään? Vaikka ei hän kai taas vastaisi pitkään aikaan ja sitten minua taas alkaisi stressata ja ahdistaa..

- Ap

Tekeekö hän vuorotyötä vai miksi hänellä on outo unirytmi? Vai onko hän sittenkin varattu, jolla on erikoisiin vuorokauden aikoihin aikaa vastailla viesteihin, kun se oma nainen vetää jo sikeitä?

Mies on työtön. Ollut tuollainen unirytmi aina. Kyllä hän siis vastailee välillä aikaisemminkin, esim sunnuntaina viimeksi kun olin hänen luonaan klo 18 aikaan. Mutta joka viikkoon mahtuu näitäkin päiviä, että kertoo nukkuneensa koko päivän. Toivottavasti hänellä ei ole mitään toista "omaa" naista, koska silloinhan hän olisi pettänyt tätäkin.

- Ap

Ehkä hän on masentunut eikä häntä kiinnosta nyt mitkään ihmissuhteilut. Ja jos hän on työtön ja vaikka rahavaikeuksissa, niin miksi luulet, että hän haluaisi nyt miettiä mitään yhteenmuuttoja tms.!? Ellei hän ole joku hyväksikäyttävä luuseri, mutta kertomustesi perusteella ei ole.

Itse vähän vanhempana olen neuvonut muutamia sydänsuruja itkeneitä teinejä että sitten kun sopiva puoliso tulee kohdalle niin se tuntuu niin helpolta se yhdessä olo. Yksikin tuumasi että aina oli säätämistä viestien ja tapaamisten kanssa jne. Kerroin että olen minäkin ollut joskus (lyhyen hetken ) sellaisessa suhteessa. Mutta jos kaikki on vaikeaa. Siis tapaamisten sopiminen, yhteisen näkökannan löytäminen asioihin (vaikka siihen miten viestitellään) jne niin se on turhaa jatkaa suhdetta.

Haluatko loppuelämäsi taistella asioista. Muutetaanko isompaan asuntoon, no millaista asuntoa etsitään, halutaanko lapsia ja milloin, mitä tänään syödään, kuka tiskaa jne jne kaikki pienistä isoihin päätöksiin on jatkuvaa vatvomista ja taistelua.

Toki jokaisessa suhteessa on päätettävinä asioita ym. Mutta ainakin oman mieheni kanssa asiat sujuu helposti ja kivuttomasti. Ei olla riidelty joka vuosi (kohta 20v naimisissakin). Kumpikin halusi suhteen etenevän ja se meni todella luontevasti. Kertaakaan ei tarvinnut epäillä tai kysellä onko tämä loppu tai haluaisitko erota. Ja edelleen elämä on helppoa. Nukutaan järkevinä aikoina (vaikka olisi työttömänäkin). Huomioidaan toisiamme. On helppoa ja hyvää olla yhdessä.

Kerro ap nyt miksi haluat olla tuon miehen kanssa yhdessä? En ymmärrä? Miestä ei ilmeisesti kiinnosta mutta saat kulkea perässä kuin koiranpentu. Mutta riittääkö tuo?

Vierailija kirjoitti:

Itse vähän vanhempana olen neuvonut muutamia sydänsuruja itkeneitä teinejä että sitten kun sopiva puoliso tulee kohdalle niin se tuntuu niin helpolta se yhdessä olo. Yksikin tuumasi että aina oli säätämistä viestien ja tapaamisten kanssa jne. Kerroin että olen minäkin ollut joskus (lyhyen hetken ) sellaisessa suhteessa. Mutta jos kaikki on vaikeaa. Siis tapaamisten sopiminen, yhteisen näkökannan löytäminen asioihin (vaikka siihen miten viestitellään) jne niin se on turhaa jatkaa suhdetta.

Haluatko loppuelämäsi taistella asioista. Muutetaanko isompaan asuntoon, no millaista asuntoa etsitään, halutaanko lapsia ja milloin, mitä tänään syödään, kuka tiskaa jne jne kaikki pienistä isoihin päätöksiin on jatkuvaa vatvomista ja taistelua.

Toki jokaisessa suhteessa on päätettävinä asioita ym. Mutta ainakin oman mieheni kanssa asiat sujuu helposti ja kivuttomasti. Ei olla riidelty joka vuosi (kohta 20v naimisissakin). Kumpikin halusi suhteen etenevän ja se meni todella luontevasti. Kertaakaan ei tarvinnut epäillä tai kysellä onko tämä loppu tai haluaisitko erota. Ja edelleen elämä on helppoa. Nukutaan järkevinä aikoina (vaikka olisi työttömänäkin). Huomioidaan toisiamme. On helppoa ja hyvää olla yhdessä.

Näin se on. Itsellä myös pari entistä lyhyttä suhdetta oli juuri tuota jatkuvaa vääntämistä, epätietoisuutta, mustasukkaisuutta, hylätyksi tulemisen pelkoa, itkua jne. Se, että luvattiin kaikkea ja kerrankin olin juuri laittautunut sovituille ravintolatreffeille, niin mies ilmoitti tyyliin puolituntia ennen, että joutuu menemään kaverilleen muuttoavuksi, että sovittaisko uusi aika - öö, ei sovittu ja haistatin pitkät. Nykyisen mieheni kanssa ei ole ollut mitään vastaavaa.

Näettekö miehen kotona? Kuinkas usein?

Mies nyt ihan tietoisesti ignooraa sun viestit. Vastaako puhelimeen?

Exällä oli käytös samanlaista ja kerkesi jo hommata uuden naisen ja asua kuukausia hänen kanssaan yhdessä samalla kun sujuvasti pani mua ja suunnitteli mun kans naimisiinmenoa ja yhteenmuuttoa. Ihan uskomaton kaksoiselämä, joista ei ikinä uskoisi sattuvan omalle kohdalle. Loputtomasti selityksiä jotka vaihteli päivittäin.

Jos se tuntuu epäilyttävältä niin jotain siinä on vialla. Ja vaikka ei olis niin miehelläkin pitäis olla velvollisuus kuunnella sua eikä laittaa kaikkea muuta sun edelle, jos toinen on suhteessa surullinen niin kyllä siihen reagoidaan, varsinkin jos ratkaisu olis noinkin helppo.

Kun aloin tuon miehen jälkeen seurustella taas niin olin aluksi ihan ihmeissäni ihan normaaleista asioista, kuten siitä että mulle vastataan kun koetan soittaa tai saavutaan sovittuna aikana paikalle.

Menee tuommoisessa säätämisessä elämää hukkaan vaan.

En ymmärrä.

Ap kysyy, miksi mies ignoraa ja mies vastaa ettei tee niin, vaan johtuu asiasta x. Mitä tekee ap? On automaattisesti sitä mieltä, että on itse oikeassa ja mies valehtelee. Miksi ei voi vaan uskoa sitä, mitä sanotaan ja antaa olla? Sen sijaan ap kirjoittaa av:lle ja kyselee pitäisikö raivota vielä lisää.

Mitä hel*ettiä nyt oikeesti?

Puoli vuotta seurustelua ja jo nalkutusta apn omien sanojen mukaan.

Mitäpä järkeä tuossa on? Mielensä on jo pahoittanut niin ap kuin mies eivätkä osaa puhua eikä sopia yhteisistä pelisäännöistä.

Provohan se tämäkin taisi olla. Trollitehtaalta jossa maksetaan kaupan tessin mukaan palkat 😏

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä.

Ap kysyy, miksi mies ignoraa ja mies vastaa ettei tee niin, vaan johtuu asiasta x. Mitä tekee ap? On automaattisesti sitä mieltä, että on itse oikeassa ja mies valehtelee. Miksi ei voi vaan uskoa sitä, mitä sanotaan ja antaa olla? Sen sijaan ap kirjoittaa av:lle ja kyselee pitäisikö raivota vielä lisää.

Mitä hel*ettiä nyt oikeesti?

Miehellä on ehkä vähän erikoisia syitä...

Vierailija kirjoitti:

Kerro ap nyt miksi haluat olla tuon miehen kanssa yhdessä? En ymmärrä? Miestä ei ilmeisesti kiinnosta mutta saat kulkea perässä kuin koiranpentu. Mutta riittääkö tuo?

Jos nyt rehellisesti vastaan, niin en tiedä oikein enää itsekään.. on hänen kanssaan joitakin hyviäkin hetkiä ollut, mutta ehkä olen vaan tähän mieheen jotenkin "koukussa" ja on vaikea jättää ns. Tuttu ja turvallinen, vaikka ei ehkä kovin turvallisesta voida puhua kun jokapäivä pelkään ja stressaan, onko mies tosissaan.

En toki voi sanoa olevani täydellinen itsekään, olen kyllä ollut epäileväinen ja kilahtanut turhankin helposti. Mutta siihen on myös syynsä: lupauksien rikkomista joka viikko, ei koskaan nähdä paria tuntia pitempään vaikka olen ehdottanut, että vietettäisiin esim viikonloppu yhdessä. Ja sitten tämä, että usein menee vuorokausi viestiin vastaamiseen. Se on todella kuluttavaa. Sitten kun koitan puhua, että en pysty tällaiseen "säätöön", ja kerron mikä minua vaivaa miehen käytöksessä, tulee aina riitaa ja mies suuttuu, että miksi syytän häntä aina kaikesta.

Toivoin kai liikaa, että asiat olisi voitu selvittää rauhallisesti puhumalla ja mies olisi näyttänyt teoillaan olevansa tosissaan.

- Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro ap nyt miksi haluat olla tuon miehen kanssa yhdessä? En ymmärrä? Miestä ei ilmeisesti kiinnosta mutta saat kulkea perässä kuin koiranpentu. Mutta riittääkö tuo?

Jos nyt rehellisesti vastaan, niin en tiedä oikein enää itsekään.. on hänen kanssaan joitakin hyviäkin hetkiä ollut, mutta ehkä olen vaan tähän mieheen jotenkin "koukussa" ja on vaikea jättää ns. Tuttu ja turvallinen, vaikka ei ehkä kovin turvallisesta voida puhua kun jokapäivä pelkään ja stressaan, onko mies tosissaan.

En toki voi sanoa olevani täydellinen itsekään, olen kyllä ollut epäileväinen ja kilahtanut turhankin helposti. Mutta siihen on myös syynsä: lupauksien rikkomista joka viikko, ei koskaan nähdä paria tuntia pitempään vaikka olen ehdottanut, että vietettäisiin esim viikonloppu yhdessä. Ja sitten tämä, että usein menee vuorokausi viestiin vastaamiseen. Se on todella kuluttavaa. Sitten kun koitan puhua, että en pysty tällaiseen "säätöön", ja kerron mikä minua vaivaa miehen käytöksessä, tulee aina riitaa ja mies suuttuu, että miksi syytän häntä aina kaikesta.

Toivoin kai liikaa, että asiat olisi voitu selvittää rauhallisesti puhumalla ja mies olisi näyttänyt teoillaan olevansa tosissaan.

- Ap

Ja mies on vielä työtön, joten ei niitä työkiireitäkään ole... Ei jestas, lopeta tuollainen suhde! Ihan turhaa molemmille.

Vierailija kirjoitti:

Näettekö miehen kotona? Kuinkas usein?

Mies nyt ihan tietoisesti ignooraa sun viestit. Vastaako puhelimeen?

Exällä oli käytös samanlaista ja kerkesi jo hommata uuden naisen ja asua kuukausia hänen kanssaan yhdessä samalla kun sujuvasti pani mua ja suunnitteli mun kans naimisiinmenoa ja yhteenmuuttoa. Ihan uskomaton kaksoiselämä, joista ei ikinä uskoisi sattuvan omalle kohdalle. Loputtomasti selityksiä jotka vaihteli päivittäin.

Jos se tuntuu epäilyttävältä niin jotain siinä on vialla. Ja vaikka ei olis niin miehelläkin pitäis olla velvollisuus kuunnella sua eikä laittaa kaikkea muuta sun edelle, jos toinen on suhteessa surullinen niin kyllä siihen reagoidaan, varsinkin jos ratkaisu olis noinkin helppo.

Kun aloin tuon miehen jälkeen seurustella taas niin olin aluksi ihan ihmeissäni ihan normaaleista asioista, kuten siitä että mulle vastataan kun koetan soittaa tai saavutaan sovittuna aikana paikalle.

Menee tuommoisessa säätämisessä elämää hukkaan vaan.

Nähdään miehen kotona lähes aina, 2-4 kertaa viikossa. Ei vastaa soittoonkaan silloin jos on koko päivän vastaamatta (syynä hänen mukaansa päivällä nukkuminen). Mutta näin ei kuitenkaan joka kerta käy, on lähes yhtä usein myös päiviä jolloin vastaa ennen iltaa ja vastaa myös soittoihin.

Minua kyllä pelottaa tuo, että säätääkö muidenkin kanssa ja onko hänen luonaan esim. Muita naisia yötä.. sitten kun puhun miehelle epäilyistäni, hän vain suuttuu kun olen liian epäileväinen ja vainoharhainen.

- Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näettekö miehen kotona? Kuinkas usein?

Mies nyt ihan tietoisesti ignooraa sun viestit. Vastaako puhelimeen?

Exällä oli käytös samanlaista ja kerkesi jo hommata uuden naisen ja asua kuukausia hänen kanssaan yhdessä samalla kun sujuvasti pani mua ja suunnitteli mun kans naimisiinmenoa ja yhteenmuuttoa. Ihan uskomaton kaksoiselämä, joista ei ikinä uskoisi sattuvan omalle kohdalle. Loputtomasti selityksiä jotka vaihteli päivittäin.

Jos se tuntuu epäilyttävältä niin jotain siinä on vialla. Ja vaikka ei olis niin miehelläkin pitäis olla velvollisuus kuunnella sua eikä laittaa kaikkea muuta sun edelle, jos toinen on suhteessa surullinen niin kyllä siihen reagoidaan, varsinkin jos ratkaisu olis noinkin helppo.

Kun aloin tuon miehen jälkeen seurustella taas niin olin aluksi ihan ihmeissäni ihan normaaleista asioista, kuten siitä että mulle vastataan kun koetan soittaa tai saavutaan sovittuna aikana paikalle.

Menee tuommoisessa säätämisessä elämää hukkaan vaan.

Nähdään miehen kotona lähes aina, 2-4 kertaa viikossa. Ei vastaa soittoonkaan silloin jos on koko päivän vastaamatta (syynä hänen mukaansa päivällä nukkuminen). Mutta näin ei kuitenkaan joka kerta käy, on lähes yhtä usein myös päiviä jolloin vastaa ennen iltaa ja vastaa myös soittoihin.

Minua kyllä pelottaa tuo, että säätääkö muidenkin kanssa ja onko hänen luonaan esim. Muita naisia yötä.. sitten kun puhun miehelle epäilyistäni, hän vain suuttuu kun olen liian epäileväinen ja vainoharhainen.

- Ap

Todennäköisesti hänellä on toisia naisia tai sitten hän on masentunut. Ei ehkä kaipaa sinun seuraasi sen kummemmin oli syy mikä hyvänsä. Onko hän pyrkinyt jotenkin hyötymään sinusta esimerkiksi rahallisesti?

Anteeksi kulta, nukuin.

Anteeksi kulta, en kuullut puhelinta.

Oota rakas mä soitan kohta (turha sanoa että ei soittanut)

Anteeksi tiskasin/pelasin/katsoin telkkaria ja siksi en vastannut.

Nyt oon autoa korjaamassa. Nyt kaverin kanssa.

Olin illan kännissä, en vaan kehdannut.

Jos soittaa, niin soittaa ulkoa.

Ois ollut vaan helpompaa sanoa että en nyt enää vastaa kun on toinen nainen.

Sano nyt vielä että on sinusta mustasukkainen.

Anteeksi mutta tuo suuttuminen on aika klassinen pettäjillä.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi kulta, nukuin.

Anteeksi kulta, en kuullut puhelinta.

Oota rakas mä soitan kohta (turha sanoa että ei soittanut)

Anteeksi tiskasin/pelasin/katsoin telkkaria ja siksi en vastannut.

Nyt oon autoa korjaamassa. Nyt kaverin kanssa.

Olin illan kännissä, en vaan kehdannut.

Jos soittaa, niin soittaa ulkoa.

Ois ollut vaan helpompaa sanoa että en nyt enää vastaa kun on toinen nainen.

Sano nyt vielä että on sinusta mustasukkainen.

Anteeksi mutta tuo suuttuminen on aika klassinen pettäjillä.

Voi vitsi, kun kuulosti tutulta yhden entisen "säädön" suusta 😂 puolivuotta meni tuollaiseen sekoiluun... Saattoi perua edellisen illan suunnitelmat vedoten johonkin ihmeelliseen, mutta seuraavana päivänä oli krapulaisena yllättäen kukkapuskan kanssa oveni takana. Yök. Ensin olin niin sinisilmäinen ja tyhmä, mutta sitten keräsin itseni ja tajusin pelin hengen, että haloo... Kun pistin "suhteen" poikki hän yritti vielä noin kuukauden ajan jollain ihme lässytyksillä saada minua luokseen, mutta kun pidin pääni enkä mennyt, niin lopetti ja varmasti siirtyi taas seuraaviin "uhreihin"... Luoja mikä pölvästi.

Toisaalta tekisi mieli antaa vielä yksi mahdollisuus kunnon keskusteluun, yrittäisin esittää asiani niin että en liikaa syytä miestä ja hermostu (niinkuin ollut tapana..) ja koittaa keskustella hyvässä hengessä mitä kumpikin todella haluaa. Mutta sitten taas, olisiko järkevämpää vaan nyt kerralla lopettaa yhteydenpito ja aloittaa heti yli pääsemisen prosessi..

- Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista! Pitää lopettaa tuo nalkuttaminen, ei se tosiaan mitään hyödytä.

- Ap

Juu, kannattaa lopettaa nalkuttaminen, mutta sitä ennen olisi hyvä tehdä selväksi, että mikä teidän suhteenne status on. Puolessa vuodessa ehtii kyllä saada mielikuvan siitä, haluaako hän sitoutua juuri sinuun. Jos mies vaan ympäripyöreästi haaveilee vakavasta suhteesta, niin se ei tarkoita sitä, että hän haaveilisi siitä sinun kanssasi. Jos mies ärsyyntyy kysymyksestäsi tai ei kykene antamaan siihen vieläkään selkeää vastausta, niin tuhlaat vaan aikaasi. Tollainen ignooraaminen on yleensä merkki siitä, että miehen kiinnostus on lopahtanut ja ehkä hän on jo löytänyt toisen naisen.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta tekisi mieli antaa vielä yksi mahdollisuus kunnon keskusteluun, yrittäisin esittää asiani niin että en liikaa syytä miestä ja hermostu (niinkuin ollut tapana..) ja koittaa keskustella hyvässä hengessä mitä kumpikin todella haluaa. Mutta sitten taas, olisiko järkevämpää vaan nyt kerralla lopettaa yhteydenpito ja aloittaa heti yli pääsemisen prosessi..

- Ap

Kyllä minä ainakin antaisin vaan olla. Ei tuossa ole mitään järkeä. Miehellä on joku syy, miksi ei halua olla sinuun usein yhteydessä ja haluaa nähdä vain hetken. Jos hän puhuu totta nukkumisestaan ja työttömyydestään, niin hän saattaa olla masentunut, ettei vaan jaksa. Haluaa olla itsekseen. Turhaan sinä siihen itseäsi tyrkytät "avuksi". Voi olla, että hänellä on myös muita naisia tai sitten ei vaan pysty sinulle jostain syystä sanomaan, ettei häntä kiinnosta. Ihan sama mikä se syy on, niin ei tuollainen varmasti ole sinullekaan hyväksi henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Puhelimen käytössä on monenlaista tapaa. Minun mieheni esim jättää puhelimet keittiön sivupöydälle. Jos kuulee että tulee viestiä/soi niin vastaa. Mutta nytkin on autotallissa joten eipä tuo niitä eri rakennukseen kuule.

Sitten on niitä joilla kännykkä on aina käsillä ja sitä käsitellään paljon tai oikeastaan jatkuvasti.

Kaikilla ei tuo kännykkä ole vielä käteen kiinni kasvanut ja hyvä niin! Omani saatta olla laukussa päiväkausia, akkukin saattaa loppua... Mutta jos odotan tärkeää puhelua tai laitan luurin herättämään, se on taskussa tai käden ulottuvilla. Pöntöllä istuessani en vastaa... odotas, pyyhin vain p*seeni!

Lankapuhelinaikana siihen vastattiin, jos oltiin kotona. Miksi nykyään täytyy olla koko ajan tavoitettavissa, eikä ihmisten yksityisyyttä kunnioiteta?

Ap, miksi hyvänyöntoivotukseen tai muihin viesteihisi pitää vastata asap, jos toinen on keskittynyt tekemään jotain muuta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitatko viestejä koko ajan pitkin päivää? En minäkään sellaista jaksaisi, jos muutenkin näette usein. Voithan vaikka soittaa sellaisena päivänä kun ette näe. Vähennä nyt itse huomattavasti sitä viestittelyä ja katso mitä tapahtuu. Kyllä sinä sen huomaat, jos mies on edelleen kiinnostunut seurustelusta.

En laita, juuri sen takia kun stressaa jos mies ei taas vastaakkaan. Laitan viestiä oikeastaan vain silloin kun kysyn nähdäänkö monelta tms. En ole laittanut enää muutamaan viikkoon edes hyvän yön viestiä.

- Ap

Miten se mies edelleen sitten viestisi ignooraa, jollet kerran edes viestittele enää? Aloituksesta sai tuosta sinun viestittelyaktiivisuudestasi ihan toisenlaisen kuvan.

Noin yleisesti ottaen minusta myöhään illalla ja yöllä on epäkohteliasta alkaa viesteilemään muille. Ainakaan sellaiseen ajankohtaan ei pidä odottaa saavansa vastauksia. Jokaisella ihmisellä on oikeus yörauhaan riippumatta siitä haluaako silloin valvoa vai nukkua. Minä en kestäisi kuukauttakaan sellaista miestä, joka lähettelisi mulle viestejä öisin ja myöhään illalla ja sitten kitisisi, kun vastaan vasta seuraavana päivänä.