Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako tutkijan ura, kokemuksia?
25.10.2020 |
Opiskelen nyt yliopistossa terveysalaa, josta olisi mahdollisuus valmistua selkeään ammattiin (asiakastyötä). Olen hakeutunut alalle, koska substanssi kiinnostaa, mutta ihmisläheinen asiakastyö ja muiden auttaminen kuulostaa lähinnä uuvuttavalle ja ärsyttävälle. Nyt olenkin miettinyt, olisiko tutkijan ura minulle paremmin sopiva vaihtoehto. Tutkijan ja tuon asiakastyön lisäksi on vaikea keksiä, mihin muualle voisi työllistyä.
Onko täällä siis tutkijoita tai muuten asiasta tietäviä? Sopiiko ala introvertille? Kestän kyllä jonkin verran sosiaalista kanssakäymistä ja esiintyminenkin satunnaisesti menettelee, mutta mieluiten vähintään puolet ajasta työskentelisin itsenäisesti. Onko yliopistolla vaikea saada työsuhdetta tutkijana? Jos ei ole työsuhteessa, onko apurahojen saaminen vaikeaa? Pärjään kyllä pienillä tuloilla, mutta perus elämän kustannukset tulisi tietenkin pystyä kattamaan. Onko jotain muuta sanottavaa aiheesta? :)
Kommentit (185)
Tarvitsen apua. Puolisoni on tällä hetkellä väitöskirjatutkijana hankkeessa. Palkka juurikin tuon ~2,400 euroa kuukaudessa. Ala on humanistinen.
Hänen työnsä on nyt jo äärimmäisen raskasta hänelle ja tulevaisuus näyttää aivan kamalalta. Erittäin raskasta työtä ja sen päälle tuo rahoituksen hakeminen jatkuvasti.
Minusta tuntuu että hän vähän ajautui tutkijaksi koska väitökirjatutkijan paikkaa tarjottiin ja muita töitä ei ollut. Kyseisellä alalla ei muutenkaan ole mitään selkeää työtä mihin voisi hakea tai mihin valmistumisen jälkeen voisi hakeutua. Tutkijan ura oli helppo takaportti. Hän kyllä pitää ajatuksen tasolla ideasta että olisi tutkija, mutta käytännön työ ja se mitä arki on ei sovi hänelle (tai kenellekkään). Hän on itsekin onneksi sanonut että ei välttämättä kirjoita väitöskirjaa loppuun koska ei ole varma haluaako tutkijan uraa.
Onko tässä vaiheessa liian myöhäistä vaihtaa uraa? Jos on 2,5 vuotta ollut väitöskirjatutkijana, onko jo ”pilalla” muiden työnantajien näkökulmasta? Miten tuollaisesta hankkeesta pääsee irti? Voiko vain sanoa että lopettaa vaikka hanketta olisikin vielä jäljellä.
Miten minä voin yrittää vaikuttaa hänen päätökseensä että hän alkaisi hakea uutta työtä / alaa jo ennen kuin hanke päättyy. Pelottaa että sitten tulee joku uusi hanke ja hän vain ajautuu vahingossa pidemmälle tuohon maailmaan. Sitten kun on väikkäri tehty, niin uramahdollisuudet näyttävät alalla aivan kamalalta.
Apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottaa kirjoitti:
Tarvitsen apua. Puolisoni on tällä hetkellä väitöskirjatutkijana hankkeessa. Palkka juurikin tuon ~2,400 euroa kuukaudessa. Ala on humanistinen.
Hänen työnsä on nyt jo äärimmäisen raskasta hänelle ja tulevaisuus näyttää aivan kamalalta. Erittäin raskasta työtä ja sen päälle tuo rahoituksen hakeminen jatkuvasti.
Minusta tuntuu että hän vähän ajautui tutkijaksi koska väitökirjatutkijan paikkaa tarjottiin ja muita töitä ei ollut. Kyseisellä alalla ei muutenkaan ole mitään selkeää työtä mihin voisi hakea tai mihin valmistumisen jälkeen voisi hakeutua. Tutkijan ura oli helppo takaportti. Hän kyllä pitää ajatuksen tasolla ideasta että olisi tutkija, mutta käytännön työ ja se mitä arki on ei sovi hänelle (tai kenellekkään). Hän on itsekin onneksi sanonut että ei välttämättä kirjoita väitöskirjaa loppuun koska ei ole varma haluaako tutkijan uraa.
Onko tässä vaiheessa liian myöhäistä vaihtaa uraa? Jos on 2,5 vuotta ollut väitöskirjatutkijana, onko jo ”pilalla” muiden työnantajien näkökulmasta? Miten tuollaisesta hankkeesta pääsee irti? Voiko vain sanoa että lopettaa vaikka hanketta olisikin vielä jäljellä.
Miten minä voin yrittää vaikuttaa hänen päätökseensä että hän alkaisi hakea uutta työtä / alaa jo ennen kuin hanke päättyy. Pelottaa että sitten tulee joku uusi hanke ja hän vain ajautuu vahingossa pidemmälle tuohon maailmaan. Sitten kun on väikkäri tehty, niin uramahdollisuudet näyttävät alalla aivan kamalalta.
Apua.
Itse olin noin 8 vuotta jatko-opiskelija, välissä vielä asepalvelus. Viimeiset pari kolme vuotta olin töissä vain siksi, että saan kaikki opintolainat kuitattua ja vähän rahaa säästöön pahan päivän varalla. Sen jälkeen vaihdoin toisin hommiin kieltäytymällä määräaikaisesta jatkosopimuksesta. Aineiston osalta väitöstutkmus oli valmis, mutta en kirjaa koskaan kirjottanut tai ole asiaa jälkikäteen katunut.
Pelottaa kirjoitti:
Tarvitsen apua. Puolisoni on tällä hetkellä väitöskirjatutkijana hankkeessa. Palkka juurikin tuon ~2,400 euroa kuukaudessa. Ala on humanistinen.
Hänen työnsä on nyt jo äärimmäisen raskasta hänelle ja tulevaisuus näyttää aivan kamalalta. Erittäin raskasta työtä ja sen päälle tuo rahoituksen hakeminen jatkuvasti.
Minusta tuntuu että hän vähän ajautui tutkijaksi koska väitökirjatutkijan paikkaa tarjottiin ja muita töitä ei ollut. Kyseisellä alalla ei muutenkaan ole mitään selkeää työtä mihin voisi hakea tai mihin valmistumisen jälkeen voisi hakeutua. Tutkijan ura oli helppo takaportti. Hän kyllä pitää ajatuksen tasolla ideasta että olisi tutkija, mutta käytännön työ ja se mitä arki on ei sovi hänelle (tai kenellekkään). Hän on itsekin onneksi sanonut että ei välttämättä kirjoita väitöskirjaa loppuun koska ei ole varma haluaako tutkijan uraa.
Onko tässä vaiheessa liian myöhäistä vaihtaa uraa? Jos on 2,5 vuotta ollut väitöskirjatutkijana, onko jo ”pilalla” muiden työnantajien näkökulmasta? Miten tuollaisesta hankkeesta pääsee irti? Voiko vain sanoa että lopettaa vaikka hanketta olisikin vielä jäljellä.
Miten minä voin yrittää vaikuttaa hänen päätökseensä että hän alkaisi hakea uutta työtä / alaa jo ennen kuin hanke päättyy. Pelottaa että sitten tulee joku uusi hanke ja hän vain ajautuu vahingossa pidemmälle tuohon maailmaan. Sitten kun on väikkäri tehty, niin uramahdollisuudet näyttävät alalla aivan kamalalta.
Apua.
Mitä "apua"? Ei se tohtorintutkinto mikään pedon merkki tai syöpä ole, tekee sen loppuun ja katsoo sitten uraa tai urattomuuttaan, tai voihan sen aikanakin hakea muuten vaan.
Niin sua siis pelottaa että jos hanke päättyy ja tulee uusi hanke = on töitä. Mikä sua vaivaa?
Alaa voi vaihtaa myöhemminkin, täällä hoitoalalla on tilaa..t. luonnontieteilijä
Pelottaa kirjoitti:
Tarvitsen apua. Puolisoni on tällä hetkellä väitöskirjatutkijana hankkeessa. Palkka juurikin tuon ~2,400 euroa kuukaudessa. Ala on humanistinen.
Hänen työnsä on nyt jo äärimmäisen raskasta hänelle ja tulevaisuus näyttää aivan kamalalta. Erittäin raskasta työtä ja sen päälle tuo rahoituksen hakeminen jatkuvasti.
Minusta tuntuu että hän vähän ajautui tutkijaksi koska väitökirjatutkijan paikkaa tarjottiin ja muita töitä ei ollut. Kyseisellä alalla ei muutenkaan ole mitään selkeää työtä mihin voisi hakea tai mihin valmistumisen jälkeen voisi hakeutua. Tutkijan ura oli helppo takaportti. Hän kyllä pitää ajatuksen tasolla ideasta että olisi tutkija, mutta käytännön työ ja se mitä arki on ei sovi hänelle (tai kenellekkään). Hän on itsekin onneksi sanonut että ei välttämättä kirjoita väitöskirjaa loppuun koska ei ole varma haluaako tutkijan uraa.
Onko tässä vaiheessa liian myöhäistä vaihtaa uraa? Jos on 2,5 vuotta ollut väitöskirjatutkijana, onko jo ”pilalla” muiden työnantajien näkökulmasta? Miten tuollaisesta hankkeesta pääsee irti? Voiko vain sanoa että lopettaa vaikka hanketta olisikin vielä jäljellä.
Miten minä voin yrittää vaikuttaa hänen päätökseensä että hän alkaisi hakea uutta työtä / alaa jo ennen kuin hanke päättyy. Pelottaa että sitten tulee joku uusi hanke ja hän vain ajautuu vahingossa pidemmälle tuohon maailmaan. Sitten kun on väikkäri tehty, niin uramahdollisuudet näyttävät alalla aivan kamalalta.
Apua.
Uraa voi vaihtaa milloin vain, eikä ole pilalla muiden työnantajien näkökulmasta. Itsestä on kiinni se, että osaako tunnistaa ja nimetä ja esittää tutkimusalalla kertyneen siirrettävän osaamisensa, vai joutuuko uraa vaihtaessaan aloittamaan entry-level tehtävistä. Varmemmin se toki onistuu sitten kun se tutkinto eli väikkäri on tehty.
Hankkeistä pääsee irti ihan vain sanomalla, että minä lähden nyt. Tilalle on aina tulijoita, ei se ole ongelma, eikä hanke jää pukaan. Toista pestiä ei sitten tietysti enää saa, jos töykeästi lähtee, mutta sinåhän oletat, ettei kumppanisi haluaisikaan.
Mutta sen sanon, että jos sinä omista löhtökohdistasi pyrit vaikuttamaan kumppanisi uravalintoihin, voit varautua siihen, että tulevaisuudessa sinulla on pettynyt, katkera ja vihainen kumppani. Sinun tehtäväsi ei ole ”vaikuttaa” hänen päätöksiinsä, vaan TUKEA niitä ja hänen toiveitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisiko lopettaa sosiologia väikkärin tekeminen ja hakea muita hommia? Onko vinkkejä sosiologeilta, että mistä saisi töitä?
Voisin hakea töitä samalla kun nautin hankkeesta tulevaa rahoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa kirjoitti:
Tarvitsen apua. Puolisoni on tällä hetkellä väitöskirjatutkijana hankkeessa. Palkka juurikin tuon ~2,400 euroa kuukaudessa. Ala on humanistinen.
Hänen työnsä on nyt jo äärimmäisen raskasta hänelle ja tulevaisuus näyttää aivan kamalalta. Erittäin raskasta työtä ja sen päälle tuo rahoituksen hakeminen jatkuvasti.
Minusta tuntuu että hän vähän ajautui tutkijaksi koska väitökirjatutkijan paikkaa tarjottiin ja muita töitä ei ollut. Kyseisellä alalla ei muutenkaan ole mitään selkeää työtä mihin voisi hakea tai mihin valmistumisen jälkeen voisi hakeutua. Tutkijan ura oli helppo takaportti. Hän kyllä pitää ajatuksen tasolla ideasta että olisi tutkija, mutta käytännön työ ja se mitä arki on ei sovi hänelle (tai kenellekkään). Hän on itsekin onneksi sanonut että ei välttämättä kirjoita väitöskirjaa loppuun koska ei ole varma haluaako tutkijan uraa.
Onko tässä vaiheessa liian myöhäistä vaihtaa uraa? Jos on 2,5 vuotta ollut väitöskirjatutkijana, onko jo ”pilalla” muiden työnantajien näkökulmasta? Miten tuollaisesta hankkeesta pääsee irti? Voiko vain sanoa että lopettaa vaikka hanketta olisikin vielä jäljellä.
Miten minä voin yrittää vaikuttaa hänen päätökseensä että hän alkaisi hakea uutta työtä / alaa jo ennen kuin hanke päättyy. Pelottaa että sitten tulee joku uusi hanke ja hän vain ajautuu vahingossa pidemmälle tuohon maailmaan. Sitten kun on väikkäri tehty, niin uramahdollisuudet näyttävät alalla aivan kamalalta.
Apua.
Itse olin noin 8 vuotta jatko-opiskelija, välissä vielä asepalvelus. Viimeiset pari kolme vuotta olin töissä vain siksi, että saan kaikki opintolainat kuitattua ja vähän rahaa säästöön pahan päivän varalla. Sen jälkeen vaihdoin toisin hommiin kieltäytymällä määräaikaisesta jatkosopimuksesta. Aineiston osalta väitöstutkmus oli valmis, mutta en kirjaa koskaan kirjottanut tai ole asiaa jälkikäteen katunut.
Mihin hommiin vaihdoit? Oliko vaikea päästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaa tutkijanuraa lyhyesti. Taustalla perustutkinto parhailla arvosanoilla, myös vaihto-opintoja. Sitten jatko-opinnot, niiden aikana myös ulkomailla, väitöskirjasta kiittäen hyväksytty. Väitöksen jälkeen postdoc ulkomailla, dosentuuri ja esimiestehtäviin. Palkkataso jatko-opintojen aikana bruttona 2500 -> 3400 e/kk + apurahoja, väitöksen jälkeen 3500 e/kk-> 5000 e/kk + sivutöitä. Nyt noin 10 v tutkimusuran aloittamisen jälkeen palkka noin 7000-8000 e/kk, nettovarallisuus (velkojen jälkeen) ehkä noin 300 ke.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vielä pitää mielessä, että tohtorin tutkinto saattaa haitata työllistymismahdollisuuksia yliopiston ulkopuolella.
Varmaan McDonaldsissa, muttei tutkimuslaitoksissa tai firmojen R&D-osastoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omaa tutkijanuraa lyhyesti. Taustalla perustutkinto parhailla arvosanoilla, myös vaihto-opintoja. Sitten jatko-opinnot, niiden aikana myös ulkomailla, väitöskirjasta kiittäen hyväksytty. Väitöksen jälkeen postdoc ulkomailla, dosentuuri ja esimiestehtäviin. Palkkataso jatko-opintojen aikana bruttona 2500 -> 3400 e/kk + apurahoja, väitöksen jälkeen 3500 e/kk-> 5000 e/kk + sivutöitä. Nyt noin 10 v tutkimusuran aloittamisen jälkeen palkka noin 7000-8000 e/kk, nettovarallisuus (velkojen jälkeen) ehkä noin 300 ke.
Sopiiko kysyä minkä alan tutkija olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaa tutkijanuraa lyhyesti. Taustalla perustutkinto parhailla arvosanoilla, myös vaihto-opintoja. Sitten jatko-opinnot, niiden aikana myös ulkomailla, väitöskirjasta kiittäen hyväksytty. Väitöksen jälkeen postdoc ulkomailla, dosentuuri ja esimiestehtäviin. Palkkataso jatko-opintojen aikana bruttona 2500 -> 3400 e/kk + apurahoja, väitöksen jälkeen 3500 e/kk-> 5000 e/kk + sivutöitä. Nyt noin 10 v tutkimusuran aloittamisen jälkeen palkka noin 7000-8000 e/kk, nettovarallisuus (velkojen jälkeen) ehkä noin 300 ke.
Sopiiko kysyä minkä alan tutkija olet?
Tutkijapiirit on pienet, joten en ala tässä erittelemään, mutta varmaan jokainen voi päätellä, että tutkimukseni on sellaista, jolla on kohtuullisen suuri vaikuttavuus ja jossa on asialliset palkat ilman tohtorintutkintoakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse turvallisuushakuinen introvertti. Tutkijan ammatti sopii erinomaisesti introvertille. Sen sijaan, jos taloudellinen turvallisuus on tärkeää, se on huono valinta. Loputtomasti rahanhakua ja pätkätöitä, johon itse uuvuin jo väitöskirjavaiheessa ja lähdin yksityiselle, koska halusin suuremman varmuuden työsuhteen jatkuvuudesta perheenperustamisiässä. Äitiyslomat ja asuntolaina painoivat vaakakupissa enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omaa tutkijanuraa lyhyesti. Taustalla perustutkinto parhailla arvosanoilla, myös vaihto-opintoja. Sitten jatko-opinnot, niiden aikana myös ulkomailla, väitöskirjasta kiittäen hyväksytty. Väitöksen jälkeen postdoc ulkomailla, dosentuuri ja esimiestehtäviin. Palkkataso jatko-opintojen aikana bruttona 2500 -> 3400 e/kk + apurahoja, väitöksen jälkeen 3500 e/kk-> 5000 e/kk + sivutöitä. Nyt noin 10 v tutkimusuran aloittamisen jälkeen palkka noin 7000-8000 e/kk, nettovarallisuus (velkojen jälkeen) ehkä noin 300 ke.
Sinä ole yksityisessä firmassa töissä, et tutkijana yliopistolla tai muussa valtiollisessa tutkimuslaitoksessa.
Pelottaa kirjoitti:
Tarvitsen apua. Puolisoni on tällä hetkellä väitöskirjatutkijana hankkeessa. Palkka juurikin tuon ~2,400 euroa kuukaudessa. Ala on humanistinen.
Hänen työnsä on nyt jo äärimmäisen raskasta hänelle ja tulevaisuus näyttää aivan kamalalta. Erittäin raskasta työtä ja sen päälle tuo rahoituksen hakeminen jatkuvasti.
Minusta tuntuu että hän vähän ajautui tutkijaksi koska väitökirjatutkijan paikkaa tarjottiin ja muita töitä ei ollut. Kyseisellä alalla ei muutenkaan ole mitään selkeää työtä mihin voisi hakea tai mihin valmistumisen jälkeen voisi hakeutua. Tutkijan ura oli helppo takaportti. Hän kyllä pitää ajatuksen tasolla ideasta että olisi tutkija, mutta käytännön työ ja se mitä arki on ei sovi hänelle (tai kenellekkään). Hän on itsekin onneksi sanonut että ei välttämättä kirjoita väitöskirjaa loppuun koska ei ole varma haluaako tutkijan uraa.
Onko tässä vaiheessa liian myöhäistä vaihtaa uraa? Jos on 2,5 vuotta ollut väitöskirjatutkijana, onko jo ”pilalla” muiden työnantajien näkökulmasta? Miten tuollaisesta hankkeesta pääsee irti? Voiko vain sanoa että lopettaa vaikka hanketta olisikin vielä jäljellä.
Miten minä voin yrittää vaikuttaa hänen päätökseensä että hän alkaisi hakea uutta työtä / alaa jo ennen kuin hanke päättyy. Pelottaa että sitten tulee joku uusi hanke ja hän vain ajautuu vahingossa pidemmälle tuohon maailmaan. Sitten kun on väikkäri tehty, niin uramahdollisuudet näyttävät alalla aivan kamalalta.
Apua.
Sen kun hakee uutta työtä. Minä tei tutkimuslaitoksessa väikkäriä vajaat kolme vuotta, jonka jälkeen totesin, ettei kovin ruusuiselta näytä tuo tutkijanura eikä oma intohimo ihan riitä siihen matalapalkkaiseen pätkätyöhän, joten lähdin yksityiselle koodariksi. Tästä on nyt 20 vuotta aikaa. En ole katunut. Nykyään esimiestehtävissä. Noi koodarinhommat muuten sopivat introvertille siinä missä tutkijankin työt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaa tutkijanuraa lyhyesti. Taustalla perustutkinto parhailla arvosanoilla, myös vaihto-opintoja. Sitten jatko-opinnot, niiden aikana myös ulkomailla, väitöskirjasta kiittäen hyväksytty. Väitöksen jälkeen postdoc ulkomailla, dosentuuri ja esimiestehtäviin. Palkkataso jatko-opintojen aikana bruttona 2500 -> 3400 e/kk + apurahoja, väitöksen jälkeen 3500 e/kk-> 5000 e/kk + sivutöitä. Nyt noin 10 v tutkimusuran aloittamisen jälkeen palkka noin 7000-8000 e/kk, nettovarallisuus (velkojen jälkeen) ehkä noin 300 ke.
Sinä ole yksityisessä firmassa töissä, et tutkijana yliopistolla tai muussa valtiollisessa tutkimuslaitoksessa.
Jaa, missäköhän sitten olen?
Tutkijanurasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ne, jotka siitä eniten omakohtaisesti valittavat, ovat juuri niitä, joilla on mennyt ura perseelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaa tutkijanuraa lyhyesti. Taustalla perustutkinto parhailla arvosanoilla, myös vaihto-opintoja. Sitten jatko-opinnot, niiden aikana myös ulkomailla, väitöskirjasta kiittäen hyväksytty. Väitöksen jälkeen postdoc ulkomailla, dosentuuri ja esimiestehtäviin. Palkkataso jatko-opintojen aikana bruttona 2500 -> 3400 e/kk + apurahoja, väitöksen jälkeen 3500 e/kk-> 5000 e/kk + sivutöitä. Nyt noin 10 v tutkimusuran aloittamisen jälkeen palkka noin 7000-8000 e/kk, nettovarallisuus (velkojen jälkeen) ehkä noin 300 ke.
Sopiiko kysyä minkä alan tutkija olet?
Tutkijapiirit on pienet, joten en ala tässä erittelemään, mutta varmaan jokainen voi päätellä, että tutkimukseni on sellaista, jolla on kohtuullisen suuri vaikuttavuus ja jossa on asialliset palkat ilman tohtorintutkintoakin.
Veikkaan sivusta lääketiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Tutkijanurasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ne, jotka siitä eniten omakohtaisesti valittavat, ovat juuri niitä, joilla on mennyt ura perseelleen.
Ovathan alan lukuisat ongelmat ja rahoituksen vähyys ihan yleisesti tunnustettuja.
Nostetaan vielä.