En halua tulevaisuutta mieheni kanssa
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä n. 2,5 vuotta ja epäröin suhteemme jatkoa. Suurin syy sille, miksi olen miettinyt eroa, on suhteesta kadonnut kemia ja tilalle tullut ällötyksen tunne miehestä. Hän on aina ollut hieman pyöreä, ja alkuvaiheessa ihastuin häneen siitä huolimatta (minä siis tein suhteellemme aloitteen). Nyt hän on kuitenkin lihonut hiljalleen niin, että painaa jo varmaan lähemmäs 100 kiloa. Itse painan vähän reilu 60kg, ja pituuseroa meillä on 6cm... Tiedän, että painoa on mahdollista pudottaa, ja olenkin ajoittain puhunut hänelle terveellisistä elämäntavoista, mutta ne tuntuvat menevän kuuroille korville. Olemme välillä ajautuneet riitoihin aiheesta, ja hän väittää, että aikoo muuttaa tapojaan, mutta mitään konkreettista eroa ei näy. Tuntuu, että "nalkutan" aiheesta paljon, mutta hän ei ymmärrä etten kohta halua hänen kanssaan enää mitään intiimiä, jos hän jatkaa välinpitämättömällä asenteella. En ole siis mikään laihuuden ihannoija, mutta näen miten miehellä on epämukava olo omissa nahoissaan, ja seksistä on tullut minulle epämiellyttävää sillä en koe häneen mitään vetoa.
Olen itse ollut suhteellisen aktiivinen ja uusista asioista kiinnostunut, mutta mies tuntuu työpäivien jälkeen vain katoavan sohvan pohjalle tai tietokoneen ääreen. Hän ei harrasta mitään liikuntaa, ja olen itse yrittänyt ehdottaa hänelle eri lajeja, mutta hän on hirveän nirso kaiken suhteen. Olen turhautunut asiasta, sillä en kuvitellut tällaista tulevaisuutta parisuhteelle, saati sitten perheen perustamiselle. Olemme molemmat vielä nuoria, mutta olen haaveillut lapsista koko aikuisikäni ja en ole varma haluanko saada niitä juuri mieheni kanssa. Hänellä on lisäksi haiseva hengitys ja huono hammashygienia. En ole kehdannut sanoa hänelle asiasta, sillä hänellä on jo valmiiksi tietoinen ja epävarma olo niistä. Suuteleminen on vain ällöttävää, enkä halua suudella häntä "kunnolla". Myös tämä vaikuttaa läheisyyteemme paljon.
Toisaalta hänellä on kiltti ja kultainen luonne, ja hän on tukenut minua henkisesti ja taloudellisesti, sillä olen vielä opiskelija. Muutimme myös noin vuosi sitten yhteiseen asuntoon, ja meillä on asuntolaina. Rakastan häntä ainakin jollain tasolla: hän kohtelee minua niin hyvin, ja ilmaisee rakkauttaan päivittäin. Ajatus perheen perustamisesta hänen kanssaan tuntuu vain jotenkin "väärältä", sillä hän ei pidä itsestään huolta ja hänen terveydentilansa huolettaa minua. Tiedän, että olen pinnallinen kun mietin asioita näin, mutta en voi ajatuksilleni mitään. Onko kenelläkään kokemuksia samankaltaisesta tilanteesta? Mitä minun kannattaisi tehdä, pitäisikö odottaa miehen muuttumista vai erota? Kärsin syyllisyydestä, kun mietin tätä päivittäin, enkä tiedä kestäisinkö hänen jättämistään, sillä hän on kaikesta huolimatta hyvä ja huolehtivainen mies.
Kommentit (26)
Olisiko tekstiin pitänyt lisätä virheitä, jotta se olisi aidompi? Tämä on ensimmäinen viestini palstalla, ja mietin tarkkaan, mitä halusin kirjoittaa. Haluaisin vastauksia ongelmaan tai edes samassa tilanteessa olevien ajatuksia. -AP
En kyllä olisi viikkoakaan suhteessa, jossa toisen fyysinen olemus ällöttää minua. Ei minua kiinnosta kenenkään "kultainen luonne", jos en halua harrastaa seksiä hänen kanssaan.
Voimakas seksuaalinen kiinnostus on parisuhteen pohja, ei mikään vapaavalintainen ekstrajuttu. Jos sitä ei ole, ei ole parisuhdettakaan.
Juu, eroa nyt. Tila ei muutu eli miestä et voi muuttaa. Ne on sellasia valitettavasti.
Se mikä on sulle ongelma, joka ei suhteesta poistu, niin on erittäin hyvä syy erota.
Eipä se mies laihduta jos ei itse halua.
Ehkä kannattaa miettiä vakavasti eroamista. Itse elän suhteessa jossa en tunnu riittävän miehelleni ulkoisen olemukseni vuoksi, eikä se tunnu kivalta. Urheilen ja elän muutenkin terveellisesti, mutta mikään ei tunnu riittävän hänelle. Hän ei mielellään harrasta seksiä kanssani ja välttelee suutelemistakin. Olen itse lähdössä suhteesta tämän vuoksi, koska en edes usko että loppupeleissä asia on kehostani kiinni. Tuntuu tosi pahalta miehesi puolesta ajatus, että ette eroaisi koska ajatuksesi hänestä on noin negatiivisia.
Et vain rakasta häntä tarpeeksi. Yrität vierittää syyn miehen ulkoiseen olemukseen. Kyllä on parempi erota.
Ei tuota jaksa montaa riviä lukea, toivottavasti saat apua, kyllä yleislääkärikin ymmärtää näitä asioita
Vierailija kirjoitti:
Et vain rakasta häntä tarpeeksi. Yrität vierittää syyn miehen ulkoiseen olemukseen. Kyllä on parempi erota.
Outo kommentti. Kyllä minä rakastan useita ihmisiä, joiden kanssa en halua seksiä. Mutta jos en halua seksiä jonkun kanssa, ei suhteesta hänen kanssaan voi tietenkään tulla mitään. Seksuaalinen halu on edellytys suhteelle siinä missä rakkauskin.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä olisi viikkoakaan suhteessa, jossa toisen fyysinen olemus ällöttää minua. Ei minua kiinnosta kenenkään "kultainen luonne", jos en halua harrastaa seksiä hänen kanssaan.
Voimakas seksuaalinen kiinnostus on parisuhteen pohja, ei mikään vapaavalintainen ekstrajuttu. Jos sitä ei ole, ei ole parisuhdettakaan.
Pihtaajatko tätä miinustavat?
Näääh, liikaa mietittyjä kliseekoukkuja. Hyvästä yrityksestä 2/5, muuten trolollolloo.
En minäkään. Teen pieniä asioita, että mies ottaisi eron ja syyt niskoilleen. Pihtaan seksiä, kiukuttelen roskista ja kotitöistä ja aloitan riitoja tyhjästä. Ei vain kiinnosta seksi ja miehen lihonneisuus. En aio itse erota vaan haluan asian näyttävän siltä, että mies jätti perheensä.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään. Teen pieniä asioita, että mies ottaisi eron ja syyt niskoilleen. Pihtaan seksiä, kiukuttelen roskista ja kotitöistä ja aloitan riitoja tyhjästä. Ei vain kiinnosta seksi ja miehen lihonneisuus. En aio itse erota vaan haluan asian näyttävän siltä, että mies jätti perheensä.
Kuulostat ihan vaimoltani. Noiden samojen asioiden lisäksi hän ei halua vastata jos kysyn jotain. Katsoo vain hiljaa puhelintaan. Sitten jos esitän kysymyksen uudelleen vähän eri tavalla, niin saattaa tiuskaista kuin jokin teini-ikäinen, että älä kysele, en jaksa vastata. Mikään ei tunnu riittävän ja aivan kuin Tahallaan haluaisi pahoittaa mieleni..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään. Teen pieniä asioita, että mies ottaisi eron ja syyt niskoilleen. Pihtaan seksiä, kiukuttelen roskista ja kotitöistä ja aloitan riitoja tyhjästä. Ei vain kiinnosta seksi ja miehen lihonneisuus. En aio itse erota vaan haluan asian näyttävän siltä, että mies jätti perheensä.
Kuulostat ihan vaimoltani. Noiden samojen asioiden lisäksi hän ei halua vastata jos kysyn jotain. Katsoo vain hiljaa puhelintaan. Sitten jos esitän kysymyksen uudelleen vähän eri tavalla, niin saattaa tiuskaista kuin jokin teini-ikäinen, että älä kysele, en jaksa vastata. Mikään ei tunnu riittävän ja aivan kuin Tahallaan haluaisi pahoittaa mieleni..
En tajua, miten jotkut jäävät tällaisiin suhteisiin.
Sellasta se sun elämäs tulee olemaan hamaan loppuun että yrität saada miehesi muuttumaan ja elät vähällä huonolla seksillä,
mikään ei tuohon auta, koita sopeutua, sulla kävi vaan huono tuuri tässä elämässä.
Nalkuttamisen sijaan suosittelen, että sanot miehelle suoraan harkitsevasi eroa, koska vaikka rakastat häntä nii n et pysty haluamaan häntä noin lihavana.
Ja kyllä, tämä on neuvoni myös samassa tilanteessa oleville miehille. Tosi äärimmäinen ratkaisu, mutta rehellisyys maan perii.
Olen taas ihan varma, että olet se yksi tietty trolli. Sinulla on niin tunnistettava tyyli. Pitkä, lähes virheetön teksti, kappalejako, huolella mietitty ja kerrottu tarina, yleiskielinen, asiallinen tyyli. Kuka olet ja mikä tässä on pointti?