Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitkä Suomen kunnat luokittelisit kaupungiksi?
31.01.2014 |
Suomessa on mielestäni kaksi oikeaa kaupunkia, Helsinki ja Turku. I luokan kaupungin kriteereinä ovat laaja ruutukaava-alue ja asukastiheys vähintään 500 as/km2.
II luokan kaupunkeja, joiden asukastiheys on vähintään 1000 km2, mutta joissa ei ole ruutukaava-aluetta ovat Kauniainen, Kerava ja Järvenpää. Erikoistapauksena II luokkaan pääsee Kaskinen, koska Kaskisissa ei ole muita rakennettuja alueita kuin ruutukaava-alue, eli kyseessä on klassinen kaupunki, jonka kaupunkirakenne on peräisin Ruotsin vallan ajoilta. Historiallisia kaupunkeja eli III luokan kaupunkeja ovat Porvoo, Naantali ja Rauma, joiden ytimen muodostaa oikea kaupunki, mutta joihin on sittemmin liitetty alueita jotka eivät ole kaupunkia.
Tampere, Oulu, Espoo tai Vantaa eivät ole kaupunkeja, koska niiden asukastiheys on alle 500 as/km2 tai alle 1000 as/km2 ilman ruutukaava-aluetta, eikä niissä ole Ruotsin vallan ajalta periytyvää oikeaa kaupunkia.
Kommentit (66)
Isommat kaupungit eli vaikka yli 50 000 asukasta ja muutaman perinteisen (eli vanhan) pienemmän esim. rauma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 01:30"]
Et sitten ajatellut ottaa huomioon kuntaliitosten tuomia muutoksia esimerkiksi Oulun asukastiheyteen? Mielestäni asukastiheys pitäisi laskea erikseen esimerkiksi tietyllä säteellä keskustasta.
Oulua en laske kaupungiksi koska sillä ei ole ruutukaava-aluetta. Oulun taajama on myös harvaan asuttu ja laajalle levinnyt ollen liian epäkaupunkimainen. Oulun kaupungissa on puolestaan se ongelma, että se on enimmäkseen maaseutua. Myös jos Helsinki sisältäisi puoli Uuttamaata ei se olisi enää kaupunki.
ap
Kuinka niin ei ole ruutukaava-aluetta? Koko Oulun ydinkeskustahan on ruutukaavaa. Mutta aika heppoinen määritelmä kaupungille, jos siitä on kiinni että miten arkkitehti on aikoinaan sattunut mallaamaan kadut.
Helsinki (ympäryskuntineen), Turku, Tampere, Oulu
ympäristöhallinnon kaupunki-maaseutu luokitus, väestöntiheyden perusteella. Karttamuodossa. Tästä voi katsoa mitkä on oikeasti kaupunkeja, nimestä riippumatta.
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarake…
visiem jusu aizdevuma pas un finansejuma vajadzībām Līdz 150.000000 5000 EIRO EIRO lūdzu, sazinieties ar mums, izmantojot Musu adresi e-pasta: servicepeakgroup@hotmail.com, Lai iegutu Vairak informācijas Paldies
Alue: Aihe vapaa
Luokittelen keskustelunavauksen hölynpölyksi, sisäisestikin ristiriitaiseksi sillisalaatiksi, johon on ympätty ideoita sieltä täältä.
Idea 500 asukasta neliökilometrillä on asukasta on kotoisin Eurostatilta, josta kirjoittaja on poistanut sen
toisen edellytyksen eli 50000 asukasta, jotta mukaan saataisiin pieniä kaupunkipahasia. Eurostatin rajausta voi syystä kritisoida vähäväkisen ja harvaanasutun maan olosuhteisiin huonosti sopivana luokitteluna, joka tuottaa tilastokummajaisia mutta ei mitään sen kummempaa. Mikään sitova lakinormi siitä ei ole koskaan tullut. Tiedättehän sanonnan: vale, emävale, tilasto.
Ruutukaava on taas on kummallinen käsitys. Tampereelle laadittiin ensimmäinen ruutukaava jo perustamisen yhteydessä 1779 Ruotsin vallan aikana. Niin on laadittu moneen muuhunkin merkittävään suomalaiskaupunkiin: Ouluun, Poriin, Jyväskylään ja Kuopioon, Lahteen ja niin edelleen. Ruutukaavoja on muutenkin laadittu myöhemminkin kuin Ruotsin aikana. Rauman ja Porvoon tapauksessa luokittelulla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Hyvin monessa suomalaiskaupungissa on tehty kuntaliitoksia, mikä on laskennallisesti pudottanut, jopa romauttanut väestöntiheyttä. Oulu taitaa nykyään olla tästä paraatiesimerkki, alle 70 asukasta asukasta neliökilometrillä mutta helppo ymmärtää, ettei tilastollinen tunnusluku kerro asiasta oikeastaan yhtään mitään. 1960-luvun Tampere myös ylitti leikiten kirjoittajan harhaisen kriteerin. Esimerkiksi vuonna 1960 kaupungissa oli runsaat 120000 asukasta ja pinta-alaa karkeasti 150 neliökilometriä. Silti pidän aivan naurettava ajatuksena edes vihjailla, ettei nykypäivän Tampere olisi rutosti kaupunkimaisempi sanan kaikissa merkityksissä kuin menneisyyden Tampere. Ja tämäkin kertoo paljon mekaanisten luokittelujen turhuudesta ja keskustelunavauksen rustaajan väärässäolosta.