Meillä lähtee vauva unikouluun, haluatko kysyä jotain?
Varoitan, olen erittäin itku- räjähdys- sekoamis- romahtamisherkkä ja sitä tulee ketju olemaan jos ja kun alatte arvostelemaan. Ja kyllä, tunnen syyllisyyttä niin sitä ei lällätellä tarvitse.
Kommentit (170)
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 10:17"]
Niin, viet lapsen sairaalaan jossa se huutaa koko yön ahdistusta ja ikäväänsä, varmaan jää traumat. Mitä helvettiä täältä haet, palkintoa? Kuka äiti sysää vastuun toisille, sairasta.
[/quote]
Onko sinulla 11kk ikäinen vauva, joka herää joka yö puolen tunnin välein? Jos ei ole, pidä mielipiteesi omana tietonasi. Voit myös kiittää unikoulujen olemassaoloa siitä, että Suomessa kuolee vähän vähemmän vauvaikäisiä joka vuosi.
Sinulle ei jäänyt, eli sitten ei muillekaan. Tosiasiassa kyse on lapsen perusturvallisuuden järkkymisestä, toki lapsi oppii, kun ei huutoon reagoida.
Ap tarvitsisi sairaalahoitoa,saisi levätä.
kuinkahan moni unikoulutetuista on allerginen/refluksivaivainen, en usko että kaikki vaan ei osaa nukkua, varmaan niitäkin mahtuu mukaan joitain.
Osa unikouluun tulevista vauvoista ei ole täysin terveitä, riittämättömästi tutkittuja, kyllä. itse ohjaisin ap:n lepäämään, siinä rauhoittuisi tilanne. En ihmettele,jos hän saa lähetteen.
Ensimmäinen viesti, ap sinun olisi pitänyt hakea apua itsellesi, aikaisemmin.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 21:30"]
Täällä kanssa puolivuotias heräilee 4-5 x yössä, esikoinen oppi nukkumaan vasta 2-vuotiaana! On kyllä todella rankkaa ja lapsettomilla ei ole tälläisestä hajuakaan! Onneksi on hyvät tukiverkot ja hoitokuluvakuutus.... vyöhyketerapiat ja osteopaatit myös kokeiltu.
[/quote] mä hankin kuopukselle n.3kk ikäiselle keinuvan sitterin (pattereilla toimi) johan poika nukkuin kolme tuntia putkeen!!
Voi ap, kuulostaa aivan kamalalta! Tosi paljon tsemppiä sulle, toivottavasti unikoulu auttaa!
Meillä on 9 kk ikäinen vauva eikä lähellekään yhtä kamalaa ollut ja silti olen ollut tosi väsynyt. Vähäuninen vauva, joka ekat kuukaudet heräili monta kertaa yössä. Ja vieläkin välillä heräille. Olen ollut toisinaan epätoivoinen. Vaikea edes kuvitella, mitä se on, jos yöt ovat vielä monta kertaa kamalampia.
Täällä joku ilkeä ihminen jankkaa koko ajan traumatisoivista vaikutuksista.
Ei ole yksioikoista, että kaikki unikoulut olisivat traumatisoivia. Muistan lukeneeni opiskeluissani lastenpsykiatri Jukka Mäkelän fiksun ja hienon artikkelin unikouluista. Siinä sanottiin, että tassu-unikoulu (vai mikä sen nimi nyt onkaan) on turvallinen vaihtoehto.
Mutta vaikka siihenkään ei olisi mahdollisuutta, niin onhan huudatuskin parempi kuin lapsen suora pahoinpitely, äidin romahtaminen tai itsemurha.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 20:45"]
Ap, nyt tulee kaunistelematon kommentti. Unikoulu on todettu lasta traumatisoivaksi useassa tutkimuksessa.Lapsi kyllä oppii, kun huutaa aikaansa hädissään,että kukaan ei tule. Traumatisoi vaan. Kun äiti on rauhallinen niin on lapsikin. Järkyttävää touhua. Siinä murenee jo vauvaikäisenä perusluottamus. En todellakaan veisi. Tutkimuksia en ehdi googlata,hae itse, luen tenttiin.
[/quote]
Tuntuu omituiselta, että jos vauvan huutoon ei vastata unikoulun aikana ja sen jälkeen kaikkina elämän päivinä pyynnöt huomioidaan, miten tämä voisi traumatisoida? Sama tilannehan on vauvoilla, jotka joutuvat sairaalahoitoon ja vanhemmat eivät saa yöpyä paikalla. Aamulla lapsi huutaa osastolla ja odottaa hoitajaa, jolla on kymmenen muutakin hoidettavana. Oma lapseni oli tällaisessa tilanteessa ja luottavaiselta nuorelta mieheltä tuo vaikuttaa nykyään.
[/quote]
Samoin. Minun lapsuudessa ei vanhemmat saaneet edes käydä sairaalassa, ettei vauva ikävöisi.
Olin jo 3-kuisena kahteen otteeseen sairaalassa keuhkokuumeen ja sen uusiutumisen vuoksi. Lisäksi muutaman vuoden iässä pariin otteeseen.
Ei ole jäänyt traumoja tuosta, vaikka olen jo viisikymppinen nainen. Hyvän elämän olen elänyt ja vanhempiin on ollut hyvä suhde.