Lue keskustelun säännöt.
Meillä lähtee vauva unikouluun, haluatko kysyä jotain?
28.01.2014 |
Varoitan, olen erittäin itku- räjähdys- sekoamis- romahtamisherkkä ja sitä tulee ketju olemaan jos ja kun alatte arvostelemaan. Ja kyllä, tunnen syyllisyyttä niin sitä ei lällätellä tarvitse.
Kommentit (170)
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 20:45"]
Ap, nyt tulee kaunistelematon kommentti. Unikoulu on todettu lasta traumatisoivaksi useassa tutkimuksessa.Lapsi kyllä oppii, kun huutaa aikaansa hädissään,että kukaan ei tule. Traumatisoi vaan. Kun äiti on rauhallinen niin on lapsikin. Järkyttävää touhua. Siinä murenee jo vauvaikäisenä perusluottamus. En todellakaan veisi. Tutkimuksia en ehdi googlata,hae itse, luen tenttiin.
[/quote]
Tuntuu omituiselta, että jos vauvan huutoon ei vastata unikoulun aikana ja sen jälkeen kaikkina elämän päivinä pyynnöt huomioidaan, miten tämä voisi traumatisoida? Sama tilannehan on vauvoilla, jotka joutuvat sairaalahoitoon ja vanhemmat eivät saa yöpyä paikalla. Aamulla lapsi huutaa osastolla ja odottaa hoitajaa, jolla on kymmenen muutakin hoidettavana. Oma lapseni oli tällaisessa tilanteessa ja luottavaiselta nuorelta mieheltä tuo vaikuttaa nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa ne lasit pois silmiltänne, ja miettikää kaksikin kertaa. Annatteko murentaa perusturvallisuden. Ei, ap sinulle ei kerrota resurssipulasta eikä siitä kuinka lapsi oppii, että huutoon ei vastata.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 20:45"]
Ap, nyt tulee kaunistelematon kommentti. Unikoulu on todettu lasta traumatisoivaksi useassa tutkimuksessa.Lapsi kyllä oppii, kun huutaa aikaansa hädissään,että kukaan ei tule. Traumatisoi vaan. Kun äiti on rauhallinen niin on lapsikin. Järkyttävää touhua. Siinä murenee jo vauvaikäisenä perusluottamus. En todellakaan veisi. Tutkimuksia en ehdi googlata,hae itse, luen tenttiin.
[/quote]
Tuntuu omituiselta, että jos vauvan huutoon ei vastata unikoulun aikana ja sen jälkeen kaikkina elämän päivinä pyynnöt huomioidaan, miten tämä voisi traumatisoida? Sama tilannehan on vauvoilla, jotka joutuvat sairaalahoitoon ja vanhemmat eivät saa yöpyä paikalla. Aamulla lapsi huutaa osastolla ja odottaa hoitajaa, jolla on kymmenen muutakin hoidettavana. Oma lapseni oli tällaisessa tilanteessa ja luottavaiselta nuorelta mieheltä tuo vaikuttaa nykyään.
[/quote]
Tilanne ei ole sama.Unikoulussa oleva lapsi ei ole sairas.Hän tulee niiden sairaiden lasten jälkeen.
Hyvä jankkaaja! Ole ystävällinen ja poistu ketjusta jankkaamasta! Viestisi tuli selväksi eikä auta ap:ta pätkän vertaa. Jos sinulla ei ole mitään toimivaa vinkkiä ap:lle, sinusta ei ole mitään hyötyä tälle keskustelulle.
Kiitos!
Terveisin Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatelkaa, minkä paljastuksen teimme.
Miksi vauvaa pitää huudattaa yksin, eikö riitä, ettei tarjoile rintaa eikä maitoa eikä mitään. Jos olisin itse samassa tilanteessa, kokeilisin ensinnäkin vyöhyketerapiaa (olen kuullut, että auttaa) ja toiseksi sellaista koulutusta, että lapsi on vieressä, jopa ihokosketuksessa, mutta kun huuto alkaa, en reagoisi siihen mitenkään. Lapsi tietäisi kuitenkin olevansa turvassa. Huudattaminen tällaisessa asetelmassa on varmasti paljon turvallisempaa kuin koulutuksessa, jossa lapsi ei edes tiedä, onko täysin yksin maailmassa vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 22:21"]
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/92968-saako-lasta-huudattaa-yolla-unikoulussa
[/quote]
Vauvan yöheräilyyn = vanhempien vähäiseen uneen lääkäri kommentoi: "On sitä ennenkin pärjätty, sodissakin."
Just just, sodan aikana vakavat mielenterveyshäiriöt syntyivät nimenomaan stressin, unenpuutteen ja melun yhteisvaikutuksesta. Kaikki nämä elementit ovat mukana myös vauvan yöheräilyssä, joka saattaa kestää kuukausia ilman taukoa.
Itse olen seuraavana päivänä puolikuntoinen, jos olen saanut unta tunnin liian vähän. En voi käsitää, miten nämä huonosti nukkuvien vauvojen äidit oikein pärjäävät, se ei mahdu tajuntaani. Itse olisin luultavasti osastohoidon tarpeessa jo viikon huonoista unista.
Meidän nuorimmaisemme oli tuollainen, joka heräsi hyvänä yönä 5-10 kertaa yössä, huonona sitten enemmän, ja aina suoraa päätä täysillä kirkumaan siinä korvan juuressa. Hän oli lähemmäs kaksivuotias eikä ollut koskaan nukkunut kokonaista yötä, ei siis sellaistakaan, että heräisi alle viisi kertaa. Imetin yhä, etenkin öisin, koska se oli ainut keino saada lapsi rauhoittumaan enkä halunnut antaa hänen herättää muuta perhettä.
Sitten en enää jaksanut kauempaa. Olin sietänyt tilannetta turhankin kauan - siis melkein kaksivuotiaaksi - toivoen, että ajan myötä tilanne rauhoittuisi, mutta ei. Mies oli lomalla ja hoiti unikoulun ensimmäiset yöt. Unikoulu olisi varmasti toiminut nopeammin, jos hän olisi voinut hoitaa homman pitempään eikä ruokkija-äidin olisi tarvinnut astua remmiin.
Pari ensimmäistä yötä lapsi huusi hysteerisenä suoraa huutoa. Siihen ei tassuttelut tai syliin ottamiset auttaneet. Tarjotun vesipullon heitti seinään. Olisikohan aamuyöstä nukahtanut väsyneenä hetkeksi. Muina miehen hoitamina öinä heräsi kerran tai ei lainkaan. Siitä sitten pari viikkoa eteenpäin lapsi heräsi keskiyöllä huutamaan pariksi tunniksi ja aamuisin tunniksi. Tilannetta auttoi, kun lopetin myös päiväimetykset. Pian sen jälkeen loppuivat myös yöheräilyt kokonaan. Nyt olemme pari kuukautta nukkuneet kokonaisia öitä - hurjan hienoa. Viime yönä näin, kun lapsi heräsi, ryömi vesipullonsa luo, joi pari imua ja vaipui itsekseen takaisin uneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NYT TEKIS IHAN MIELI KYSYÄ AP etkö osaa nukuttaa lastasi? ;D hahahahahhahahah
Viittiskö joku valottaa,millanen on unikoulu? Ei mitään tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 23:31"]
Kysyn sinulta,etkö usko lastenpsykiatrian ammattilaista. En ymmärrä kaltaistasi.
[/quote]
Kirjoitustavastasi jo näkee, että olet vain kiusaamassa täällä. Sinä et ymmärrä ap:tä, koska et luultavasti ymmärrä mitään muutakaan.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 09:20"]
Viittiskö joku valottaa,millanen on unikoulu? Ei mitään tietoa.
[/quote]
Selviää esim. tältä sivulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia, ap.
En ole lastenpsykiatri, peruslääkäri vaan. Lapsen perusturvallisuudelle ja teidän vuorovaikutuksellenne on varmasti parempi, että käytte vaikka sairaalan unikoulun läpi, kuin että hoidat lapsiasi automaattina univajeesta _vakavasti_ masentuneena ja uupuneena. Ulkopuolisen toteuttama unikoulu on usein todella uupuneiden ihmisten viimeinen vaihtoehto, koska resursseja ylimääräiseen itkettämiseen tai ylimääräisiin yövalvomisiin ei loppuunajetuilla perheillä enää ole.
Aiemmin huudatusunikoulut olivat peruskauraa ja meidänkin sukupolven ihmiset on ihan normaaleja ja turvallisesti kiintyneitä. Pystyt olemaan parempi äiti lapsillesi, kun saatte helpotusta uniongelmaan.
Sairaalan unikoulu on viimeinen vaihtoehto täysin uupuneille perheille ja sellaisenaan oikein toimiva vaihtoehto. Ei kukaan nyt huvikseen lasta laita sairaalaan.
Tsemppiä ap! Valvottamista käytetään kidutuskeinona, ihan vain tiedoksi teille muka-paremmille äideille jotka valvovat vaikka viisi vuotta lapsensa vierellä nukkumatta itse lainkaan. Univaje ajaa ihmisen hulluksi, sitä ei voi käsittää jos ei ole kokenut. Itse olin jopa siinä pisteessä että ravistelin lastani, joskaan en onneksi niin lujaa että vaurioita olisi syntynyt. Mutta jos en olisi saanut apua, en tiedä mitä olisin tehnyt lapselle.
Vakavassa tilanteesssa ei auta jos isä hoitaa lasta yhden yön viikonloppuisin, eikä työssä käyvää vanhempaa voi velvoittaa valvomaan viikolla. Jos isovanhemmatkin ovat vielä työelämässä niin eipä heitäkään oikein voi soittaa apuun. En itsekään mielelläni laittaisi lasta sairaalan unikouluun koska tiedän mitä huudattamista se on. Mutta siinä tilanteessa kun kaikki on vain mustaa eikä näe mitään ulospääsyä, alkaa oikeasti olla aivan sama mitä sille lapselle tapahtuu, kunhan vain saisi nukkua.
Ihan hoitajan näkökulmasta. Ei kai yllä kirjoittanut lääkäri unohtanut kertoa, että ylimääräistä yökköä ei unikoululaiselle palkata. Etusijalla ovat sairaammat lapset,unikoululainenhan ei ole sairas.
Tsemppiä ap ja muut unien vähyydestä kärsivät! Itsellä on ollut kausia kun uni on ollut katkonaista ja liian vähäistä, kahden hyvin pienellä ikäerolla olevien lasten kanssa, en koe tilanteeni olleen niin paha kuin muutamat ovat täällä kuvanneet. Silti koen, että väsymyksen pahimpina hetkinä se tuhoaa äidin ja lopulta persoonan. Mun omat sisaruksetkin koki etten ollut oma itseni, ajatus ei kulkenut. Vaikka mies päästi mua vapaalle ja kavereiden kanssa niin olin niin jähmeä, tapaamisen jälkeen tuli vasta mieleen asioita mitä olisin kavereilta halunnut kysyä yms. Oli kauhee kun kadotti itsensä! Olin tosi ärtynyt ja pinnaa ei ollut yhtään. En ollut siinä pisteessä että olisin vielä ihan synkkiä ajatellut mutta jos tilanne olisi jatkunut pidempään ei se varmaan kaukana olisi ollut.
Meillä pärjättiin lopulta kotiunikoululla eli isä heräsi ja valvoi lapsen kanssa 10-11kk iässä ja vanhempi lapsi oli isovanhemmilla muutaman yön ettei heräisi. Samalla lopetin imetyksen kokonaan! Mutta jos olisi tarvinnut viimeisenä keinona turvautua sairaalan tms apuun niin olisi se ollut paikallaan! Myös lapsi kärsii kun ei nuku kunnolla!
Olen itse ollut myös lastenosastolla töissä ja nykyisin neuvolassa. Vaikka on totta että ei lisäyökköjä palkata ja sairaalassa kiireisimmät/sairaammat menee muiden edelle niin ei se silti ole paikka missä lapsi jäisi aivan yksin tai kylmien hoitajien armoille. Itsellä ainakin on ollut se kokemus että on ollut huipputyyppejä töissä. Suhtautuneet lapsiin lämpimästi ja hoivaten. On totta että joskus lapsi joutuu odottaan mutta niin joutuu kotioloissakin kun on muitakin lapsia. Ei se ole tyrmä tai lapsen heitteille jättö, kyllä se on apua!
Osa täällä huutelee siitä näkökulmasta että sairaalan unikoulu on aina huutokoulu tai pahin helvetti. Kun pitää vain siitä näkökulmasta kiinni niin päähän ei mahdu ajatuksia muusta. Älkää välittäkö niistä. Lapsen hyvinvointi lähtee vanhempien hyvinvoinnista! Ja kaikkien elämässä sattuu ja tapahtuu asioita ei ole täydellistä äitiä tai isää, jokainen kompastuu jossain asiassa, eikä vauvan/lapsen öinen heräily ole yksistään kiinni vanhempien toimista tai tekemättä jättämisistä (kaikkihan ei sitä ymmärrä). Lapsi tulee väkisin kokeen elämässään vääryyttä, huonoutta, traumaattisia tilanteita, joku aiemmin joku myöhemmin, elämä vaan oon sellaista.
Meillä kävi myös niin että itse sairastuin täysin yllättäen vakavasti fyysiseen sairauteen ja jouduin sairaalaan hoitoon muutamaksi viikoksi ja sen jälkeen vielä pitkä toipuminen kotona. Äiti ei ollutkaan läsnä, varmasti aiheutti lapsille turvattomuuden tunnetta ja myöhemmin en voinut sanoa mitään fyysistä kipua ilman että olisi seurannut kysymyksiä että menetkö taas sairaalaan. Se on elämää, ei ihanne, mutta elämää, silti selvitään!
Omassa työssä nähnyt myös sen että suuremmissa ongelmissa on myöhemmin ne perheet jotka ei apua hae vaikka tarvitsivat apua. Kaikki riippuu lopulta arjesta eli mikä kodin ilmapiiri ja oleminen on pitkässä juoksussa, ei sitä hyvää yksi unikoulu pilaa vaikka voi hetkellisesti vaikuttaa!
Ei minulla mitään kysyttävää ole, mutta toivon että saatte unikoulusta apua! Kuulostaa tosi rankalta, kun lapsi on jo lähes vuoden ja heräily on vieläkin jatkuvaa. Ethän sinä ehdi jatkuvan heräilyn vuoksi itsekään koskaan syvään uneen, ei ihme että olet väsynyt.
Niin, viet lapsen sairaalaan jossa se huutaa koko yön ahdistusta ja ikäväänsä, varmaan jää traumat. Mitä helvettiä täältä haet, palkintoa? Kuka äiti sysää vastuun toisille, sairasta.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 08:11"]
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 23:35"]
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 23:31"]
Kysyn sinulta,etkö usko lastenpsykiatrian ammattilaista. En ymmärrä kaltaistasi.
[/quote]
Etkö sinä? Tämänhetkinen tilanneko on asiantuntijoiden mielestä se ihanne lasten kasvuympäristöksi? Muista, että on muitakin kuin tämä iso vauva.
Edelleenkään, missään ei olla sanottu että lapsi jätettäisi yksin huutamaan.
t.ap
Oikein toivon, että kaltaisesi kokisi saman, voisi ääni muuttua kellossa.
[/quote]
Tosiasia on, että sinne sairaalaan ei palkata lisäyökköä unikouluvauvan vuoksi, vaan vauva saa huutaa niin kauan, että hoitaja on ehtinyt hoitaa rotaviruslaisen tippapullon, rs-sairaan happiviikset ja täyttää maitoletkun ja muut sairaat lapset. Ei siellä oikeasti kukaan jouda istumaan vauvan vieressä, ellei satu tuuri ja lastenosasto on tyhjä. Mutta harvoin näin on, kun usein ollaan ylipaikoilla.
Mutta sitähän se oikeasti on, huudattamista. Sillä sillä juuri vauvaa opetetaan siihen, että joka inahdukseen ei vastata ja se inahdus on huutoa ja lisää huutoa, niin kauan, että vauva oppii, ettei huutamalla tule syliä ja tissiä.
Mutta lisähoitajaa ei tule unikoulun vuoksi
[/quote]
Ap, sinulle on kerrottu totuus, tätä se on tänä päivänä. Hoitajan oma lapsihan ei siellä huuda.