Raskaana 46 vuotiaana. Mitä tekisit?
Elämäni suurin päätös edessä. Terveys suht ok, talous kunnossa. Isommat lapset murkkuja. Auttakaa.
Kommentit (149)
Joo ja missä minä olisin jos mut olisi ehkäisty?
Hienoa että sain syntyä koska niin oli tarkoitettu.
Oman terveytesi ja perheenjäsentesi vuoksi kehottaisin miettimään tarkoin, oletko itse valmis uhraamaan aikaasi pienen kasvavan kanssa parikymmentä vuotta eteenpäin, sairastelemaan, maksamaan kalliita hoitokuluja, jäämään kelan ja miehesi kustantaman talouden armoille, valvomaan, kärsimään kipua tuskaa ja huolta kaiken sen onnen keskellä ym ym. Olen ikäisesi, enkä enää taatusti uskaltaisi ja siksi en voi suositella. En voisi terveyden puolesta edes harkita moista.
Mun 13v tytär totesi tässä taannoin, että luuli erään kaverinsa äidin olevan mua vanhempi, vaikka meillä on ikäeroa lähes 20 vuotta. Lisäksi painoeroakin on varmaan 30 kg, tosin minä olen se pulskempi yksilö.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 23:56"]Oman terveytesi ja perheenjäsentesi vuoksi kehottaisin miettimään tarkoin, oletko itse valmis uhraamaan aikaasi pienen kasvavan kanssa parikymmentä vuotta eteenpäin, sairastelemaan, maksamaan kalliita hoitokuluja, jäämään kelan ja miehesi kustantaman talouden armoille, valvomaan, kärsimään kipua tuskaa ja huolta kaiken sen onnen keskellä ym ym. Olen ikäisesi, enkä enää taatusti uskaltaisi ja siksi en voi suositella. En voisi terveyden puolesta edes harkita moista.
[/quote]
Olen vanhempi kuin ap ja jaksaisin. Älä maalaa kauhukuvia toisille.
Ei tuo ikä tarkoita lopullista vanhuutta, kipua tai sairautta.
Jos koet päässäsi tai ruumiissasi noin,
ei meillä sitä ole.
Ihanaa, ap!
Olen kanssasi samanikäinen. Itse ehdottomasti pitäisin lapsen. Luonnettahan se vaatii ja peukkuja sille, että pysytte terveinä. Toisaalta ajatelen, että jos elimistö kerran saa vielä aikaan lapsen, se ei ole mikään vanhuksen kroppa:) Eiköhän luonto hoida tehtävänsä. Tämä raskaus on teille tarkoitettu!
Ise opena vanhempainilloissa en todellakaan syynäile vanhempien ikää. Enemmän merkitystä sillä, että lapsi on hyvin hoidettu. Ja kuten jo joku edellä totesikin -ihana tilaisuus murrosikäisille sisaruksille näyttää tunteitaan:)
Nyt vain ajatukset onnelliseen odotukseen tyylillä "tämä on viimeiseni":)))
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 23:56"]
Oman terveytesi ja perheenjäsentesi vuoksi kehottaisin miettimään tarkoin, oletko itse valmis uhraamaan aikaasi pienen kasvavan kanssa parikymmentä vuotta eteenpäin, sairastelemaan, maksamaan kalliita hoitokuluja, jäämään kelan ja miehesi kustantaman talouden armoille, valvomaan, kärsimään kipua tuskaa ja huolta kaiken sen onnen keskellä ym ym. Olen ikäisesi, enkä enää taatusti uskaltaisi ja siksi en voi suositella. En voisi terveyden puolesta edes harkita moista.
[/quote]
Voi hyvänen aika, miten kukaan voi ennustaa, mitä tuleman pitää? Nuorillekin tulee sairauksia ja sattuu onnettomuuksia, jotka suistavat perheen normaaliarjen radoiltaan.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 22:36"]
Elämäni suurin päätös edessä. Terveys suht ok, talous kunnossa. Isommat lapset murkkuja. Auttakaa.
[/quote]
Pitäisin lapsen. Ehdottomasti!
T: 42 v. joka toivoo niin kipeästi saavansa lapsen että tekisi melkein mitä vaan että raskautuisi.
Ehdin täyttää 45-vuotta ennen kuin kaksoseni täyttävät 2 vuotta. Olin 38 kun ensimmäinen lapseni syntyi. Jos olisin pari vuotta nuorempi yrittäisin vielä. Sinuna en kyllä aborttia tekisi. Tekisin tietty tarpeelliset kokeet tarkastaakseni lapsen todennäköisen terveyden, mutta jos kaikki näyttäisi ok niin tervetuloa vain! Mulla on sellainen tunne et jaksaisin hyvin vielä yhden vaikka toisetkin ovat näin nuoria. Miksi ihmeessä sinä sit et? Täytyy aina toivoa että terveyttä riittää ja olla Taivaan Isälle kiitollinen joka päivästä. Onnea teille molemmille!
Tekisin abortin, paitsi ehkä en jos minulla ei olisi vielä yhtää lasta.
Ap,
Tee niin mikä sinusta itsestäsi tuntuu parhaalta. Älä yhtään mieti mitä muut ajattelevat. Ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, jos tuntuu, ettei tiedä jaksaako raskautta ja vauva-aikaa.
Meille tuli "yllärivauva" vaikka lapsia ei pitänyt tulla ollenkaan. Oli rankkaa aikaa miettiä pidetäänkö lapsi vaiko ei. Sairauksieni vuoksi pelkäsin koko raskausaikani ihan sairaalloisesti kaikkea pahaa mitä olisi voinut tapahtua. Äitiyspolin valvonnassa kaikki meni kuitenkin hyvin. Onneksi nykyään hoito on hyvää ja raskaana olevista pidetään hyvää huolta. Eikös abortin voi tehdä vielä seulontaultran jälkeenkin, jos siltä tuntuu?
Äitini sai terveen lapsen 48 vuotiaana. Mutta hänellä nyt muutenkin on 7 lasta 4 eri miehen kanssa...
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 22:36"]Elämäni suurin päätös edessä. Terveys suht ok, talous kunnossa. Isommat lapset murkkuja. Auttakaa.
[/quote]
Ampuisin itseni, tai ainakin jonkun.
Ei saatana sähän oot mummo ku se lapsi teini ja aikuinen.
Mä kuolisin ja häpeisin silmäyt päästä jos mun äiti olis 60v kun mä lapsi.
Oma äiti oli 40v ja se ehdoton yläraja lapsen ollessa 10v. Koska 50v on sika vanha ollakseen juuri täysikäisen äiti.
Järkyttävää itsekkyyttä ihmisiltä hankkia lapsia noin vanhana. Ai mikä siinä on vikana että 70v. On 23vuotiaan äiti? No heillähän on ikäeroa lähes puoli vuosisataa, kyllä siinä ollaan henkisesti ja fyysisesti niin eri maailmoissa että ei,ei.. Oma äitini sai minut 30vuotiaana ja mummini on nyt 75v, minä olen 25v. Olisi aivan järkyttävää jos mummi olisi minun äitini. Hän on erittäin nuorekas, aktiivinen ja hyväkuntoinen entinen historian opettaja, joka jäi vasta seitsemän vuotta sitten eläkkeelle. Mutta kyllä hänen ja minun 55vuotiaan äitini erottaa toisistaan niin ikä kuin kunto! Ovat täysin eri maailmoista, 55v. Jaksaa vielä hoitaa lapsenlapsia ja reissata Euroopassa, on kaikin puolin aika nuori vielä. Mutta yksikään yli 70v. Ei kyllä parhaimmalla tahdollakaan ole enää samassa maailmassa tai mahdollisuuksien rajoissa elävä kuin alle eläkeikäiset.
Pitäisin lapsen. Mun mielestäni Suomen aborttilainsäädäntö on hyvä nykyisellään, mutta aika kevyesti ihmiset sitä silti ehdottelee. Sitten muutaman vuoden päästä jos/kun lapsen olet päättänyt pitää ja häntä siinä leikkimässä katselet, on varmasti ajoittaisesta väsymyksestä huolimatta päällimmäinen tunne se rakkaus ja onni siitä, että päädyit pitämään pienen <3.
Pidät lapsen totta kai. Oletko hyvässä fyysisessä kunnossa tai edes sellaisessa normaalissa? Itse sain ainoan lapseni 39- vuotiaana ja lapsen isä oli silloin 52v. Lapsi nyt 5v. Mitään ongelmia ei ole ollut, ei yövalvomisten kanssa, ei jaksamisen kanssa. Enemmän me pulkkamäessä, luistelemassa ja hiihtämässä jaksetaan kuin moni nuorempi. Ei ole taloudellisia ongelmia lainojen ym. suhteen, uratkin pelkässä nousukiidossa molemmilla.
Hoitoon lapsi laitettiin hänen ollessa 2,5v. Tulet taatusti jaksamaan hyvin! Onnea odotukselle!
Ihan kestämätön tilanne olisi ollut itselle, tulin miummoksi jo sinua nuorempana, se on ihanaa mutta että vauva itselle, ei kiitos, joku tolkku sentään itsekkyydelläkin.
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 01:15"]
Järkyttävää itsekkyyttä ihmisiltä hankkia lapsia noin vanhana. Ai mikä siinä on vikana että 70v. On 23vuotiaan äiti? No heillähän on ikäeroa lähes puoli vuosisataa, kyllä siinä ollaan henkisesti ja fyysisesti niin eri maailmoissa että ei,ei.. Oma äitini sai minut 30vuotiaana ja mummini on nyt 75v, minä olen 25v. Olisi aivan järkyttävää jos mummi olisi minun äitini. Hän on erittäin nuorekas, aktiivinen ja hyväkuntoinen entinen historian opettaja, joka jäi vasta seitsemän vuotta sitten eläkkeelle. Mutta kyllä hänen ja minun 55vuotiaan äitini erottaa toisistaan niin ikä kuin kunto! Ovat täysin eri maailmoista, 55v. Jaksaa vielä hoitaa lapsenlapsia ja reissata Euroopassa, on kaikin puolin aika nuori vielä. Mutta yksikään yli 70v. Ei kyllä parhaimmalla tahdollakaan ole enää samassa maailmassa tai mahdollisuuksien rajoissa elävä kuin alle eläkeikäiset.
[/quote] Taidatte olla aika raihnaista sukua, onko dementiaa kun 70v. ei ole enaa samassa maailmassa? Taitaa sinullakin olla noin kurja tulevaisuus.
Oikein paljon onnea!Minäkin haluaisin vielä mutta taitaa olla turhaan...45 vuotiaalla saada se ensimmäinenkin,Kyllä varmaan riittä ihmettelijöitä kun taitaa nuo pissikset jo olla pikkuhiljaa mahat pystyssä kun sossussakin jo höösätään niin että pärjäävät...
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 23:16"][quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 23:08"]
Älä keskeytä. Sullahan on ihana mies.
Jos teet jotain, asia on alitajunnassa koko loppuelämän.
[/quote]
Mies on ihana, se on totta. Mä jatkan aihetta nyt hänen kanssaan ennen kuin nukahtaa. Pystyy varmasti saamaan mun paniikin aisoihin.
ap
[/quote]
Olen ollut yh koko ajan ja tosi hyvin on mennyt.
Ottaisin vauvat vastaan mutta kun ei ole kenenkä kanssa tehdä ja olla.
Tuskin osaan kuvitella millaista olisi, jos vierellä rakastava mies.