Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koiramme piti lopettaa viikko sitten. 14 vuotiaan olo ei ole vieläkään parantunut.
09.05.2025 |
Hän ei aluksi itkenyt mutta oli koko viime viikonlopun omissa oloissaan. Poika on käynyt koulussa, mutta ei ole kertaakaan nähnyt kavereita tällä viikolla toisin kuin yleensä. Nyt parina iltana hän on ollut tosi surullinen mutta tänään olo on pahentunut enemmän ja hän oikeasti huutoitki kun puhuttiin. Tuon surun lisäksi itki sitä jos iäslle tai mulle käy jotakin.
Kommentit (107)
Suruun ei auta mikään muu kuin aika ja uusi koiranpentu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suru on surtava pois Se on aivan kamalaa, kun lemmikkieläin kuolee.
Itse itkin 3pv huutoitkua, kun koirani kuoli.
On ihan normaalia surra lemmikin menetystä. Kertoo että lapsellasi on normaali tunne-elämä.
Sellaista se suru on. Ottakaa pian uusi koira, se on paras lääke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko poika käydä ensiviikolla juttelemassa kuraattorin kanssa?
viikonloppuna koeta huolehtia poikaa välillä johonkin yhteiseen tekemiseen. Parasta olisi jos tekisitte yhdessä jotain jossa voisi samalla välillä puhua mieltä painavista asioista esim kävisitte kävelemässä tai leipoisitte yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suru pitää surra pois. Se tarvitsee aikaa ja sitä suremista. Jokainen suree eri tavalla.
Viikko onnlyhyt aika. Ole poikasi tukena surussa. Tärkeintä on kuunnella ja olla läsnä.
Vieläkään? Et ymmärrä surusta mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se suru on. Ottakaa pian uusi koira, se on paras lääke.
Ei kukaan koira voi silti tätä koiraa korvata. Pitää ensin surra tämä suru.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa epänormaalilta
Sä tässä epänormaali olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira oli läsnä koko lapsen elämän ajan (?). Muutos on suuri. Lapsi saa surra ja itkeä, se on normaalia. Kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Onko poikasi kehitysvammainen?
Tämän kirjoittaja on jotenkin järjestään jäänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieläkään? Et ymmärrä surusta mitään.
Tarkoitin että olo ei ole parantunut vaan jopa pahentunut. En varmaan sitten ymmärrä surusta mitään, mutta mielestäni hänen käytös on erilaista kuin ennen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Suru on surtava pois Se on aivan kamalaa, kun lemmikkieläin kuolee.
Itse itkin 3pv huutoitkua, kun koirani kuoli.
Meidän viimeinen koira nukutettiin 1.5v. sitten ja itken edelleen ajoittain. Kuten nyt, kun tämä aihe tulee näin lähelle.
Vierailija kirjoitti:
Koira oli läsnä koko lapsen elämän ajan (?). Muutos on suuri. Lapsi saa surra ja itkeä, se on normaalia. Kyllä se siitä.
Oli :( olen mäkin surullinen ja vieläkin surullisempi kun näen lapseni noin surullisena.
Ap
Surin 20-vuotiaan kissamme kuolemaa niin paljon, etten enää koskaan ota mitään lemmikkiä. En kestäisi menetystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkään? Et ymmärrä surusta mitään.
Tarkoitin että olo ei ole parantunut vaan jopa pahentunut. En varmaan sitten ymmärrä surusta mitään, mutta mielestäni hänen käytös on erilaista kuin ennen.
Ap
Miten erilaista? Ei varmaan kukaan rakas ole aiemmin kuollut...
Mulla on ollut elämäni aikana kuusi koiraa ja kaksi kissaa.
Jokaikinen lemmikki on messissä aina. Se on rakkauden hinta.
Alue: Aihe vapaa
Otan osaa.