Jos puhutte suomea, niin sanotteko aina välissä myös jotain lauseita englanniksi

Enimmäkseen uotsiksi tai saksaksi, harvoin englanniksi.

Kun ollaan Suomessa, niin täällä puhutaan suomea. Kielillä sönköttävät menkööt koteihinsa!

Vierailija kirjoitti:

Kun ollaan Suomessa, niin täällä puhutaan suomea. Kielillä sönköttävät menkööt koteihinsa!

Back to the 50's siis? Vanhainkodeissa ei paljon englantia kuule.

Jees pox pallinaama...

Joskus sanon vahingossa "ookoo"

Todellakin sanon.

Koska olen niin fashion, et aina väliin on pakko puhuu little bit enkkuu.

Wallah!

Letskou, luteet. Sänky palaa!

Puhun työssäni vain englantia ja vapaa-aika menee englantia puhuessa, kun on muunmaalainen puoliso. On TODELLA vaikeaa välillä muistaa suomenkielisiä sanoja. Helpommalla pääsee, kun puhuu finglishiä. Joitakuita ärsyttää, ei voi mitään.

Tämä on sukupolvi- ja asuinpaikkakysymys pitkälti. Alta parikymppiset puhuvat kautta Suomen englantia arkikielessä, ja pk-seudulla myös esim. kolmekymppiset.

Yksi työpaikan nörtti puhuu fileiden seivaamisesta.

Mieluummin syön fileen medium plus. Ilman parranajoa.

Ai whaaat?

Miten tuo muuten määrittyy , kun jos esim. suomenkieli muuntuu parinkymmenen vuoden aikana siihen ,että kaikki puhuvat fingelskaa, niin onko kieli yhä suomalais-ugrilainen ? määrittyykö alkuperän mukaan ?

Kun olin n. 12-14-vuotias lapsi 90-luvun lopulla niin käytimme englanninkielisiä lauseita silloin tällöin muun puheen ohessa. Esim. you know, that's the way it is, it is what it is, get a life jne.

Nykyäänkö tämä siis ei enää kuulu vain lapsuuteen, siihen vaiheeseen siis, kun ihminen on lumoutunut ulkomaankielistä ja osaa niistä vain englantia?

Mä en ugri selvinpäin.