Akateeminen ja ei-akateeminen, voiko onnistua?
Täällä ei olekaan taas vähään aikaan akateemiset ja ei-akateemiset kiistelleet...
Kertokaas mitä mieltä olette, voiko sellainen liitto onnistua jossa ollaan kovasti eri-luokkaisia?
Mies on ehta duunari ja minä ihan erilaisista oloista, herraviha vilkahtelee puheissaan ja halveksuvaan sävyyn puhuu "ollaan niin sivistyneitä ja hienoja" jne.
Normaalisti tullaan juttuun mutta nuo asenteet asuu kuitenkin jossain siellä syvällä, ja pikkuhiljaa alkaneet tulla esiin. Ja erilaiset käsitykset mikä on oikein/väärin, hyväksyttävää käyttäytymistä.
Pidän joitain hänen ajatuksiaan rahvaanomaisina ja hän minua snobina.
Minä haaveilen prinssistä jolla on eksoottisia mielenkiinnonkohteita ja hän "emännästä" jonka kanssa otetaan joskus saunakaljat ja katsotaan telkkaria.
Kommentit (30)
Täällä yleensä arki rullaa, mutta samaa pohdin joskus. Että entä sitten kun ollaan kahden ja lapset kasvaneet ja muuttaneet pois. Yhteiset mielenkiinnonkohteet ja keskustelunaiheet välillä vähissä. Mies peruskoulupohjalta tehdastöissä, minä YTM.
3. jatkaa...Tuo, mitä te kumpikin sanojesi mukaan suhteelta toivotte, kuulostaa myös aika epätoivoiselta yhdistelmältä...
Tiedän muutamia akateeminen+duunari-pareja, joilla homma toimii, mutta heidän suhteissaan näen yhteisymmärrystä, samoja intressejä ja arvoja, sekä molemminpuolista kunnioitusta.
Ei onnistu ainakaan teidän tapauksessa. Ei-akateemisella pitäisi olla hyvä itseluottamus, eikä mitään katkeruutta akateemisia kohtaan, jotta voisi onnistua.
Minä olen akateemisesta suvusta, meillä ei ole lähisuvussa yhtäkään, joka ei olisi käynyt yliopistoa. Mies on duunarisuvusta ja duunari.
Mielestäni on virhepäätelmä, että edes ajattelet että duunari ja akateeminen eivät voisi olla yhdessä onnellisia. Ei ole kyse koulutuksesta vaan henkilökemiasta. Myös ei-akateemisissa on sosiaalisesti lahjakkaita, komeita ja hyvätuloisia miehiä. Teillä kumpikaan ei taida arvostaa toista, sinä ylennät itseäsi (jonkun tutkinnon vuoksi? Mikä on niin hieno tutkinto, että se tekee kenestäkään toista ihmistä paremman?) ja miehesi tuntee alemmuutta asiasta. Ongelma on teidän päänne sisällä, ei itse asiassa.
T. Komean, keskustelevan ja hyvätuloisen amiksen vaimo.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 22:50"]
Muuten kyllä, mutta teistä ei kyllä tule mitään. Sen verran teillä on "välimatkaa" juttusi perusteella. Oma asenteesi duunareita kohtaan huokuu niin läpi, että etsi vaan itsellesi joku kunnon akateeminen joka on paremmista piireistä.
[/quote]
Jaa tänne vissiin kalahti.
Kuin tässä juuri mun asenne niin huokuu, enksmää maininnu tarpeeksi selvästi että mies nimenomaan puhuu halveksuvaan sävyyn, mulle käy kyllä se saunakalja ja emäntäilykin välillä mutta kaipais lisäksi muutaKIN, miehelle sopii et elellään vain niinkuin hän on tottunut ja niinkuin "kaikki muutkin" eli tuttavansa. Ihan vittuilakseen käyttäytyy välilllä tarkoituksella erityisen juntisti mun sukulaisten kanssa ihan vaan siks ettei kukaan pääsis sanomaan että hän jotenkin pokkuroi.
Mulla on kyllä ystäviä laidasta laitaan eikä tässä mistään pelkästä koulutuksesta ole kyse ja varallisuus on sellainen asia mitä meillä arvostaa vain mies... mutta on alkanu tuntua että oikeasti perusarvot ja mielenkiinnonkohteet on niin eri maata. Muita?
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:01"]
Täällä yleensä arki rullaa, mutta samaa pohdin joskus. Että entä sitten kun ollaan kahden ja lapset kasvaneet ja muuttaneet pois. Yhteiset mielenkiinnonkohteet ja keskustelunaiheet välillä vähissä. Mies peruskoulupohjalta tehdastöissä, minä YTM.
[/quote]
Mies on tehnyt kanssasi kaksi lasta kasvattanut heidät kanssasi aikuiseski ja tehnyt varmasti kaiken minkä on pystynyt perheensä hyväksi. Sitten sinä vielä olet tyytymätön että miehesi ei ole kyllin hieno sinulle. Mutta entä oma urasi? Vai onko sinulla ylipäänsä mitään uraa vai oletko jämähtänyt valkokaulus duunariksi jolla menivät ylennykset ohi ja tulevaisuus on takana.
Kasilla oli ennen duunari-äijä, mutta se kaatuu juurikin tuohon alemmuuden tunteeseen ja siihen että kaikki minun sanomiseni tulkittiin "akateemisuuden kautta". Eli suomeksi sanottuna äijäsi kuulostaa aivan tajuttoman lapselliselta, ja jos toimii noin huonosti nyt, niin mitä odotat tulevaisuudelta?
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:09"]
Minä olen akateemisesta suvusta, meillä ei ole lähisuvussa yhtäkään, joka ei olisi käynyt yliopistoa. Mies on duunarisuvusta ja duunari.
Mielestäni on virhepäätelmä, että edes ajattelet että duunari ja akateeminen eivät voisi olla yhdessä onnellisia. Ei ole kyse koulutuksesta vaan henkilökemiasta. Myös ei-akateemisissa on sosiaalisesti lahjakkaita, komeita ja hyvätuloisia miehiä. Teillä kumpikaan ei taida arvostaa toista, sinä ylennät itseäsi (jonkun tutkinnon vuoksi? Mikä on niin hieno tutkinto, että se tekee kenestäkään toista ihmistä paremman?) ja miehesi tuntee alemmuutta asiasta. Ongelma on teidän päänne sisällä, ei itse asiassa.
T. Komean, keskustelevan ja hyvätuloisen amiksen vaimo.
[/quote]
ahhaa, mutta eipä sun mies sitten olekaan sellainen "perusduunari" en mä tarkoitakaan tuollaista duunariutta tai koulutusta, vaan sitä asennetta. Mitään liian "hienoa" ei voi tehdä tai korkeintaan naama vituralla puoliväkisin.
Mä tunnen monia tosi fiksuja duunareita, moni paljon fiksumpiakin kuin jotkut tuntemani akateemiset, mutta tarkoitin nyt sitä kun ne erilaiset kulttuurit on iskostuneet jonnekkin sisimpään ja nostelee sieltä rumia päitään.
Käytin ihan tarkoituksella noita akateeminen ja duunari-nimityksiä kun ne on niin stereotyyppisiä. Herrasväki ja rahvas ois kyllä varmaan kiihottanu hiiltyneempiä kommentteja.
Mun mies on duunari. Tai no yksityisyrittäjä kuljetusalalla. Lukion kävi loppuun, sen jälkeen tehnyt duunia. Tienaa hyvin, on fiksu ja osaa keskustella. Tietyssä asioissa hieman ahdasmielinen ja kapeakatseinen (mm. maahanmuuttajat), mutta ei tunne mitään herravihaa tai pidä akateemisia snobeina.
Minä olen duunariperheestä ja sukuni ainoa korkeasti koulutettu. Olen ns. arvostetussa ammatissa ja opiskellut vuosia. En silti pidä itseäni parempana ihmisenä. On oikeastaan aika helppoa opiskella ja hankkia sitä kautta asema ja varma toimeentulo.
Meillä on hyvä suhde. Arvostan ja rakastan miestäni ja olen hänestä ylpeä.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:10"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 22:50"]
Muuten kyllä, mutta teistä ei kyllä tule mitään. Sen verran teillä on "välimatkaa" juttusi perusteella. Oma asenteesi duunareita kohtaan huokuu niin läpi, että etsi vaan itsellesi joku kunnon akateeminen joka on paremmista piireistä.
[/quote]
Jaa tänne vissiin kalahti.
Kuin tässä juuri mun asenne niin huokuu, enksmää maininnu tarpeeksi selvästi että mies nimenomaan puhuu halveksuvaan sävyyn, mulle käy kyllä se saunakalja ja emäntäilykin välillä mutta kaipais lisäksi muutaKIN, miehelle sopii et elellään vain niinkuin hän on tottunut ja niinkuin "kaikki muutkin" eli tuttavansa. Ihan vittuilakseen käyttäytyy välilllä tarkoituksella erityisen juntisti mun sukulaisten kanssa ihan vaan siks ettei kukaan pääsis sanomaan että hän jotenkin pokkuroi.
Mulla on kyllä ystäviä laidasta laitaan eikä tässä mistään pelkästä koulutuksesta ole kyse ja varallisuus on sellainen asia mitä meillä arvostaa vain mies... mutta on alkanu tuntua että oikeasti perusarvot ja mielenkiinnonkohteet on niin eri maata. Muita?
[/quote]
Et taida laatikon terävimpiin veitsiin kuulua itsekään, kun viitsit netin toiseksi vanhinta idioottiheittoa toistella. Näet koulutuksen määrittävän "luokan" (jes, nyt on Lapin yliopistosta saatu ykkösen arvosanoilla paperit, alfa-naaras for the win!), haaveilet prinssistä (joka ei tod ole mikään duunari, kuten miehesi), pidät miehesi ajatuksia rahvaanomaisena (kai nyt kun se on duunari)...
Kalikat voit änkeä hanuriisi. Kyllä sokea tohtori-Reettakin huomaa asenteesi.
"Mies on tehnyt kanssasi kaksi lasta kasvattanut heidät kanssasi aikuiseski ja tehnyt varmasti kaiken minkä on pystynyt perheensä hyväksi. Sitten sinä vielä olet tyytymätön että miehesi ei ole kyllin hieno sinulle. Mutta entä oma urasi? Vai onko sinulla ylipäänsä mitään uraa vai oletko jämähtänyt valkokaulus duunariksi jolla menivät ylennykset ohi ja tulevaisuus on takana."
En missään vaiheessa ole mielestäni vähätellyt miestäni tai vaatinut mieheltäni akateemisuutta. Arvostan miestäni isänä, kasvattajana ja puolisona. Sen sijaan pohdin, että onko tällaisesta koulutustaustoista osin kumpuavasta erilaisuudesta haittaa jatkossa. Ongelma ei ole mikään muodollisen akateemisen tai muuten korkeamman tutkinnon puuttuminen vaan ongelma _saattaa_ olla se, että meitä kiinnostaa tässä maailmassa hieman erilaiset asiat ja ilmiöt ja näin ollen arvot ja kiinnostuksenkohteet eivät kohtaa.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:01"]
Täällä yleensä arki rullaa, mutta samaa pohdin joskus. Että entä sitten kun ollaan kahden ja lapset kasvaneet ja muuttaneet pois. Yhteiset mielenkiinnonkohteet ja keskustelunaiheet välillä vähissä. Mies peruskoulupohjalta tehdastöissä, minä YTM.
[/quote]
Mies on tehnyt kanssasi kaksi lasta kasvattanut heidät kanssasi aikuiseski ja tehnyt varmasti kaiken minkä on pystynyt perheensä hyväksi. Sitten sinä vielä olet tyytymätön että miehesi ei ole kyllin hieno sinulle. Mutta entä oma urasi? Vai onko sinulla ylipäänsä mitään uraa vai oletko jämähtänyt valkokaulus duunariksi jolla menivät ylennykset ohi ja tulevaisuus on takana.
[/quote]
Täällä toinenkin älähtäjä. Siis helvata, että joku tosiaanki kehtaa toivoa että olis puolison kanssa jollain samalla aaltopituudella, hä, että vois eläkepäivillä lätistä kaiken maailman turhia filosooffioita ja muuta paskaa vaikka telkkarista tulee lätkää. Joillekki ei riitä vittu mikään, ku ollaan kerta synnytty kultalusikka suussa.
Olen akateeminen ja mieheni on duunari, mieheni kylläkin koulutetusta suvusta, joten tottunut meihin "snobeihin" :D
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:10"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 22:50"]
Muuten kyllä, mutta teistä ei kyllä tule mitään. Sen verran teillä on "välimatkaa" juttusi perusteella. Oma asenteesi duunareita kohtaan huokuu niin läpi, että etsi vaan itsellesi joku kunnon akateeminen joka on paremmista piireistä.
[/quote]
Jaa tänne vissiin kalahti.
Kuin tässä juuri mun asenne niin huokuu, enksmää maininnu tarpeeksi selvästi että mies nimenomaan puhuu halveksuvaan sävyyn, mulle käy kyllä se saunakalja ja emäntäilykin välillä mutta kaipais lisäksi muutaKIN, miehelle sopii et elellään vain niinkuin hän on tottunut ja niinkuin "kaikki muutkin" eli tuttavansa. Ihan vittuilakseen käyttäytyy välilllä tarkoituksella erityisen juntisti mun sukulaisten kanssa ihan vaan siks ettei kukaan pääsis sanomaan että hän jotenkin pokkuroi.
Mulla on kyllä ystäviä laidasta laitaan eikä tässä mistään pelkästä koulutuksesta ole kyse ja varallisuus on sellainen asia mitä meillä arvostaa vain mies... mutta on alkanu tuntua että oikeasti perusarvot ja mielenkiinnonkohteet on niin eri maata. Muita?
[/quote]
Et taida laatikon terävimpiin veitsiin kuulua itsekään, kun viitsit netin toiseksi vanhinta idioottiheittoa toistella. Näet koulutuksen määrittävän "luokan" (jes, nyt on Lapin yliopistosta saatu ykkösen arvosanoilla paperit, alfa-naaras for the win!), haaveilet prinssistä (joka ei tod ole mikään duunari, kuten miehesi), pidät miehesi ajatuksia rahvaanomaisena (kai nyt kun se on duunari)...
Kalikat voit änkeä hanuriisi. Kyllä sokea tohtori-Reettakin huomaa asenteesi.
[/quote]
Tuossa lainauksessahan juuri mainittiin ettei pelkkä koulutus mutta se asenne ja kulttuuri. Vähän niinkuin kalikkaisellakin, ei halua nähdä muuta kuin sen minkä haluaakin nähdä, herrain sortoa ja ylenkatsetta kaikkialla. Kah, hae itsellesikin ne paprut Lapista, vaikkapa suomenkielestä kun sen syvälliseen analysointiin näkyy rahkeita olevan, pääset sitten ehkä alemmuudentunnostasi.
Minä työtön duunari ja mies maisteri. 18 vuotta oltu yhdessä. Teillä ei se kuitenkaan onnistu.
Voisitteko hieman laittaa valoja päälle tässä akateemisuus-bullshitissä. Tilastokeskus tietää kertoa, että
Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2012 yhteensä 29 400 tutkintoa. Alempia korkeakoulututkintoja oli 13 100 ja ylempiä korkeakoulututkintoja 13 800. Tohtorintutkintoja suoritettiin 1 660.
Tähän kun suhteutetaan, että reilu parikymppisten ikäluokat ovat noin 60 000 ihmisen kokoisia, niin havaitaan, että karkeasti joka neljäs nappasee itselleen sen maisterin pahvin. Ei kuulosta kovin eliitiltä minusta.
Väittäisin, että vähintään 80% suomalaisista on kykeneviä hankkimaan yliopistosta tutkinnon. Esimerkiksi vuonna 2012 Itä-Suomen yliopistoon Kemialle hakeneista hyväksyttiin 90%. Tosin siellä voi joutua jotain oppimaankin suoriutuakseen tenteistä, mutta jossain Lapin yliopiston oikeustieteellisessä ei kyllä ykköseen paljon vaadita. Tentistä riippuen sellaiset 40-50/100 pistettä riittää läpipääsyyn. Huikeaa.
Ehkä AV:lla olisikin syytä keksiä joku muu paremmuuden ja yhteiskuntaluokkien mittari kuin tämä akateemisuus. Tai sitten ihan vaan osoitatte oppineisuutenne ja älynne kirjoittamalla nasevaa ja fiksua tekstiä.
21, kiitos kommentistasi sääliöaaveella. :)
Musta tuntuu että suurin osa ei nyt ymmärrä aloittajan pointtia ja alkaa vääntämään jostain aloittajan paremmuudentunteesta. Kyse on enemmänkin kulttuurierosta ja mielenkiinnonkohteiden erosta tässä tapauksessa, joka voi pidemmän päälle alkaa rassata. Kun ei löydy oikein minkäänlaista henkistä yhteyttä. "Vika" ei ole sen enempää kummassakaan, eivät vaan välttämättä ole ideaaliset partnerit toisilleen. Kokeilkaa itse niin tiedätte mistä on kyse.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:33"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:10"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 22:50"]
Muuten kyllä, mutta teistä ei kyllä tule mitään. Sen verran teillä on "välimatkaa" juttusi perusteella. Oma asenteesi duunareita kohtaan huokuu niin läpi, että etsi vaan itsellesi joku kunnon akateeminen joka on paremmista piireistä.
[/quote]
Jaa tänne vissiin kalahti.
Kuin tässä juuri mun asenne niin huokuu, enksmää maininnu tarpeeksi selvästi että mies nimenomaan puhuu halveksuvaan sävyyn, mulle käy kyllä se saunakalja ja emäntäilykin välillä mutta kaipais lisäksi muutaKIN, miehelle sopii et elellään vain niinkuin hän on tottunut ja niinkuin "kaikki muutkin" eli tuttavansa. Ihan vittuilakseen käyttäytyy välilllä tarkoituksella erityisen juntisti mun sukulaisten kanssa ihan vaan siks ettei kukaan pääsis sanomaan että hän jotenkin pokkuroi.
Mulla on kyllä ystäviä laidasta laitaan eikä tässä mistään pelkästä koulutuksesta ole kyse ja varallisuus on sellainen asia mitä meillä arvostaa vain mies... mutta on alkanu tuntua että oikeasti perusarvot ja mielenkiinnonkohteet on niin eri maata. Muita?
[/quote]
Et taida laatikon terävimpiin veitsiin kuulua itsekään, kun viitsit netin toiseksi vanhinta idioottiheittoa toistella. Näet koulutuksen määrittävän "luokan" (jes, nyt on Lapin yliopistosta saatu ykkösen arvosanoilla paperit, alfa-naaras for the win!), haaveilet prinssistä (joka ei tod ole mikään duunari, kuten miehesi), pidät miehesi ajatuksia rahvaanomaisena (kai nyt kun se on duunari)...
Kalikat voit änkeä hanuriisi. Kyllä sokea tohtori-Reettakin huomaa asenteesi.
[/quote]
Tuossa lainauksessahan juuri mainittiin ettei pelkkä koulutus mutta se asenne ja kulttuuri. Vähän niinkuin kalikkaisellakin, ei halua nähdä muuta kuin sen minkä haluaakin nähdä, herrain sortoa ja ylenkatsetta kaikkialla. Kah, hae itsellesikin ne paprut Lapista, vaikkapa suomenkielestä kun sen syvälliseen analysointiin näkyy rahkeita olevan, pääset sitten ehkä alemmuudentunnostasi.
[/quote]
Selitin vain, miksi sinun tulkittiin olevan asenteellinen. Ymmärrät varmaan, että tämä tulkinta tehtiin nimenomaan ennen tulkintaa kirjoitetun viestin (eli avausviestisi) perusteella.
Jatkat muuten edelleen typeriä oletuksiasi. Miksi minä olisin alemmuudentuntoinen? Mistä päättelet, ettei minulla ole paljon parempi ja hienompi tutkinto kuin sinulla? Entä, jos minulla onkin huippuyliopiston pahvit ja ärsyynnyn siitä, että Suomen maakuntien höpöhöpö-akateemiset antavat ymmärtää olevansa minun tasollani? Haasteellista tämä nettikeskustelu, kun et koskaan voi tietää, kuka siellä toisessa päässä kirjoittaa, eikös?
Voi ei, eihän tuo tuollainen onnistu ollenkaan.