Voisinpa kääntää kelloa taaksepäin. En halua töihin.

Nro 17 jatkaa..

Saisithan sinä varmaan ansiosidonnaista, jos irtisanoutuisit? Vai miten? Tosin karenssihan siitä saa, kun muka ilman pätee syytä, irtisanoutuu vakituisesta työpaikasta. Minulla ainakin se työnhaku oli aivan erilaista, kun olinkin oikeasti ilman työpaikkaa. Minullakin se päätös venyi ja venyi, kun ajattelin, etten oikeasti voi irtisanoutua vakituisesta työstä, kun ei ole uutta työpaikkaa odottamassa. Mutta nykyisin ajattelen, ettei mikään työpaikka ole sellaisen ahdistuksen väärti. Oma jaksaminen ja mielenterveys on tärkeämpää!

Ei mutta oikeasti. Pitääkö työn olla sitä miten vaihdetaan kuulumisia työkavereiden kanssa ja rupatellaan. Sitten välissä käydään vähän facebookissa ja sitten lounaalla... Kivaa ja mukavaa :D  Mutta työtä ei tehdä ei kun se masentaa ja ahdistaa! Työpaikka on kiva oleskelupaikka mistä saa sen 2500-4000 euroa/kuussa käteen. IHANAA :D

Millaista sen työn pitäisi olla?

Ja sussa ei tietysti ole mitään vikaa?

Minäkin lähdin kerran ahdistavasta työpaikasta tyhjän päälle. Olin työttömänä kuukauden verran ja sitten sain muita töitä. Uusikaan työ ei ollut mitään alituista auvoa, mutta sentään hieman parempi kuin entinen. Keskityin koko ajan etsimään taas uutta työpaikkaa ja lopulta parin vuoden jälkeen sellaisen löysin. Nyt olen tyytyväinen. 

Jos mitenkään on varaa olla kuukauden tai pari työttämänä, niin kannustan irtisanoutumaan. Jos työ ahdistaa viikonloppuisinkin, niin ei se siitä varmaan paljon miksikään tule muuttumaan. Kannattaa lähteä ennen kun pimahtaa lopullisesti.

Mun ehdotus on, että muutat toimintatapojasi siten kun pomo keskustelussa on sanonut. Sitten ett enää saa negatiivista palautetta, ja kas, töissä on mukavampi olla. Ei kannata itsepäisesti roikkua ajatuksessa, "en ole tehnyt mitään väärin ja miksi aina minua sorretaan." Itseään on helpompi muuttaa kuin muita. :)

Voi ap, tiedän täysin miltä sinusta tuntuu! Entisessä työpaikassani oli juuri tuollaista. Ja se kamala tunne aina töihin mennessä. Sunnuntai-illat...

Jäin äitiyslomalle, hoitovapaalle, äitiyslomalle toisen kerran, hoitovapaalle... sitten irtisanouduin, sain karenssin, hain ja pääsin opiskelemaan toista alaa. Nyt olen onnellinen. Tuntui, että mielenterveys menee siinä työpaikassa. Paljon kuulin entisestä pomosta negatiivista muiltakin työntekijöiltä ja jopa hänen naapuriltaan kun sattumalta törmäsin häneen eräässä harrastuksessa. Tuli puheeksi työpaikkani ja hän kertoi pomon olevan heidän naapurinsa ja maailman vittumaisin sellainen. En yhtään ihmetellyt tämän ihmisen sanomaa.

" Hei 16/24, sähän voit muuttaa saman tien Bangladeshiin ja mennä vaatetehtaaseen töihin. Ei se kivaa ole, mutta ei työn pidäkään olla! Suomessahan olisi samanlaista jos kaikki olisi aikoinaan olleet yhtä reippaita pikku työläisiä kuin sinä. Harmi, että muutama pullamössönurisija sai meille aikoinaan mm. työehtosopimukset. :/ "

HEI Tässä 16. Miksi vertaat Bangladeshia Suomea? Tietenkin työntekijällä on oikeudet ja palkat. Mutta miksi mikään ei kelpaa? Nurinaa nurinaa sitä kuuluu... Ei sen työnpidä olla mitään ihanaa kivaa. Sitä tehdään jotta saadaan rahaa! Monilla nykyaikana työ on seurustelua ja yhdessäoloa.

Varmaan kannattaa ottaa loparit. Tilanteessasi on ilmeisesti kaksi vaihtoehtoa: joko sulla on kaamea pomo, pomon pomo ja työkaverit sekä toimimaton työterveys ja luottamusmies. Tai sitten sulla on peiliin katsomisen paikka, ja "vika" onkin sinussa, eikä kaikissa muissa. Tätähän on kukaan itsellensä myönnä, joten loparit on varmaan ainoa ratkaisu.

Hei 16/24, sähän voit muuttaa saman tien Bangladeshiin ja mennä vaatetehtaaseen töihin. Ei se kivaa ole, mutta ei työn pidäkään olla! Suomessahan olisi samanlaista jos kaikki olisi aikoinaan olleet yhtä reippaita pikku työläisiä kuin sinä. Harmi, että muutama pullamössönurisija sai meille aikoinaan mm. työehtosopimukset. :/

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 22:38"]Millä alalla olet?

[/quote]

Asiakaspalvelun back office tehtävissä jos sillä nyt on merkitystä.

Ap

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 19:59"]No mistä keskustelitte?

[/quote]

Keskusteltiin mun käytöksestä. Olen kysellyt pomolta syitä siihen miksi kohtelee mus niin kuin tekee ja miksi kohtelee eri tavalla kuin muita. En ole saanut vastausta. Viime viikon keskustelu tuli minulle puskista, en voinut valmistautua. Kaikki käännettiin minun syyksi eikä ollut muuta vaihtoehtoa kuin pahoitella. Omasta mielestä en ole tehnyt mitään väärää. Olen myös kertonut pomolle, että koen hänen kiusaavan ja syrjivän minua.

Tätä paskaa oloa kestänyt viimeiset 4 vuotta josta viimeinen vuosi yhtä helvettiä. Uutta työpaikkaa olen hakenut, ei ole tärpännyt, ei edes haastattelua.

Ap

Voi sinua :( Ymmärrän, että ahdistaa.. Omassa työpaikassani koin jonkinasteista työpaikkakiusaamista yhden henkilön toimesta, toinen tiimiin kuuluva, joka kahdenkesken oli ihan ok, lampaana nyökytteli vieressä ja oli niiiin samaa mieltä tämän kiusaajan kanssa. Kiusaaminen oli lähinnä porukasta ja päätöksenteosta poissulkeminen, ei vastannut jos puhuin hälle, kerran kysyin ohjeistusta kun olin viikonlopun yksin töissä ja tää tyyppi vastas vaan, että olenko oikeasti niin tyhmä että tuollaisia kyselen? Oli myös valittanut pomolle kun järkyttävän raskauspahoinvoinnin takia olin hiljaisempi ja vaisumpi kuin normaalisti, työtehtävät silti hoidon hammasta purren ja oksennusta pidätellen.

Nyt olen hoitovapaalla, ja vaikka rahasta on tiukkaa niin töihin en halua palata!

Oisko ap sulla ketään muuta, vaikka pomon pomoa, jonka kans jutella?

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 21:50"]Voi sinua :( Ymmärrän, että ahdistaa.. Omassa työpaikassani koin jonkinasteista työpaikkakiusaamista yhden henkilön toimesta, toinen tiimiin kuuluva, joka kahdenkesken oli ihan ok, lampaana nyökytteli vieressä ja oli niiiin samaa mieltä tämän kiusaajan kanssa. Kiusaaminen oli lähinnä porukasta ja päätöksenteosta poissulkeminen, ei vastannut jos puhuin hälle, kerran kysyin ohjeistusta kun olin viikonlopun yksin töissä ja tää tyyppi vastas vaan, että olenko oikeasti niin tyhmä että tuollaisia kyselen? Oli myös valittanut pomolle kun järkyttävän raskauspahoinvoinnin takia olin hiljaisempi ja vaisumpi kuin normaalisti, työtehtävät silti hoidon hammasta purren ja oksennusta pidätellen.

Nyt olen hoitovapaalla, ja vaikka rahasta on tiukkaa niin töihin en halua palata!

Oisko ap sulla ketään muuta, vaikka pomon pomoa, jonka kans jutella?

[/quote]

Pomon pomo samanlainen kuspää. Ei kellekään oikeen voi jutella asiasta. Irtisanoudun kohta koska en vaan voi mennä sinne. En jaksa olla silmätikkuna. Ikinä en tiedä mitä tapahtuu ja olen koko ajan varpaillani. Mitään ei saa kyseenalaistaa koska pomo ottaa nokkiinsa. Ei se raukka edes tiedä mitä mä tern päivät pitkät. Joka päivä tekis vaan mennä ulos ja huutaa suoraa huutoa, ns huutaa paha olo ulos. On kyllä todella yksinäinen olo.

Ap

Työterveyslääkäri, voisiko auttaa?

En toivoisi että kukaan ihminen joutuu kuluttamaan elämänsä arvokkaita päiviä huonossa työpaikassa :( Elämä on liian lyhyt siihen että työkuviot latistaa mieltä aina, myös vapaa-aikanakin :/

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 21:59"]Työterveyslääkäri, voisiko auttaa?

[/quote]

Käyty. Olen kahteen otteeseen ollut sairaslomalla muutaman viikon kerrallaan. Psykologillakin kävin mutta ei apua. Saikut auttoi vaan hetkeksi.

Ap

työsuojeluvaltuutettu?

Liiton luottamusmies? 

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 22:03"]työsuojeluvaltuutettu?

[/quote]

Olen laittanut viestiä pääluottamusmiehelle, elan kerran jo viime kesänä ja nyt uudestaan pari viikkoa sitten. Ei ole tapahtunut mitään. Pitänee varmaan ottaa yhteyttä liittoon ens viikolla. En vaan jaksais taistella tästä asiasta. Kaikki voimat menee ns "hengissä pysymiseen".

Ap

Työ on työtä! Ei sen tarkoitus ole olla mukavaa ja kivaa. Siellä töissä on paha-olla, ärsyttää ja masentaa se on normaalia! Te saatte palkan siitä ja statuksen. Mistä ihmeestä on levinnyt ajatus siitä, että työn pitäisi olla kivaa ja työkavereiden kanssa menisi hyvin :)  ihanaa pomokin on kiva...  EI EI työtä työtä ja työtä! Mukavuus pois työpaikoista.