sairastin lapsena tuhkarokon, mitä sitten?
Kommentit (64)
Minä myös. Äidin serkku vammautui tuhkarokosta vakavasti ja myöhemmin kuoli tulipalossa kun ei vammansa vuoksi päässyt ajoissa pakoon. Naapurin paras ystäväni melkein kuoli tuhkarokon jälkitauteihin (kuulo meni, henki onneksi ei).
Ei mitään,sait ikuisen immuniteetin.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 17:49"]Ei mitään,sait ikuisen immuniteetin.
[/quote]
Miksi sitten nostatte meteliä rokosta?
Emme nosta meteliä. Saat tartuttaa lapsesi tai rokotuttaa heidät. Luonto hoitaa loput.
Niin sairastin minäkin. Muistan sen kovan kuumeen ja hirveän kutinan, mutta onneksi en jälkitauteja saanut. Oli se siitä huolimatta kova tauti. Omat lapset ovat saaneet kaikki suositellut rokotukset.
Mun isoisä oli kuuro tuhkarokon vuoksi. Mitä sitten?
Siis, te nuoret vanhemmat olette pahin tartunnan lähde.
Kyllä täällä henki kulkee ja lapsi rokotettu.
Kerronko muista rokoista?
Mullakin ollut tuhkarokko, tulirokko ja vesirokko, so what?
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 18:00"]Mullakin ollut tuhkarokko, tulirokko ja vesirokko, so what?
[/quote]
Niin just. Ja sitten oli se sikotauti.
mulla ollut 70-luvulla tuhkarokko, vihurirokko, tulirokko, vesirokko, sikotauti. Pari vuotta sitten oli enterorokko.
Mulla ja kaikilla 4 sisaruksellani oli tuhkarokko, sikotauti ja vesirokko. Ei tullut onneksi jälkitauteja, enkä tiedä ketään kelle olis tullut yhtään mitään. Mikä ei tietysti tarkoita etteikö joskus jollekin tullut.
Meidän lapset ovat sairastaneet vesirokon aikanaan (yli 10 v sitten), ei ollut heillä kova tauti. Kaksi vanhinta ovat sairastaneet sikotaudin, oli kyllä rokotettu, en tiedä mistä sen saivat. Oli ikävä tauti, mutta ei onneksi mitään vakavaa tullut.
Niin sairastin minäkin ja varmaan kymmenen muuta mun luokalta. Sama homma vesirokon kanssa. Muistan että tuhkiksessa kuume oli kova ja olin kaksi viikkoa pois koulusta. Jälkiseurauksia ei mulle tullut, mutta yksi luokkalaiseni kuoli saatuaan jälkitautina ensin ruusun josta jotenkin seurasi munuaisten vajaatoiminta ja kuoli tosi nopeasti. Serkkuni taas sai kuulovaurion sairastettuaan tuhkarokon, ei kuule mitään vasemmalla korvalla. Ollaan molemmat synnytty 1966.
On se "hieno" juttu, että lapsia ei enää rokoteta vaikka rokote olis saatavilla. Ollaan todella hyvinvointivaltion kasvatteja kun on mahdollisuus valita riskeeratako henkensä... :=(((
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 17:44"]
Niin, mitä sitten?
[/quote]
Asian ydin on lääkärin näkökulmasta tämä: nykymaailmassa emme tahdo sietää tuhkarokon mahdollisia seurauksia, jos ja kun meillä on niihin toimiva rokote. Tuhkarokko ei ole toki mikään rutto. Mutta kuka oikeasti haluaa leikkiä lastensa terveydellä?
Ei sitä pidetty mitenkään pahana silloin. Rokot tulivat ja menivät.
Ihmeellistä pelottelua. Onneksi 70-luvulla sai sairastaa rauhassa ja näin ollen saada immuniteetin, joka ei ole verrattavissa rokotteen suojaan. Lietsokaa paniikkia, me rokot kokeneet emme panikoi.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 18:25"]
Ei sitä pidetty mitenkään pahana silloin. Rokot tulivat ja menivät.
[/quote]
Niin, riippui paljon siitä kuinka arvokkaaksi lapsensa koki.
Oma äitini haki minulle ja veljelleni rokotukset heti kun se oli mahdollista.
Setäni oli kuollut pienenä tuhkarokkoon, äidin isällä taas oli vaikea kuulonalenema tuhkarokon aiheuttaman aivokalvontulehduksen vuoksi.
Minä ja naapurin 3 poikaa sairastettiin 60 luvun puolivälissä yhtäaikaa tuhkarokko. Ei oltu edes kuultu rokotuksista silloin.
Jahas