Onko tämä työpaikkakiusaamista?
Taustatietona: työskentelen työpaikalla kahdessa eri tiimissä, A ja B. A tiimin esimies on oma esimieheni ja B tiimin esimies ei ole esimieheni, mutta työskentelen myös hänen tiimissään. Tiimissä A asiat sujuvat, ilmapiiri on hyvä ja työtäni arvostetaan. Työkaverit ja esimies kehuvat työtäni ja arvostavat osaamistani tiimissä A. Asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä työhöni molempien tiimien alaisuudessa. Olen saanut kiitosta aiemmissa työpaikoissa työstäni ja tiedän, että olen ahkera työntekijä ja pärjään työssäni.
Tiimissä B on alusta asti suhtauduttu minuun nihkeästi. Jo valintani tiimiin herätti närää, koska taakseni hakuprosessissa jäi eräs työntekijä, joka oli tiimille ennestään tuttu. Työtäni pilkattiin alusta asti jopa asiakkaiden kuullen, minulle kerrottiin kuinka tiimistä on ennenkin savustettu porukkaa ulos, kuinka olen sukupuoleni takia huono työssäni jne. Tiimin B palavereissa puhuttiin jatkuvasti pahaa talon muista työntekijöistä ja palaverit olivat varsinaista p*skanjauhantaa. Olin hiljaa, koska en halunnut osallistua keskusteluun ja pidin keskustelua asiattomana (miksi emme voineet keskittyä oman tiimin työhön?). Tiimin B työntekijät ja esimies jättivät minut ulkopuolelle tiimistä: minulle ei juteltu kuten muille, ei aina edes tervehditty, viereeni ei tultu istumaan ja jos menin istumaan muiden viereen, lähdettiin pois jne. Tiimin B esimies lähetti usein ärtyneitä sähköposteja "olen niin pettynyt sinuun...", jotka eivät ole alallamme käytettävän viestintätavan mukaisia. Otin varhaisessa vaiheessa esille oman esimieheni kanssa tiimissä B saamani kohtelun. Tiimin B jäsenet jyrkästi kielsivät toimineensa mitenkään poikkeavasti kohdallani. Tilanne vain paheni tämän myötä, kun esimies B koki, että arvostelen hänen esimiestaitojaan, kun kerron tiimin B epäkohdista. Esimies B ehdotti jopa ratkaisuksi tilanteeseen sitä, että hankkisin itselleni masennusdiagnoosin ja jäisin sairauslomalle, jotta saataisiin tilanne ratkaistua. Minulla ei siis ole masennusta ja sanoin, että esimiehen tehtävä ei ole sellaisia diagnooseja kenellekään antaa, vaan se on terveydenhuollon asia. En halua jäädä sairauslomalle töistä, koska se olisi minulle vain haitaksi (selviän töistäni eli en ole sairausloman tarpeessa).
(jatkuu...)
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma ettet ole itse mokaillut? Meidän työpaikalla on vähän vastaava tilanne, mutta johtuu raskaasta mokailusta. Johto toivoo että työntekijä itse irtisanoutuisi.
Justhan ap on sanonu, et sen työhön ollaan muuten tyytyväisiä, paitsi tossa tiimissä??
Mitä siinä tiimissä on siis tapahtunut? Eivät ole aloittajaan tyytyväisiä, miksi?
Kumpi on isompi esimies? Ei ole hätää jos A on.
On kiusaamista. Kerää todisteet ja ota yhteyttä työsuojeluun.
Otan osaa jokaisen työpaikkakiusatun puolesta. Aikuiset osaavat olla julmia ja kun palkkatyöstä on kyse, niin ei voi oikein lähteä kävelemäänkään noin vain.
Jos yhtään lohduttaa, niin loppuelämää ei tuollaisessa paikassa tarvitse olla. Uusi työ voi löytyä joskus yllättävästä paikasta tai nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Jos se sinusta tuntuu kiusaamiselta niin sitten se on sitä.
Tämä ei kylläkään pidä paikkaansa. On nimittäin ihmisiä, jotka luulevat tulevansa kiusatuksi joka paikassa vaikka ovat itse vain helvetin vaikeita ihmisiä.
Voisitko ehdottaa, että jättäisit B-tiimin kokonaan ja jatkaisit vain A:ssa? Sinua savustetaan pois B:sta ja et viihdy B:ssa. Olisiko A-tiimissä sinulle riittävästi hommia?
Vierailija kirjoitti:
Naisilla sitä on aikaa takertua lillukanvarsiin. Se itse työ taitaa olla taka-alalla...
Eiköhän nuo hiekkalaatikkolaiset ole poikaporukka?
Jos se B-pomo valittaa sinusta "vain" kun on pakko olla tekemisissä naisen kanssa, eikä töihin osallistumattomuudesta (kun ei kaivata eikä informoida), niin en tiedä, ehkä kannattaa olla vain minimisti tekemisissä. Tuntuvat pärjäävän keskenäänkin, antaa huomata että tarvetta avulle kuitenkin muodostuu, niin ehkä sitten ääni kellossa muuttuu.
No nyt kuulosti puoliväliin saakka niin tutulta, että piti kesken lukemisen oikein vierittää takaisin alkuun ja tsekata milloin teksti on kirjoitettu, ettei vaan ole omani mitä en muistanut kirjoittaneeni. Mutta eipä sentään. Joiltakin osin on toki eroavaisuuksiakin, mutta ymmärrän ap aivan todella hyvin fiiliksesi.
Olen samalla tapaa sikäli ansassa, että hankala löytää (etenkin nyt koronan aikana) uutta työtä samalta alalta. Olen tosin miettinyt sitäkin vaihtoehtoa että lähtisin silti.
Itselläni on vähän samantyyppisiä kokemuksia. Olin tiimissä A, jossa viihdyin hyvin ja pidin työstäni. Sitten minut houkuteltiin mukaan myös tiimiin B, koska tiimissä A ei riittänyt koko päiväksi töitä. En ottanut etukäteen selville tarkkoja tietoja tuosta B-tiimistä, vaan kuvittelin, että se on teknistä työtä niin kuin A-tiimissä. Työ olikin sitten sihteerityötä. Mutta työ kun työ, olen tottunut kaiken työn tekemään huolella. En silloin tiennyt, että myös työkavereilleni oli tarjottu tätä B-työtä, ja he olivat kieltäytyneet.
Tiimin B pomolla ei ollut kokemusta johtamisesta. Hän saattoi vaatia, että kaikki tiimissä pitävät heinäkuussa loman. Mutta se ei ollut mahdollista, koska työkaverini tiimissä A lomaili heinäkuussa, ja jonkun oli oltava töissä heinäkuussa hoitamassa tiimin A asioita. Pidin sitten itse lomani elokuussa. Heti ensimmäisenä päivänä lomani jälkeen B-tiimin päällikkö toi minulle ison kasan työtehtäviä, joiden olisi pitänyt olla valmiina seuraavana päivänä. No, eihän se ollut mitenkään mahdollista: Vaikka jätin A-tiimin hommat vähäksi aikaa hoitamatta, pari päivää niissä B-tiimin töissä meni.
Oli kaikenlaista, jota en ala nyt tässä kertomaan. Lopulta oli pakko vaihtaa työpaikkaa, niin kuin tällaisissa tapauksissa yleensä pitää tehdä. Viimeisenä työpäivänäni kaikki muut työntekijät tulivat hyvästelemään, niin B-tiimin päällikkö istui vain omassa huoneessaan ovi suljettuna, eikä poistunut huoneestaan kuin korkeintaan syömään.
Jotenkin uskomatonta, että tällaista voi tapahtua Suomessa, että esimies piileskelee koko päivän huoneessaan. Olen ulkomailla kokenut vastaavaa, kun olen vaihtanut työpaikkaa, ja pomo ei olisi halunnut minun lähtevän ja on piileskellyt auton takana, ettei tarvitse sanoa hyvästi.
Olen tuo kommentin 50 kirjoittaja, eli jolla on ap:n kanssa hyvin samanlainen tilanne päällä, noita ap:n jatkokommentteja myöten. Tämä ketju avasi kyllä silmäni, nyt oikeastaan vasta tosiaan minäkin tajuan, että kiusaamistahan tämä on B tiimin puolelta. Minuakaan ei enää kutsuta palavereihin ja kun itse olen aloitteellinen, niihin ei välttämättä edes vastata tai perutaan. Hankala hoitaa työtään kun ei tiedä mistään mitään... Onneksi A tiimi esimiehineen on ihana ja kaikissa muissa työyhteisöissä olen aina saanut positiivista palautetta. Se antaa perspektiiviä tähän.
-kohtalotoveri
Tutulta kuulostaa! Samanlaista syrjintää saan itse kokea, jätetään ulkopuolelle eikä mitää kerrota. Meillä on vielä tilanne, että oon työtehtävässä x oikeasti todella hyvä valtakunnallisella mittapuulla ja osaamiseni on vielä harvinaista alallani. Noh, nämä nihkeät tiimiläiset ovat niin ylimielisiä, etteivät suostu edes kysymään apua minulta. :D Naurattaa, kun säätävät asian kanssa, jonka kanssa osaisin helposti auttaa, mutta apuni ei kelpaa. Tietävät siis, että olen työtehtävän x osaaja, mutta eivät viitsi "alentua" kysymään apuani, koska eivät muuten pidä minusta. Lapsellista touhua, kun ei osata nähdä töitä töinä, vaan ollaan kuin lapset "mä en halua leikkii ton kans!"
Meillä oli tuollaista yhteisössä, jossa oli liian naisvaltaista. Terveimmät työyhteisöt ovat omalla kohdallani olleet sellaisia, joissa on ollut kaikenikäisiä ja eri sukupuolta olevia. Kannattaa etsiytyä monipuolisempaan työympäristöön, jos vaan voi.
Eniten pistää vihaksi, että k*sipäinen käytös painetaan villaisella tai pahimmillaan etsitään vikaa käytöksen kohteesta. Itse sain kuulla mm. tällaisia kommentteja aikanaan, joilla perusteltiin työpaikkakiusaamista:
"He ovat vain kateellisia, kun töihin tulee nuori, kaunis ja pirteä työntekijä" (ei se mahdollinen kateus oikeuta rumaa käytöstä)
"Työkaverisi nyt vaan on haastava persoona, sen kanssa on vaan elettävä" ("haastavuuden" taakse saa sisällyttää vaikka miten älytöntä käytöstä, jota pitää vain yrittää ymmärtää)
"Hän nyt on omanlaisensa persoona ja muillakin on ollut haasteita hänen kanssaan." (silti asialle ei tehdä mitään)
Onneksi olet ensisijaisesti tiimissä A. Voitko kysellä kokousten sisällöstä muilta B-tiimiläisiltä? Ellei kukaan silti kerro, ei ole sinun ongelmasi. Kunhan olet proaktiivinen ja ajoittain varmistat molemmilta tiimeiltä, voitko auttaa jotenkin, olet tehnyt voitavasi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma ettet ole itse mokaillut? Meidän työpaikalla on vähän vastaava tilanne, mutta johtuu raskaasta mokailusta. Johto toivoo että työntekijä itse irtisanoutuisi.
Tietämättä tapausta: onko mokaillut vai ei? Rikkinäisellä puhelimella tehtävien kertomatta jättäminen on helppoa vierittää jonkun syyksi toimimattomassa organisaatiossa.
Minäkään en noista kuulopuheista että joku on mokannut, piittaa kyllä yhtään. Sen olen oppinut että helposti siinä on tilanne että varsinainen mokaaja löytyykin todellisuudessa ihan toisaalta.
Täysin selvää kiusaamista. Piste moiselle, heti!
Eikö esimiehillä ole esimiehiä? Asia eteenpäin vaan
Naisilla sitä on aikaa takertua lillukanvarsiin. Se itse työ taitaa olla taka-alalla...