Suuhygienistiopiskelija paikalla hetken

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 12:02"]

Nykykäsityksen mukaan sydänifarkti on mtä luultavammin bakteeritulehduksen seurausta.On aika lyhytnäköistä sanoa että, iskemia aiheuttaa sydänkohtauksen. Joo toki aiheuttaa, mutta noin yksinkertaista lääketiede ei sentään ole. Reaktiot, jotka johtavat siihen ovat monimutkaisia, ja yhä enemmän niitä tutkitaan ja ymmärretään erilaisten bakteerejen myötävaikutuksia. Tätä keskustelua on turha käydä. Jokainen kysyköön hammaslääkäriltä, kannattaako ruoan jälkeen pestä hampaat ja voiko suun bakteeritulehdukset aiheuttaa sydäninfarktin. Turhaan täällä näistä vääntää ainakaan tällä tasolla. 

 http://techventures.columbia.edu/news/researchers-find-specific-bacteria-may-lead-heart-disease-and-stroke

[/quote]

Hei ihan oikeasti, jos tietosi on tuota tasoa, niin kuinka kehtaat edustaa täällä yleensä osaavia suuhygienistejä ja jakaa neuvojasi? Sydäninfarkti ei todellakaan ole bakteeritauti. Bakteeri-infektio, vaikka suulähtöinen, voi toki rasittaa elimistöä niin, että sydän ei jaksa ja syntyy bakteeritulehduksen sihteen sekundaarinen sydäninfarkti. Sydänkohtaukseen liittyy aina iskemiaa.Lue tämä sivu: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/khp00033 . Siellä määritellään selkeästi ja helpolla suomenkielellä, että sydäninfarktissa hapenpuute tuhoaa sydänlihaksen soluja. Hapenpuute tarkoittaa iskemiaa. Saman asian voit lukea tieteellisemmin perusteltuna täältä: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/balls/hoi04050 .

Haluan jankata tästä todistaakseni muille, että olet väärässä, et osaa asiaasi ja neuvosi voivat olla haitallisia.

En muuten ole lääkäri enkä hammaslääkäri. Olen ihminen, jota ärsyttää puolivalmiin pätemisentarve ja sen seurauksen ihmisille syntyvät väärinkäsitykset, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti heidän terveyteensä.

Hei taas,

Toki iskemia aiheuttaa välittömän sydäninfarktin. En ole väittänytkään, ettei niin ole.  Mutta prosessit sen takana ovat äärettmän monimutkaisia ja voisin esittää niistä lukemattomia, mutta palataan nyt tuohon biofilmiseen sairausteoriaan sydäntautien kehittymisessä. Usein sydäninfarktin ja iskemian takana on ateroskleroottisia, eli valtimonkovettumamuutoksia. Sydäninfarktin (monesti) aiheuttaa tukkeuma, pullistuma valtimossa, joka koostuu kolestrolipitoisesta plakista (biofilmi). Biofilmisairausten kehittymistä on tutkittu ja viittaan tähän quorom sensing-systeemin, jonka varmasti jo tunnet. Eli ihmisen elimistössä on monessa paikassa samankaltaisten mikrobien muodostaamaa biofilmiä, joka aiheuttaa lukemattomia erilaisia sairauksia ja QS-systeemillä on merkittävä rooli sairauksien synnyssä.Samaa biofilmiä on siis myös hampaiden plakki.

Akatemiatutkija Pirkko Pussinen löysi ensimmäisenä P.gingivalis-suubaktreein ja aivohalvauksen suoran yhteyden. Asiaa on sen jälkeen tutkittu runsain mitoin. Parondotiittiä aiheuttavien bakteerien perintäaineista, DNA:ta  löydetään ahtautuneista verisuonen seinistä (QS-systeemi).

"Sydänsairauksienkin taustalla on tulehdus eli infektio. Siispä tutkijat ovat olleet kiinnostuneita siitä, voisiko sydänkohtauksia estää antibiooteilla.

– Omassa tutkimusryhmässäni olemme saaneet selville, että antibiootti voisi ehkäistä uusiutuvia kohtauksia, mutta itse hampaiden kiinnityskudossairaus, parodontiitti, pilaa antibiootin edullisen vaikutuksen, Paju kertoo." Kysymyksessä akatemiatutkija Paju.

Hammaslääketieteen tohtori,yliopistonlehtori Susanna Paju, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta luennoi hammaslääkäripäivillä 2013 sydän-, ja verisuonisairauksien bakteeriyhteydestä.

Muistamme, että tupakointi, korkea seerumin kolestrolipitoisuus, verenpaine, viskeraalirasva ja diabetes selvittää 60% sydänsairauksista. Loput 40% selitetään tätä nykyä bakterri-infektioilla, tärkeimpänä keuhkoklamydia ja  parodontiitti.

Hei vielä, katsoin nuo käypähoito artikkellisi. En ole ihan varma ymmärätkö nyt asian pointtia. En ole väittänyt ettei sydäninfarkti aiheidu iskemiasta.

Esim. Kuolema aiheutuu siitä, kun hengitys ja verenkierto lakkaa ja todetaan toissijaiset kuoleman merkit. Kuitenkin joku syy sen on aiheuttanut esim. sydäninfarkti, pneumonia tms. Samankaltaisesta tilanteesta on kysymys tästä. 

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 05:13"]

[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 22:40"]Yritän parhaani mukaan vastailla, jos haluat tietää hampaiden tai suun terveyteen liittyvistä asioista

[/quote]

Olen kuule yli nelikymppinen eikä yhtäkään reikää, joten mitäpä luulet, tarvitsenko sinun ohjeitasi tai mielipiteitäsi?? Suuhygienistit on vaan rahastajia.

[/quote]

Rahastajia? Sinun mielestäsi esimerkiksi hammaskivenpoisto on työtä, jota tulisi tehdä ilmaiseksi? Ja sinäkin pölvästi olet luultavasti selvinnyt noin vanhaksi ilman reikiä vain sen takia, ettei sinulla ole suussasi kariesbakteeria. Todella moukkamaista arvostella toisten ammattia ja ammattitaitoa.

- Ei ap.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 16:26"]

Muistamme, että tupakointi, korkea seerumin kolestrolipitoisuus, verenpaine, viskeraalirasva ja diabetes selvittää 60% sydänsairauksista. Loput 40% selitetään tätä nykyä bakterri-infektioilla, tärkeimpänä keuhkoklamydia ja  parodontiitti.

[/quote]

En ole noiden joidenkin viestien alkuperäinen kirjoittaja, mutta olen lääkäri ja seurannut keskustelua. Mistä otit nuo luvut? Mihin ne perustuvat? En ole kouluksessani ikinä törmännyt tuollaiseen.

Kuolema tarkoittaa aivojen, ei sydän- ja verenkiertoelimistön, toiminnan lakkaammista. Sen sinun tulisi tulevana terveydenhuollon ammattilaisena osata jo opiskelijavaiheessa.

Löysin vielä tuolta lääkärien tietokannasta tämän tutkimuksen.  Kannattaa lukea. Mielenkiintoinen.

Seerumin kollagenaasi 2:n (MMP-8) ja kudosvälitilan estäjä 1:n (TIMP-1) pitoisuudet ateroskleroosin riskitekijänä miehillä
 

Serum matrix metalloproteinase-8 concentrations are associated with cardiovascular outcome in men

Anita M. Tuomainen1, Kristiina Nyyssönen2, Jari A. Laukkanen2, Taina Tervahartiala1, Tomi-Pekka Tuomainen2, Jukka T. Salonen3, Timo Sorsa1, Pirkko J. Pussinen1

Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology 2007; Oct 11; [Epub ahead of print]

Elimistön krooniset tulehdukset, kuten Chlamydia pneumoniae -infektio ja parodontiitti, lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin (SVT). Tulehduksien aikana matriksin metalloproteinaasit (MMP:t) osallistuvat soluväliaineen ja tyvikalvojen muokkaamiseen. Lisäksi ne ilmentyvät ateroskleroottisissa leesioissa, missä ne heikentävät leesiota suojaavaa kollageenirakennetta. MMP-8 on ensimmäisiä kollageenien hajottamisessa ilmentyviä metalloproteinaaseja. Sen toimintaa estää proteaasi-inhibiittori TIMP. Seerumin MMP-8- ja TIMP-1-pitoisuuksien vaikutuksesta sydän- ja verisuonitautien ilmaantumiseen ei ole tehty pitkäaikaisia seurantatutkimuksia.

Tämän tutkimuksen hypoteesit olivat, että seerumin MMP-8- ja TIMP-1-pitoisuudet liittyvät sydän- ja verisuonisairauksiin ja että suurentuneet pitoisuudet ennustavat SVT-tapahtumien riskiä. Potilasaineistona oli Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor (KIHD) -aineisto. Se koostui 1 018:sta 50-68-vuotiaasta miehestä, jotka vastasivat vuosina 1991-93 elämäntapoihin liittyviin kysymyksiin ja joilta mitattiin verenpaine, painoindeksi ja kaulavaltimon seinämän paksuus (IMT) sekä kerättiin seeruminäytteet. Kymmenen vuoden seuranta-aikana rekisteröitiin tutkimuksen päätetapahtumat: akuutti sydäninfarkti tai kuolema.

Tulosten mukaan seerumin suurentunut MMP-8- tai MMP-8/TIMP-1-pitoisuus oli suurempi miehillä, joilla oli tutkimuksen alussa SVT tai subkliininen ateroskleroosi (IMT vähintään 1 mm). Miehillä, joilla ei ollut SVT:tä tutkimuksen alussa, MMP-8-pitoisuuden kasvu 20 µg/l (1 SD) lisäsi molempien päätetapahtumien riskiä noin 15 %. Miehillä, joilla oli tutkimuksen alussa subkliininen ateroskleroosi, suuri MMP-8-pitoisuus ennusti SVT-kuolemaa riskisuhteella 3,03 (kuva).

Tutkimuksen perusteella seerumin MMP-8-pitoisuus saattaa olla kehittyvän ateroskleroosin ja sepelvaltimotaudin merkittävä biomarkkeri sekä ennustaa huonoa lopputulosta sydän- ja verisuonitaudeissa.

1Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos ja HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikka; 2Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos; 3Oy Jurilab Ltd

Minulla on yläetuhampaissa kulumaa tai erroosiota.. joissakin hampaissa ylhäällä näkyy lasimaisuutta. Hampaissani on myös hammaskivi ongelmaa ajoittain. Etuhampaassa näkyy myös pieni halkeama jos oikein tarkasti katsoo valon kanssa. Onko hampaille mahdollisuutta tehdä yhtään mitään vai onko peli jo menetetty? Onko mahdollista että myöhemmin pitäisi laittaa lumineerit tai laminaatit? ja kumpi on parempi vaihtoehto?

Hei Lääkäri.

Voisimme sitten käyttää tuota linkittäämäni duodecim-tutkimusta jatkossa keskustelun pohjalla. Miten kuvailisit P.gingivaliksen ja MMP-8 ja MMP-8/TIMP-1 pitoisuuden oletettavia yhteyyksiä tutkimuksen valossa. Kuinka tutkimus soveltuu mielestäsi naisväestöön?

Olisiko mielestäsi kuinka kustanustehkoasta testata MMP-8 esimerkiksi riskiryhmäpotilailla ja kuinka rajaisit riskiryhmät?

Niin ja lääkäri vielä, kerrotko koska missä tilanteissa on indikaatio testata MMP-8-/TIMP-1 pitoisuusarvoja :)

Luvut olivat akatemiatutkija Pajun.

Kysyisin kuinka usein pitäisi hammasvälit käydä läpi langassa ja pikkuharjalla (pulloharjamainen juttu)? Riittääkö pari-kolme kertaa viikossa vai joka päivä? 

Ps. rakastan suuhygienistillä käyntiä ja yritän käydä pari-kolme kertaa vuodessa. Se on mahtava tunne, kun lähtee sieltä ja hampaat ovat niin puhtaat ja hyvinhoidetut! Itse en aina edes tajunnut, kuinka paljon plakkia ym. hampaissa oli! Ihana ammatti, arvostan teitä! :)

Tuo Kirurgi on yks lähihoitaja.

Joo tuo "lääkäri" on tuo sama tyyppi, joka noita sydäninfarktiasioita kirjottaa. Turhaan sä siltä kyselet.

Hei vain,

voisitko aloittaa vastaamalla asialliseen kysymykseeni. Mistä otit tuon luvun, että 40 % sydänsairauksista selittyy bakteeri-infektioilla? Erikoistun operatiiviseen alaan. En tiedä peruskoulutusta enempää solu- tai mikrobiologiasta. En voi luotettavasti arvioida kopioimaasi tutkimusta sen suomennetun tiivistelmän perusteella. Missä ovat kirjoituksessa mainitut kuvat, entä viitteet? Tutkimus on lisäksi useita vuosia vanha, ja molekyylibiologian kehitystahti on hurja, Mutta jos kysyt. En kokisi aiheelliseksi testata koskaan noita arvoja yksittäiseltä potilaalta. Se ei olisi kustannustehokasta. Mitä tekisin noilla arvoilla? Sydän- ja verisuonisaurauksien muut riskit ovat sen verran näkyviä ja löydettäviä (hypertensio, keskivartaloobesiteetti, hyperlipidemia ja -kolesterolemia, tupakointi), että luulen niiden seulonnan riittävän. Jos taas noita riskitekijöitä ei ole, on todennäköisyys sydän- ja verisuonisairauksiin sen verran pieni, että pitoisuuksien mittaamiselle ei ole järkeä. En näe riskiryhmää, jolta tätä olisi mielekästä testata rutiinisti. Toki olen kirurgi, en kardiologi, joka on erikoistunut näihin asioihin. Tutkimus ei sovellu naisväestöön, sillä naisten sydän- ja verisuonisairauksien riskit ovat suojaavat estrogeenin vuoksi matalammat.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 17:25"]

Joo tuo "lääkäri" on tuo sama tyyppi, joka noita sydäninfarktiasioita kirjottaa. Turhaan sä siltä kyselet.

[/quote]

En ole. Palstalla pyörii myös hammaslääkäreitä ja lääkäreitä. Mekin saamme lapsia. Varmaan aika moni meistä seuraa alaansa liittyviä aiheita.

Joo mieki oon lääkäri ja en peijoona muista beetasalpaajan NNT:tä. Autappa kolleega.

Ee oo tuo poeka kirurki. Mie oon mualaisliäkäri ja sanon että kuolema voijjaan jaotello joko kliinisseen kuolemmoon tae aevokuolemmoon.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 17:36"]

Joo mieki oon lääkäri ja en peijoona muista beetasalpaajan NNT:tä. Autappa kolleega.

[/quote]

NNT minkä sairauden hoidon ollessa kyseessä?

Kah kovettumatautia tietennii. Mikäpä sitä mualaislääkäriä muu vaevoo joulun jäläkkeen. Ei vua viitti liäketehtaille rahhoo syytää turhapäite. Ootko heikkilän Antin kavereita? Siinä on mukava mies.

Mittee sie leikkelet? Kenen roffan opissa olit?

Ymmärrät varmasti, että tuohon on vaikea vastata yhdellä lukuarvoa. Kohteliaimmin pyydän tutustumaan esimerkiksi seuraaviin katsauksiin: 

Khan N, McAlister FA. Re-examining the efficacy of beta-blockers for the treatment of hypertension: a meta-analysis. CMAJ 2006;174:1737-42

Wiysonge CS, Bradley H, Mayosi BM ym. Beta-blockers for hypertension. Cochrane Database Syst Rev 2007;1:CD002003

Lindholm LH, Carlberg B, Samuelsson O. Should beta blockers remain first choice in the treatment of primary hypertension? A meta-analysis. Lancet 2005;366:1545-53 

Sieltä ja varsinkin viitteistä löytyy hienosti linkkejä NNT-lukuihin erilaisissa tapauksissa.

Onko sulla hygieenisempi suu kuin yleensä naisilla? Oletko hyvä suuseksissä?