Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suuhygienistiopiskelija paikalla hetken

Vierailija
24.01.2014 |

Yritän parhaani mukaan vastailla, jos haluat tietää hampaiden tai suun terveyteen liittyvistä asioista

Kommentit (77)

Vierailija
21/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja tosiaan esim. terveyskirjastosta ja googlestakin voi etsiä artikkeleita, jos kaipaa tutkittua tietoa, miksi hampaiden harjaaminen ruokailun jälkeen ei ole suositeltavaa.

Vierailija
22/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voiko Golgaten hammastahnaa käyttää? (Sinä ei ole "Suomen hammaslääkäriliitto suosittelee" mainintaa.)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totta kai tiedän suusairauksien yhteyden sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Kirjoitit "sydäninfarkti voi olla peräisin suun bakteereista", josta saa kyllä kuvan sydäninfarktista bakteeritautina. Se on väärin.

P.s. varmasti on olemassa tieteellisiä artikkeleita, joissa suun terveydellä ei ole osoitettu olevan yhteyttä sydäninfarktiin - ne artikkelit eivät vain ole kovin laadukkaita. Tosin en tiedä, huomaisitko suuhygienistiopiskelijana edes sitä.

 

Hampaat voi hyvin harjata aterian jälkeen, jos on puskuroinut pH-muutoksen esimerkiksi suositellulla ksylitolilla tai purskuttelulla. Harjaamisessa on oleellista plakin poisto ja fluorin saanti.

 

Vierailija
24/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 00:27"]

Ja tosiaan esim. terveyskirjastosta ja googlestakin voi etsiä artikkeleita, jos kaipaa tutkittua tietoa, miksi hampaiden harjaaminen ruokailun jälkeen ei ole suositeltavaa.

[/quote]

 

Mä oon miettiny tätä harjaus ennen vai jälkeen-juttua ja saanut myös hammaslääkäreiltä (ulkomailla, Euroopassa) eri vastauksia kysymykseen. Sattuisitko tietämään mistä voisin löytää virallisen, vakavasti otettavan, tutkimuksen asiasta (miel. englanniksi)?

Vierailija
25/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarvitaanko tahnassa fluoria. Itse käytän luomu/ksyliton tahnaa jossa ei ole

Vierailija
26/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuluttaakö sähköharja hampaita?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 00:51"]

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 00:27"]

Ja tosiaan esim. terveyskirjastosta ja googlestakin voi etsiä artikkeleita, jos kaipaa tutkittua tietoa, miksi hampaiden harjaaminen ruokailun jälkeen ei ole suositeltavaa.

[/quote]

 

Mä oon miettiny tätä harjaus ennen vai jälkeen-juttua ja saanut myös hammaslääkäreiltä (ulkomailla, Euroopassa) eri vastauksia kysymykseen. Sattuisitko tietämään mistä voisin löytää virallisen, vakavasti otettavan, tutkimuksen asiasta (miel. englanniksi)?

[/quote]Etkö ymmärrä suomen kieltä

Vierailija
28/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haitko monta kertaa ensin hampaalle ennen amk:ta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 22:40"]Yritän parhaani mukaan vastailla, jos haluat tietää hampaiden tai suun terveyteen liittyvistä asioista

[/quote]

Olen kuule yli nelikymppinen eikä yhtäkään reikää, joten mitäpä luulet, tarvitsenko sinun ohjeitasi tai mielipiteitäsi?? Suuhygienistit on vaan rahastajia.

Vierailija
30/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 00:51"]Kuluttaakö sähköharja hampaita?

[/quote]

Arvaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 23:51"]Nyt rajaa tuohon puoskarointiisi. Esimerkiksi:

- Ei ole väliä, pesetkö hampaat ennen vai jälkeen aamupalan - mikäli ei syö aamulla esimerkiksi hyvin happamia tuotteita. Oleellista on vain puhdistaa plakki pois ja saada hammastahnan kautta fluoria suuhun keskimäärin kahdesti vuorokaudessa.

- Sydäninfarkti ei todellakaan ole bakteerisairaus. Sydäninfarktissa sydänlihas kärsii iskemiasta eli hapenpuutteesta, joka voi olla seurasta esim. liiasta rasituksesta.

 

En edes pystynyt lukemaan pidemmälle, koska alkoi ärsyttämään niin hitosti kaltaisesi tietojaan jakavat "asiantuntijat". Palaa vain takaisin lukemaan niitä oppikirjojasi.

[/quote]

Täysin samaa mieltä! Nämä amk-tutkintoja suorittavathan ovat lääkäreistä seuraavia, mielellään ylöspäin. Ou jee...

Vierailija
32/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä hakkumatyylinen kielenkäyttö ja vertailu AMK tutkinnot-lääkärit paljastavat ihmisen koulutustason välittömästi, joten kommentit jääköön omaan arvioonsa. On ikävää jos ihmisellä on paha olo, että sitä puretaan keskustelupalstalla nimettömänä toisiin ihmisiin. Toivottavasti saatte ongelmiinne apua pian. Silloin kommunikaatiokin käy huomattavasti helpommin, ei tarvitse halventaa toisia ihmisiä ja itselläkin on parempi mieli! Kriittinen saa olla, mutta se kyllä puetaan sitten ihan eri muotoon, kuin toisten halveeramiseen.

 

Sairaanhoitaja-Lääkäri ovat kaksi täysin erilaista ammattia, jotka tekävät työtään täysin eri näkökulmasta. Suuhygienisti-Hammaslääkäri, taas kaksi aivan erilaista ammattiryhmää, joilla on molemmilla oma tonttinsa ja osuutensa suun terveydenhoidon työssä. Kouluttamattomilla ihmisillä on valitettavan ylienen luulo, että "kaikki haluavat lääkäriksi" ja yleensä arvostellaan kovin sanoin kaikkia koulutuksia. Itse en ole koskaan hakenut yliopistoon ja saa vapasti kommentoida: että miksiköhän, et olisi siellä pärjännytkään jne. Se ei ole minulta pois :)Hyvin koulutetut, fiksut ihmiset tunnistaa siitä, että he arvostavat kaikkia ammattiryhmiä, myös niitä täysin kouluttamattomia. Onnkesi shg:n arvostus näkyy palkkauksessa ja muussa tunnustuksessa.

 

 

Nykykäsityksen mukaan sydänifarkti on mtä luultavammin bakteeritulehduksen seurausta.On aika lyhytnäköistä sanoa että, iskemia aiheuttaa sydänkohtauksen. Joo toki aiheuttaa, mutta noin yksinkertaista lääketiede ei sentään ole. Reaktiot, jotka johtavat siihen ovat monimutkaisia, ja yhä enemmän niitä tutkitaan ja ymmärretään erilaisten bakteerejen myötävaikutuksia. Tätä keskustelua on turha käydä. Jokainen kysyköön hammaslääkäriltä, kannattaako ruoan jälkeen pestä hampaat ja voiko suun bakteeritulehdukset aiheuttaa sydäninfarktin. Turhaan täällä näistä vääntää ainakaan tällä tasolla. 

 

 http://techventures.columbia.edu/news/researchers-find-specific-bacteria-may-lead-heart-disease-and-stroke

 

Sinulle, joka kysyit englanninkielistä materiaalia, niin varsinaista tutkimusta en sinulle tähän hätään löytänyt. Käytä research database-hakuja ja kokeile sitä kautta, tosin epäilen että löydät noin suppeasta aiheesta kokonaisen julkaistun tutkimuksen.

 

http://www.news-medical.net/news/2008/07/02/39666.aspx

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Musta on kiva, että suuhygienisti on täällä vastailemassa.

 

Onko mitään, millä voisi parantaa vetäytyviä ikeniä? Jos jättää hampaat pesemättä, aiheuttaa tulehdusta, jos pesee vaikka kuinkakin varovasti, niin tuntuu että ärsyttää jo sitä vetäytynyttä kohtaa.

 

Voiko esim. jollain lisäravinteilla parahtaa tilannetta+

Vierailija
34/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro vähän ruokasoodalla kotikonstein hampaiden valkaisusta.

Miten usein uskaltaa tehdä?

Miten paljon soodaa harjaan, jne.

Riskit? Voiko tehdä pahaa vahinkoa hampaille?

Tiedoista äärimmäisen kiitollinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko vieläkään tiedossa, mikä aiheuttaa sen, että vanhemmiten hampaat alkavat ikään kuin mustua sisältä päin? MIten sitä voi ennaltaehkäistä, voiko mitenkään?

Peittääkö valkaisu tämän vanhemmiten tapahtuman mustumisen (joka ei ole sama asia kuin värjäytyminen) vai onko peräti niin, että valkaisu vain korostaa niitä mustuneita laikkuja?

Vierailija
36/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinulle, joka kärsit mustuneista laikuista en valittevasti osaa tyhjentävästi vastata. Kysymys on siis dentiinin värin muutoksesta ja se toki kuuluu asiaa, että dentiini tummuu iän myötä. Valkaisullahan nimenomaan vaalennetaan dentiiniä, eli hammasluuta, kun taas värjäytymien poisto tapahtuu siinä kiilteen pinnalla.Siinä mielessä siis valkaisu auttaa nimenomaan siihen hammasluun värin muutokseen. Kysy vielä hammaslääkäriltä valkaisusta ja värimuutoksesta, onko luonnollista iän mukanaan tuomaa, vai muista syistä johtuvaa.

 

Muistan erään hammaslääkärilehden artikkelin, jossa käsiteltiin pahoin mustunutta dentiiniä. Siinäkään ei täysin aukottomaan vastaukseen päästy, vaan tällä henkilöllä mustumisen epäiltiin olevan seurausta khatin käytöstä sekä vaikeasta karioitumisesta (mikä nyt ei sinun kohdallasi ole tapaus). 

 

Ruokasoodan valkaisuteho perustuu kiillettä hiovaan vaikutukseen. Sen tähden se ei ole suositeltavaa. Kiilteen kuluminen on karoitumisen kannalta huono asia. Jos kuitenkin haluat soodaa käyttää, älä käytä useammin kuin 1krt/kk. Ja mieluiten soodapesun jälkeen olisi hyvä käyttää fluoria sisältävää suuhuuhdetta, esim. fludent.

 

Vetäytyneet ikenet: Ensimmäiseksi olisi hyvä selvittää miksi ikenesi vetäytyvät.  Syitä voi olla esim.  väärä harjaustekniikka, purentarasitus, tulehdus, oikomishoito, tupakointi.  Vetäytymäähän ei pidetä kovin suurena uhkana hampaiston terveydelle, mutta se voi aiheuttaa paljastuneen hammaskaulan viiltelyä, vihlontaa tai esteettistä haittaa. Myös hammaskaulan reikiintymisen riski kasvaa.

Ensimmäiseksi tarkasta harjaustekniikka, ettet paina harjaa ollenkaan tai hankaa ientä. Käytä extra-soft harjaspäitä tai harjaa ja muista kuitenkin välien puhdistus langalla tai tikuilla. Tilannetta voi seurata ja tietenkinkin kirurginen hoito voi tulla kysymykseen. Jos vetäytymiä on paljastuneet hammaskaulat vihlovat, ne olisi syytä fluorata hml:n/suuhygienistin vastaanotolla.

Vierailija
37/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos suuhygienistille hyvistä vastuksista, t: tummenevasta dentiinistä kärsivä

opin nyt oikean terminkin : )

Vierailija
38/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen N31. Harjaan hampaan aina aamupalan jälkeen, yhtään reikää ei ole ollut eikä tulossa. Iltaisin harjaan ennen nukkumaan menoa. En putsaa hammasvälejä koska ne on niin tiiviit ettei edes hammaslanka meinaa mennä väleihin.

 

Kysymys 5-7 vuotiaan alaetuhampaiden vaihtumisesta, uudet puskevat vähän huonoissa asennoissa rivin taakse, siirtyvät kyllä eteenpäin jnkin verran, mutta siirtyvätkö eteenpäin kunnolla ja löytävätkö oman paikan rivissä vai laitetaanko raudat ja missä vaiheessa?

Vierailija
39/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

38 lisää: siis hampaat, ei hampaan :-D

Vierailija
40/77 |
25.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei,

 

Olet onnekas, ettei sinulla ole ollut karioitumisongelmaa :) Ilmeisesti sinulla on ientaskutkin mitattu ja taskuja ei ole? Silloin suun terveys on hyvä. Kuitenkin kannattaa muistaa, että parondontiitti alkaa oireilla yleensä noin 30-vuoden iässä ja jälkeen, muutamia aggressiivisia nuorusiän muotoja lukuunotttamatta. Kannattaa ientaskumittaukset suorittaa hml:llä/suuhugienistillä säännöllisesti.

 

Lapsella on siis ensimmäinen vaihduntavaihe tulossa. Maitohampaat ovat siis jo lähteneet ja pysyvät puhkeamassa? Onko otettu koko luean ptg-röntgenkuvaa, jotta tilanteen näkisi selkeästi muidenkin hampaiden osalta. Leukaluu kehittyy ja kasvaa vielä, joten on paljon mahdollista, että hampaat asettuvat riviin. Yleensä oikomishoidon tarve kartoitetaan 10-12-vuotiaana. Ektooppinen puhkeamishäiriö tarkoittaa sitä, jolloin hampaat puhkeavat rivistä poikkeaviin paikkoihin. Voi olla yläalueella kitalaen puolella saakka. Oikomishoidolla saadaan hyviä tuloksia noissakin tapauksissa. Mutta oikomishoidon tarvetta en sen suuremmin osaa tämän perusteella sanoa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän seitsemän