Onko muita, joille tuli vakituisen työpaikan saamisen jälkeen "Tässäkö tämä nyt oli" olo elämästä?
Tunnen huonoa omatuntoa, kun ei vakituinen työpaikka ole mikään itsestäänselvyys nykyaikana enää ja itseäkin turhautti toistuvat määräaikaset työsuhteet. Kaikki tututkin onnittelevat nyt vakituisesta paikasta. Tätähän halusin, miksi en nyt sitten osaa iloita.
Kommentit (25)
Minäkin sain lukuisten pätkätyövuosien jälkeen lottovoiton eli vakituisen viran. Olen onnessani, koska myös loma-ajoilta tulee palkkaa! Ja minuun investoidaan: perehdytykset, koulutukset, työterveyshuolto... Näistä olen voinut vaan haaveilla tähän asti. Aiemmat työsuhteeni eivät ikinä kestäneet niin pitkään että olisin päässyt esim. työhöntulotarkastukseen lääkärille.
Ei ole tullut "tässäkö tämä nyt on" olo. Olen kyllä havainnut, että työyhteisössäni on jonkin sortin kriisi, mutta niin on kyllä ollut kaikissa aiemmissakin paikoissa. Huono johtaminen on yleisempää, kun hyvä. Ei haittaa minua niin kauan, kun (hyvä) palkka juoksee!
Ei tullut. 90-luvun lamassa valmistuttuani työttömäksi, tehtyäni toisen alan osapäivätöitä ja oltuani määräaikanen, vakituinen, koulutustani vastannut työpaikka tuntui elämäni parhaalta asialta.
Kaikkeen kuitenkin turtuu. Aika äkkiä maanantai-aamut alkoi tympimään. Kaikkeen olemassa olevaan hyvään tottui ja pienet epäkohdat alkoivat ärsyttämään. Siitä ei päässyt kuin työpaikkaa vaihtamalla, jossa sama tilanne jälleen aikanaan tuli esiin.
Olen ollut nykyisessä työpaikassani reilut viisi vuotta ja taas alkaa tympimään, vaikka teen lopputyöni aihetta vastaavaa työtä mielestäni todella hyvällä palkalla. Työ on vapaata ja mukavaa, samoin pomo ja työkaverit. Silti terve ruumis ei työtä kaipaisi, mutta rahanahneus estää lähtemästä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin sain lukuisten pätkätyövuosien jälkeen lottovoiton eli vakituisen viran. Olen onnessani, koska myös loma-ajoilta tulee palkkaa! Ja minuun investoidaan: perehdytykset, koulutukset, työterveyshuolto... Näistä olen voinut vaan haaveilla tähän asti. Aiemmat työsuhteeni eivät ikinä kestäneet niin pitkään että olisin päässyt esim. työhöntulotarkastukseen lääkärille.
Ei ole tullut "tässäkö tämä nyt on" olo. Olen kyllä havainnut, että työyhteisössäni on jonkin sortin kriisi, mutta niin on kyllä ollut kaikissa aiemmissakin paikoissa. Huono johtaminen on yleisempää, kun hyvä. Ei haittaa minua niin kauan, kun (hyvä) palkka juoksee!
Odotahan vaan.. kuulostaa että olet vasta saanut vakituisen paikan?
Ei ole tuollaista tunnetta tullut kun pelkää koko ajan että milloin tämä loppuu ja joudun taas työttömäksi. En ole vieläkään toipunut vuosikausien työttömyydestä.
Hassua että kaikki muut ymmärtää yleisesti käytetyn sanan paitsi sinä :) Jos yritit näyttää tosi fiksulta, se ei nyt ihan onnistunut.
Itselläkin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus eli vakituinen työpaikka, mutta olen hakenut jopa sijaisuuksia koska on oikeasti aika kamala paikka. Tosiaan ei siinä samassa paikassa tarvitse olla eläkkeelle asti, nauti nyt suhteellisen turvatusta asemasta ja jos joskus ei enää yhtään kiinnosta, hakeudu muualle. Koronan kanssa tuskailee muutkin.