Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko täällä ADD lasten vanhempia?
22.01.2014 |
Tosi ärsyttävää kun ADHD:sta kyllä puhutaan ja tietoa on yllin kyllin yhdistykset, sopeutumisvalmennukset yms. pullistelee noita hyperaktiivisia mutta kun se hyperaktiivisuus puuttuu niin lapsen ongelmat jää huomiotta...saa taistella kaiken avun lapselle...onko muilla sama ongelma.
Kommentit (79)
Oletko #50 ollut jossain tukiryhmissä? Minkä ikäisenä sait diagnoosin? Onko siitä kauan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:11"]
Olen itse vasta aikuisena saanut add diagnoosin. Tässä muutama vinkki mikä voi auttaa teidän add lapsia.
Pyri välttämään pitkiä toimintaohjeita tai toimintoja, joissa monta välivaihetta. Mieluiten tyyliin pisteestä a pisteeseen b, vasta sen jälkeen ohjeet pisteestä b pisteeseen c jne. Esim. jos pitää pumpata pyörän kumi niin annatte sen pumpun käteen ja ohjeeksi pumppaa kumi. Ei niin, että ulkovaraston vasemmalla ylähyllyllä on pumppu, ota keittiönjakkara mukaan että yletyt, varaston avain roikkuu eteisen kaapissa -tällainen menee ihan puuroksi add:läisen päässä.
Ajattele että lapsellasi on tavallista pienempi 'kovalevy', se tulee todella helposti täyteen. Älä kuormita sitä liikaa. Vaikka ette sitä näe, mutta pään sisällä tapahtuu todella monta asiaa samaan aikaa, monta ajatusta päällekäin ja jatkuvaa vapaata assosiaatiota.
Kiireen tuntu saa moottorin ihan jumiin. Kärsivällisyys ja selkeys ja lempeys...
Agressiot tulevat juuri siitä turhautumisesta kun itse tietää kyllä että pitää toimia, mutta hitto kun sitä on ihan totaalisen jumissa. Ja kun vielä näkee kuinka muutkin hermostuu niin sitä on ihan poksahdus kunnossa. Kun haluja on, mutta ei vaan toimi. Vähän kuin jalkapuoli haluaisi juosta ja muutkin odottavat sitä juoksua...
Joskus adrenaliini auttaa buustaamaan aivot hereille ja liikkeelle.
Add ja adhd aivot ovat jatkuvasti siinä tilassa missä 'normaalit' aivot ovat nukkuessaan. Adhd:läisillä se ilmenee jatkuvan reagointina ulkoisiin ärsykkeisiin, että pysyisi hereillä ja add:läinen taas mieluiten haluaisi vaipua siihen 'koomatilaan'. Lääkkeet oikeasti auttavat laittamaan aivot valveillaolotilaan. Sanotko huonosti näkevällekin ettet haluaisi hänen käyttävän silmälaseja?
Itse käytän lääkkeitä tarpeen mukaan. Mitään riippuvuutta niihin minulla ei ole syntynyt. Ne eivät ole edes läheskään täydellinen ratkaisu tähän, mutta helpottavat kummasti tarttumista toimintaan.
Kalenterista vielä; itselleni tulee ihan fyysisesti pahaolo valmiista sarakkeista ja viivoista. Minulle toimivat blankot lehtiöt paljon paremmin. Etukanteen olen sitten liimannut pienen vuosikalenterin, jossa näkyvät viikonpäivät päivämäärineen.
Niin ja ajan hahmottaminen on hyvin erilaista. Kyselkääpä siitä joskus lapsiltanne. Usein viikonpäiviin ja kuukausiin saattavat liiittyä vahvasti esim jotkut värit tai hajut. Viikonloppu on ihan erillinen osionsa muista viikonpäivistä jne.
Ottakaa paljon valokuvia ja käyttäkää niitä apuna muistelemiseen. Esim. valokuva siististä työpöydästä kehystettynä työpöydällä voi auttaa hahmottamaan mikä on tavoitteena...
Jos tulee kysymyksiä niin vastaan mielelläni.
[/quote]
Missäpäin Suomea vaikutat, saisit tulla muksun kouluun pitämään opettajille infon!?
En asu suomessa, mutta varmaan vastaavaa on täälläkin. Eli just tuollaisessa kognitiivisessa ja vastaavissa, mutta niiden suurin anti oli kohtalotovereiden tapaaminen. Se helpotti itseäni todella paljon.
Diagnoosin sain vajaa kolme vuotta sitten. Olen nyt 40v.
Aika todella sinnikkääksi sitä on tullut vuosien mittaan, vaikka se ei ulospäin ehkä näyttäydy sellaisena. antakaa tarpeeksi positiivista palautetta lapsillinne. Sellaisistakin asioista, joita itse pidätte itsestään selvinä. Kuten esim. kengännauhojen sitominen.
-50
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:30"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:11"]
Olen itse vasta aikuisena saanut add diagnoosin. Tässä muutama vinkki mikä voi auttaa teidän add lapsia.
Pyri välttämään pitkiä toimintaohjeita tai toimintoja, joissa monta välivaihetta. Mieluiten tyyliin pisteestä a pisteeseen b, vasta sen jälkeen ohjeet pisteestä b pisteeseen c jne. Esim. jos pitää pumpata pyörän kumi niin annatte sen pumpun käteen ja ohjeeksi pumppaa kumi. Ei niin, että ulkovaraston vasemmalla ylähyllyllä on pumppu, ota keittiönjakkara mukaan että yletyt, varaston avain roikkuu eteisen kaapissa -tällainen menee ihan puuroksi add:läisen päässä.
Ajattele että lapsellasi on tavallista pienempi 'kovalevy', se tulee todella helposti täyteen. Älä kuormita sitä liikaa. Vaikka ette sitä näe, mutta pään sisällä tapahtuu todella monta asiaa samaan aikaa, monta ajatusta päällekäin ja jatkuvaa vapaata assosiaatiota.
Kiireen tuntu saa moottorin ihan jumiin. Kärsivällisyys ja selkeys ja lempeys...
Agressiot tulevat juuri siitä turhautumisesta kun itse tietää kyllä että pitää toimia, mutta hitto kun sitä on ihan totaalisen jumissa. Ja kun vielä näkee kuinka muutkin hermostuu niin sitä on ihan poksahdus kunnossa. Kun haluja on, mutta ei vaan toimi. Vähän kuin jalkapuoli haluaisi juosta ja muutkin odottavat sitä juoksua...
Joskus adrenaliini auttaa buustaamaan aivot hereille ja liikkeelle.
Add ja adhd aivot ovat jatkuvasti siinä tilassa missä 'normaalit' aivot ovat nukkuessaan. Adhd:läisillä se ilmenee jatkuvan reagointina ulkoisiin ärsykkeisiin, että pysyisi hereillä ja add:läinen taas mieluiten haluaisi vaipua siihen 'koomatilaan'. Lääkkeet oikeasti auttavat laittamaan aivot valveillaolotilaan. Sanotko huonosti näkevällekin ettet haluaisi hänen käyttävän silmälaseja?
Itse käytän lääkkeitä tarpeen mukaan. Mitään riippuvuutta niihin minulla ei ole syntynyt. Ne eivät ole edes läheskään täydellinen ratkaisu tähän, mutta helpottavat kummasti tarttumista toimintaan.
Kalenterista vielä; itselleni tulee ihan fyysisesti pahaolo valmiista sarakkeista ja viivoista. Minulle toimivat blankot lehtiöt paljon paremmin. Etukanteen olen sitten liimannut pienen vuosikalenterin, jossa näkyvät viikonpäivät päivämäärineen.
Niin ja ajan hahmottaminen on hyvin erilaista. Kyselkääpä siitä joskus lapsiltanne. Usein viikonpäiviin ja kuukausiin saattavat liiittyä vahvasti esim jotkut värit tai hajut. Viikonloppu on ihan erillinen osionsa muista viikonpäivistä jne.
Ottakaa paljon valokuvia ja käyttäkää niitä apuna muistelemiseen. Esim. valokuva siististä työpöydästä kehystettynä työpöydällä voi auttaa hahmottamaan mikä on tavoitteena...
Jos tulee kysymyksiä niin vastaan mielelläni.
[/quote]
Missäpäin Suomea vaikutat, saisit tulla muksun kouluun pitämään opettajille infon!?
[/quote]
Linkkaatko 50 englanninkieliaiä, saksankielisiä tai ruotsinkielisiä sivustoja aiheesta jos tiedät kiitos!
Oho. Taidettiin painaa ihan samaan aikaan lähetä nappulaa kun tuli molemmille numeroksi 52.
En siis valitettvasti asu Suomessa, muuten tulisin mielelläni. On todella harmi kun opettajilla ei ole tarpeeksi/ oikeata infoa eri-neurologisista. Olen itsekin toiminut opettajana....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
#53 sori, tiedän vain hollanninkielisiä. Voisin kohta kurkata jos niissä olisi linkkejä esim. englanninkielisiin.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:35"]
#53 sori, tiedän vain hollanninkielisiä. Voisin kohta kurkata jos niissä olisi linkkejä esim. englanninkielisiin.
[/quote]
Kiva...ja voit laittaa hollanniksikin katotaan irtooko saksan pohjalta jotain niistä. Eiks hollanti oo kuin saksaa enkkua ja ruotsia sekaisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
#56 juu :)
http://www.addonline.nl/add/verhalen.html
tuossa olisi add ihmisten kertomuksia add:stä. Muutenkin hyvää infoa sivuilla, vaikka onkin vähän romuluiset. Itse tajusin minulla olevan add juuri tämän sivun kautta.
-50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:42"]
http://www.levente.nl/english.htm
tässä nyt jotain...
-50
[/quote]
KIITOS <3
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:45"]
#56 juu :)
http://www.addonline.nl/add/verhalen.html
tuossa olisi add ihmisten kertomuksia add:stä. Muutenkin hyvää infoa sivuilla, vaikka onkin vähän romuluiset. Itse tajusin minulla olevan add juuri tämän sivun kautta.
-50
[/quote]
KIITOS <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti näistä linkeistä on apua. Ainahan lapsiinsa kannattaa tutustua uutena aj erilaisena ihmisenä kuin mitä itse on, mutta joskus siihen väliin tarvitaan ikäänkuin tulkki tai antropologi tai jotain. Enkä yhtään ihmettelisi jos lukemisen kautta yhtäkkiä ymmärtääkin suvussaan tai puolison suvussa tapahtuvia asioita paremmin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 12:37"]
Koulupsykologille oli vuoden jono. Tyksiin oli 1/2 vuoden jono. Lastenpsykiatrialle on 1/2 jono. Terapiaan on jono. Muksu ehtii aikuiseks ennen kuin saa terapiat. Ja tää vitun yhteiskunta ja kaupunki säästää!
[/quote]
Vinkkinä, että uusi oppilashuoltolaki antaa takuun tässäkin asiassa. Kun huoli herää opettajalla tai vanhemmilla (huom siis ope ei voi olla viemättä asiaa eteenpäin), on tietty aika, jossa oppilaan on tavattava esim. koulupsykologi.
Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) :
Määräajat palvelujen saamiseksi
Uusien lakisääteisten määräaikojen täyttäminen vaikuttaa kunnan henkilöstömitoitukseen. Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Edellä mainittuna määräaikana palvelu on järjestettävä myös muun henkilön yhteydenoton perusteella, jos kyse ei ole neuvonnasta tai ilmene, että keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.
[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 12:37"]
Koulupsykologille oli vuoden jono. Tyksiin oli 1/2 vuoden jono. Lastenpsykiatrialle on 1/2 jono. Terapiaan on jono. Muksu ehtii aikuiseks ennen kuin saa terapiat. Ja tää vitun yhteiskunta ja kaupunki säästää!
[/quote]
Vinkkinä, että uusi oppilashuoltolaki antaa takuun tässäkin asiassa. Kun huoli herää opettajalla tai vanhemmilla (huom siis ope ei voi olla viemättä asiaa eteenpäin), on tietty aika, jossa oppilaan on tavattava esim. koulupsykologi.
Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) :
Määräajat palvelujen saamiseksi
Uusien lakisääteisten määräaikojen täyttäminen vaikuttaa kunnan henkilöstömitoitukseen. Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Edellä mainittuna määräaikana palvelu on järjestettävä myös muun henkilön yhteydenoton perusteella, jos kyse ei ole neuvonnasta tai ilmene, että keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.
[/quote]
ADD/ADHD:n toteamiseksi lääkärin lähetteen liitteeksi pitää olla täälläpäin tehtynä koulupsykologin tutkimukset. Ne valitettavasti eivät kuulu tuohon hoitotakuu-aikaan, toki arviokeskustelun saa hoitotakuu-ajassa, mutta sillä ei vielä asia etene. Eli niitä tutkimuksia sitten odotellaan se min. puoli vuotta.
t. yksi odottelija
Meillä 6-veella niin pahoja tarkkaavaisuuden ongelmia (ei kuitenkaan häiriköi tms vaan uppoutuu unelmoimaan) että eskari ilmoitti, että voi mennä kouluun VAIN JOS HANKITTE HÄNELLE AVUSTAJAN. Siis anteeksi vaan, miten me sen nyt yhtäkkiä hänelle hankimme, kun diagnoosiakaan vielä ei ole? Menossa kevättalvella neurologille.
Kertokaa lisää jooko. Olen itse erityisopettaja ja haluaisin kuulla erityisesti lääkkeiden vaikutuksesta add-lapsiin. Tämä siksi, koska monet vanhemmat tuntuvat olevan epäluuloisia niitä kohtaan. Kuitenkin koen erittäin ahdistavana pelkät koulun yritykset tukea lasta. Koko ajan pitäisi olla herättämässä ja potkimassa eteenpäin. Yleisopetuksessa on kuitenkin aika vähissä erityisopettajan tai avustajan huomio ja luokanope ei paljoa ehdi per nuppi yhdellä tunnilla.
Ja siis ahdistavana siksi, että tuntuu kuin lasta pitäisi väkisin koko ajan vääntää sellaiseen muottiin,johon hän ei taivu.
Alue: Aihe vapaa
Olen itse vasta aikuisena saanut add diagnoosin. Tässä muutama vinkki mikä voi auttaa teidän add lapsia.
Pyri välttämään pitkiä toimintaohjeita tai toimintoja, joissa monta välivaihetta. Mieluiten tyyliin pisteestä a pisteeseen b, vasta sen jälkeen ohjeet pisteestä b pisteeseen c jne. Esim. jos pitää pumpata pyörän kumi niin annatte sen pumpun käteen ja ohjeeksi pumppaa kumi. Ei niin, että ulkovaraston vasemmalla ylähyllyllä on pumppu, ota keittiönjakkara mukaan että yletyt, varaston avain roikkuu eteisen kaapissa -tällainen menee ihan puuroksi add:läisen päässä.
Ajattele että lapsellasi on tavallista pienempi 'kovalevy', se tulee todella helposti täyteen. Älä kuormita sitä liikaa. Vaikka ette sitä näe, mutta pään sisällä tapahtuu todella monta asiaa samaan aikaa, monta ajatusta päällekäin ja jatkuvaa vapaata assosiaatiota.
Kiireen tuntu saa moottorin ihan jumiin. Kärsivällisyys ja selkeys ja lempeys...
Agressiot tulevat juuri siitä turhautumisesta kun itse tietää kyllä että pitää toimia, mutta hitto kun sitä on ihan totaalisen jumissa. Ja kun vielä näkee kuinka muutkin hermostuu niin sitä on ihan poksahdus kunnossa. Kun haluja on, mutta ei vaan toimi. Vähän kuin jalkapuoli haluaisi juosta ja muutkin odottavat sitä juoksua...
Joskus adrenaliini auttaa buustaamaan aivot hereille ja liikkeelle.
Add ja adhd aivot ovat jatkuvasti siinä tilassa missä 'normaalit' aivot ovat nukkuessaan. Adhd:läisillä se ilmenee jatkuvan reagointina ulkoisiin ärsykkeisiin, että pysyisi hereillä ja add:läinen taas mieluiten haluaisi vaipua siihen 'koomatilaan'. Lääkkeet oikeasti auttavat laittamaan aivot valveillaolotilaan. Sanotko huonosti näkevällekin ettet haluaisi hänen käyttävän silmälaseja?
Itse käytän lääkkeitä tarpeen mukaan. Mitään riippuvuutta niihin minulla ei ole syntynyt. Ne eivät ole edes läheskään täydellinen ratkaisu tähän, mutta helpottavat kummasti tarttumista toimintaan.
Kalenterista vielä; itselleni tulee ihan fyysisesti pahaolo valmiista sarakkeista ja viivoista. Minulle toimivat blankot lehtiöt paljon paremmin. Etukanteen olen sitten liimannut pienen vuosikalenterin, jossa näkyvät viikonpäivät päivämäärineen.
Niin ja ajan hahmottaminen on hyvin erilaista. Kyselkääpä siitä joskus lapsiltanne. Usein viikonpäiviin ja kuukausiin saattavat liiittyä vahvasti esim jotkut värit tai hajut. Viikonloppu on ihan erillinen osionsa muista viikonpäivistä jne.
Ottakaa paljon valokuvia ja käyttäkää niitä apuna muistelemiseen. Esim. valokuva siististä työpöydästä kehystettynä työpöydällä voi auttaa hahmottamaan mikä on tavoitteena...
Jos tulee kysymyksiä niin vastaan mielelläni.