Lue keskustelun säännöt.
Oletko tarvinnut pakkoruotsia aikuisiällä?
21.01.2014 |
Ruotsinopettaja sanoi, että aikuisena ei pärjää elämässä ilman ruotsia, eikä saa töitä. Hyvin minä olen ainakin pärjännyt ja duunia riittänyt. Sanaakaan ruotsia en osaa.
Kommentit (493)
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 18:17"]
Vai ei suurin osa kuule tai käytä ruotsia koskaan missään? Puhu vain omasta puolestasi! Juuri täälläkin on moni kertonut, että tarvitsee ruotsia jatkuvasti.
Ja jos ei muka kuule ruotsia kaksikielisessä Suomessa, jossa on ruotsinkielinen TV-kanava, jonka koko ohjelmisto on tekstitetty suomeksi ja monta ruotsinkielistä radiokanavaa, niin sitten kyllä elää aikamoisessa omavalintaisessa umpiossa!
[/quote]
Suomalaisia asuu kuitenkin myös muualla kuin rannikolla. Menepä käymään vaikka Kuopion torilla ja odota milloin kuulet ensimmäisen kerran ruotsia. Ota evästä matkaan. Moni on myös tarvinnut muita kieliä, mutta niitä ei opeteta pakollisina Suomessa.
Miksi minun pitäisi kuunnella ruotsinkielistä radiokanavaa? Ehkä minä haluan kuunnella oman alueeni uutisia. En edes katso kovin paljon telkkaria, miksi minun pitäisi katsoa jotain SVT:n ohjelmia, niitä ne näyttävät nykyisin yleensä olevan. Asun isossa kaupungissa ja lienenkö kuullut viimeksi ruotsia kadulla joskus syksyllä. En kutsuisi sitä tarvitsemiseksi. Sen jälkeen olen kuullut mm. nepalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisen työpaikkani olen saanut ruotsinkielentaitoni ansiosta. Kannattaa todellakin panostaa toisen kotimaisen opiskeluun, siis jos lukupäätä on, muuten lapiohommiin, niihinkin tarvitaan tekijöitä.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 18:12"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 17:36"]
Kirjoitin ruotsista laudaturin. Olen tarvinnut yliopisto-opiskelussa virkamiesruotsin suorittamiseen ja yhden tenttikirjan lukemiseen. Yksityiselämässä olen tarvinnut pari kertaa 20 vuodessa, tosin tilanteet olisi voinut hoitaa englanniksikin. Pidin ruotsin opiskelusta, mutta onhan se aikamoista ajan ja yhteiskunnan varojen tuhlausta.
[/quote]
Ja minun osaltani taas ruotsin opiskelu ei ole ollut lainkaan yhteiskunnan varojen tuhlausta. Ranskan ja saksan opintoni sen sijaan olivat puhdasta tuhlausta, koska en ole niitä mihinkään tarvinnut. Kukaan ei voi tietää mitä kieliä tulevaisuudessa tarvitsee. Fakta kuitenkin on, että Suomessa tarvitsee paljon useammin ruotsin kuin vaikkapa ranskan, saksan tai espanjan kieltä.
[/quote]
Ranskaa tai saksaa ei kuitenkaan opeteta pakolla kaikille suomalaisille, vaan olet ne itse valinnut. Kaikki eivät myöskään ole sinä, ja luokkakaverisi ovat ehkä hyötyneet opinnoistaan paljonkin. Kaverini on töissä päiväkodissa, jossa on venäjänkielinen pikkulapsi. Kaikki työntekijät tietenkin ovat lukeneet pakkoruotsinsa, mutta jostain kumman syystä siitä ei ole apua pikkupojan puheen ymmärtämisessä. Hän juuri sanoikin, että olisi hyvä, että edes joku osaisi vähän venäjää. Ruotsia tuskin itä-Suomessa tarvitsee koskaan.
[/quote]
No sehän on ollut näiden päiväkodin hoitajien oma valinta, jos eivät ole osanneet valita venäjän kieltä koulussa. Ruotsi ei siihen liity mitenkään. Osoitus vain siitä, että kukaan ei osaa kouluaikanaan ennakoida mitä kieliä tulee tarvitsemaan.
Miksi muuten nuo päiväkodin hoitajat eivät nyt opettele sitä muutamaa sanaa venäjää, jos kerran on akuutti tarve? Nettikin on täynnä ilmaisia nettikielikursseja, joiden avulla pystyy opiskelemaan yleisimmät fraasit muutamassa tunnissa. Ihmeellisen saamatonta touhua!
Itsekin olen opiskellut italian kieltä tällaisen nettikurssin avulla. Hyvin tehokas tapa oppia.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 19:02"]
Jokaisen työpaikkani olen saanut ruotsinkielentaitoni ansiosta. Kannattaa todellakin panostaa toisen kotimaisen opiskeluun, siis jos lukupäätä on, muuten lapiohommiin, niihinkin tarvitaan tekijöitä.
[/quote]
Eihän se nyt sovi! Ruotsinkieliset tarvitsevat palvelijoita. Tarvitaan ruotsia osaavia hoitajia ja muita apulaisia, koska ruotsinkielisiä ei riitä huonoihin hommiin, kun jokainen halukas pääsee yliopistoonkin. Tietenkin ruotsin kieltä osaavia tarvitaan, koska maassa on keinotekoinen kaksikielisyys. Kotkasta on tulossa kaksikielinen, Itä-Suomen hallinto-oikeus on jo, kaikki 450 henkilön takia.
Eikä pakkovirkamiesruotsi edes kelpaa RKP:lle, Pohjanmaalla tämä nähtiin vasta.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 19:03"]
No sehän on ollut näiden päiväkodin hoitajien oma valinta, jos eivät ole osanneet valita venäjän kieltä koulussa. Ruotsi ei siihen liity mitenkään. Osoitus vain siitä, että kukaan ei osaa kouluaikanaan ennakoida mitä kieliä tulee tarvitsemaan.
Miksi muuten nuo päiväkodin hoitajat eivät nyt opettele sitä muutamaa sanaa venäjää, jos kerran on akuutti tarve? Nettikin on täynnä ilmaisia nettikielikursseja, joiden avulla pystyy opiskelemaan yleisimmät fraasit muutamassa tunnissa. Ihmeellisen saamatonta touhua!
Itsekin olen opiskellut italian kieltä tällaisen nettikurssin avulla. Hyvin tehokas tapa oppia.
[/quote]
Mitenkäpä valitset, jos sitä ei tarjota koulussa? Pakkoruotsinkielen opettajia kyllä riitti, mutta saksaa ja ranskaa opetti vain yksi opettaja, koska ne ovat valinnaisaineita. Yleensä myös ihmisillä on perhe ja muuta tekemistä aikuisena. Lisäksi moni venäjää opiskellut on sitä mieltä, että venäjä on oikeasti niin vaativa kieli, ettei sitä millään nettikielikurssilla niin vain opi nopeasti. Sietää kokeilla, itse yritin kaksi vuotta. Siksi se pitäisikin aloittaa jo lapsena. Kaverillenikin se olisi jo neljäs kieli, eikä hän ole kielellisesti lahjakas tai niistä erityisemmin kiinnostunut.
Eikö sitä ruotsia sitten opi enää aikuisena, jos sille tulee tarvetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 18:17"]
Vai ei suurin osa kuule tai käytä ruotsia koskaan missään? Puhu vain omasta puolestasi! Juuri täälläkin on moni kertonut, että tarvitsee ruotsia jatkuvasti.
Ja jos ei muka kuule ruotsia kaksikielisessä Suomessa, jossa on ruotsinkielinen TV-kanava, jonka koko ohjelmisto on tekstitetty suomeksi ja monta ruotsinkielistä radiokanavaa, niin sitten kyllä elää aikamoisessa omavalintaisessa umpiossa!
[/quote]
Suomalaisia asuu kuitenkin myös muualla kuin rannikolla. Menepä käymään vaikka Kuopion torilla ja odota milloin kuulet ensimmäisen kerran ruotsia. Ota evästä matkaan. Moni on myös tarvinnut muita kieliä, mutta niitä ei opeteta pakollisina Suomessa.
Miksi minun pitäisi kuunnella ruotsinkielistä radiokanavaa? Ehkä minä haluan kuunnella oman alueeni uutisia. En edes katso kovin paljon telkkaria, miksi minun pitäisi katsoa jotain SVT:n ohjelmia, niitä ne näyttävät nykyisin yleensä olevan. Asun isossa kaupungissa ja lienenkö kuullut viimeksi ruotsia kadulla joskus syksyllä. En kutsuisi sitä tarvitsemiseksi. Sen jälkeen olen kuullut mm. nepalia.
[/quote]
On tämä ristiriitaista. Ruotsia vastustetaan sillä verukkeella, että jokaisessa Suomen kolkassa ei sitä arkipäivässä kuule. Ihan kuin suomalaiset eivät muuttaisi pitkin maata, niin minäkin päädyin kaksikieliseen kuntaan käyttämään ruotsia työssäni.
Samaan aikaan ruotsin opiskelua vastustetaan siksi, että joku huonon kielipään omaava janikapetterihän saisi mahdollisuuden oppia kieliopiltaan paljon monimutkaisempaa ranskaa tai saksaa JA sitten vielä muuttaisi sieltä Kuopion torilta ulkomaille totta kai Saksaan tai Ranskaan.
Ikävää pudottaa teidät pilvistä, mutta ei se Janikapetteri opi mitään ranskaa tai saksaa, jos ruotsikin tuottaa vaikeuksia. Ja edelleenkin se Janikapetteri muuttaa todennäköisemmin Kuopion torilta johonkin sellaiseen Suomen kolkkaan, jossa ruotsia kuulee, kuin Saksaan tai Ranskaan. Niin muutin minäkin Suomen sisällä enkä minnekään Keski-Eurooppaan ja alun perin erittäin hyvät saksan ja ranskan taitoni tässä vähitellen käytön puutteessa ruostuvat, ruotsi sentään saa harjoitusta. Eli olen aika lailla viestin 353 kirjoittaneen kohtalotoveri tässä.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 19:33"]
On tämä ristiriitaista. Ruotsia vastustetaan sillä verukkeella, että jokaisessa Suomen kolkassa ei sitä arkipäivässä kuule. Ihan kuin suomalaiset eivät muuttaisi pitkin maata, niin minäkin päädyin kaksikieliseen kuntaan käyttämään ruotsia työssäni.
Samaan aikaan ruotsin opiskelua vastustetaan siksi, että joku huonon kielipään omaava janikapetterihän saisi mahdollisuuden oppia kieliopiltaan paljon monimutkaisempaa ranskaa tai saksaa JA sitten vielä muuttaisi sieltä Kuopion torilta ulkomaille totta kai Saksaan tai Ranskaan.
Ikävää pudottaa teidät pilvistä, mutta ei se Janikapetteri opi mitään ranskaa tai saksaa, jos ruotsikin tuottaa vaikeuksia. Ja edelleenkin se Janikapetteri muuttaa todennäköisemmin Kuopion torilta johonkin sellaiseen Suomen kolkkaan, jossa ruotsia kuulee, kuin Saksaan tai Ranskaan. Niin muutin minäkin Suomen sisällä enkä minnekään Keski-Eurooppaan ja alun perin erittäin hyvät saksan ja ranskan taitoni tässä vähitellen käytön puutteessa ruostuvat, ruotsi sentään saa harjoitusta. Eli olen aika lailla viestin 353 kirjoittaneen kohtalotoveri tässä.
[/quote]
Onko se nyt niin hirveän vaikeaa ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia? Minun kohdallani pakkoruotsi aiheutti sen, etten voinut lukea koulussa esimerkiksi yhdistelmää ranska-englanti-venäjä-saksa. Toisen kohdalla jo aloitettu vapaaehtoinen saksa on pitänyt lopettaa, koska se meni sekaisin pakkoruotsin kanssa. Kolmannen, jonkun matemaattisesti lahjakkaan insinöörin kohdalla pakkoruotsi menee täysin hukkaan, mutta edes auttavasta saksasta tai venäjästä olisi työssä paljonkin hyötyä. Neljäs ei oppinut lopulta englantiakaan, koska ei saanut vapautusta pakkoruotsista.
Opetusministeriöstä ei löytynyt ainoatakaan työntekijää, joka olisi voinut kertoa koulujärjestelmästämme ranskaksi. Suomessa ei ylipäätään osata ranskaa, vaikka se on vanha diplomatian kieli. Suomesta ei ole virkamiehiä EU:ssa, koska harva suomalainen hallitsee englannin, saksan ja ranskan, ruotsia ei siellä kysytä.
Nämä ovat osa pakkoruotsin haittoja, mitä hyötyä siitä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkoruotsia en kannata, mutta vastauksena aloittajan kysymykseen: ruotsinkieltä olen kyllä tarvinnut. Olen jopa vanhoilla päivilläni opiskellut Åbo Akademissa, kun sinne pääsi helpommin ja nopeammin kuin Tampereelle haluamaani ainetta lukemaan. Otti se kyllä vähän koville.
Luulen että ruotsiin pätee sama kuin vaikka trigonometriaan tai yhtälöihin: jos ei niitä osaa, niin pärjää kyllä ilman, mutta jos osaa, niin kyllä niillä käyttöä on. Skandinaviassa matkustaessa, ja vaikka ruotsinkielisten TV-sarjojen seuraamisessa.
Asiakaspalvelu-ja opetustyössä kyllä, myös ihan kaupungilla tietä tms. neuvoessa. Kaksikielisessä maassa ihan yleissivistystä kyetä kommunikoimaan molemmilla vaikka sitten toisella heikommin, muutenkin useamman kielen vaikka vain perusteiden hallitseminen on minusta rikkaus eikä vaiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 19:59"]
Asiakaspalvelu-ja opetustyössä kyllä, myös ihan kaupungilla tietä tms. neuvoessa. Kaksikielisessä maassa ihan yleissivistystä kyetä kommunikoimaan molemmilla vaikka sitten toisella heikommin, muutenkin useamman kielen vaikka vain perusteiden hallitseminen on minusta rikkaus eikä vaiva.
[/quote]
Suomi on harvinaisen yksikielinen maa, jossa yli 90 prosenttia puhuu suomea. En ole koskaan tavannut ruotsinkielistä, joka olisi kaivannut neuvoja. Korjaan, en ole koskaan tavannut ruotsinkielistä. Viimeksi neuvoin japanilaista ja espanjalaista, he eivät puhuneet ruotsia.
Miksi yleissivistystä ei ole osata perusteita ranskasta, venäjästä, saksasta, espanjasta tai vaikka näistä kaikista?
En ole kertaakaan tarvinnut ruotsinkieltä ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Töissä saattaa joskus joku ruotsia puhuva asiakas tulla vastaan, ja kielenä on silloin suomi tai englanti. Totean vain että jag kan inte tala svenska, can we speak english, please :) Hyvin on mennyt. En koe ruotsin kielen opiskelua näin monikultuurisena aikakautena tarpeelliseksi enää nykyaikana. Ymmärrän että se on ollut tärkeää joskus 100 vuotta sitten, mutta se juna meni jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kuten kirjoitin, useamman kielen hallitseminen (vaikka vain perusteiden) hallinta on rikkaus.
Voisin sen verran 382:n vastausta tuumittuani muokata, että tosiaan, katson mainitsemiesi kielien (ranska, venäjä, saksa, espanja) perusteiden olevan osa yleisivistystä. Itsellä noista venäjä on se, minkä alkeetkin valitettavasti ovat unholassa..Ja sille kielelle olisi käyttöä. Pitääkin korjata asia! Lisäisin listaan kyllä vielä englannin ja ruotsihan nyt tulee käytännössä kaupan päälle muiden mukana sekä suomalaisen peruskoulun mukana. Kielissä kun on hirveästi yhteisiä piirteitä!
En vain ymmärrä miten keltään on pois opetella jotain mitä ei osaa, noin lähtökohtaisesti. En ole nähnyt kenenkään elämän valuvan hiekkaan ruotsin pakollisten opintojen vuoksi. Itse en muista peruskouluajoilta ylipäätään yhtään ainetta, josta en olisi pitänyt, vaikka itselleni vaikeita oli montakin, tosin lievän lukihäiriönkin takia.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 19:03"]
No sehän on ollut näiden päiväkodin hoitajien oma valinta, jos eivät ole osanneet valita venäjän kieltä koulussa. Ruotsi ei siihen liity mitenkään. Osoitus vain siitä, että kukaan ei osaa kouluaikanaan ennakoida mitä kieliä tulee tarvitsemaan.
Miksi muuten nuo päiväkodin hoitajat eivät nyt opettele sitä muutamaa sanaa venäjää, jos kerran on akuutti tarve? Nettikin on täynnä ilmaisia nettikielikursseja, joiden avulla pystyy opiskelemaan yleisimmät fraasit muutamassa tunnissa. Ihmeellisen saamatonta touhua!
Itsekin olen opiskellut italian kieltä tällaisen nettikurssin avulla. Hyvin tehokas tapa oppia.
[/quote]
Mitenkäpä valitset, jos sitä ei tarjota koulussa? Pakkoruotsinkielen opettajia kyllä riitti, mutta saksaa ja ranskaa opetti vain yksi opettaja, koska ne ovat valinnaisaineita. Yleensä myös ihmisillä on perhe ja muuta tekemistä aikuisena. Lisäksi moni venäjää opiskellut on sitä mieltä, että venäjä on oikeasti niin vaativa kieli, ettei sitä millään nettikielikurssilla niin vain opi nopeasti. Sietää kokeilla, itse yritin kaksi vuotta. Siksi se pitäisikin aloittaa jo lapsena. Kaverillenikin se olisi jo neljäs kieli, eikä hän ole kielellisesti lahjakas tai niistä erityisemmin kiinnostunut.
Eikö sitä ruotsia sitten opi enää aikuisena, jos sille tulee tarvetta?
[/quote]
Kyllä meidän kouluissa on venäjää aina tarjottu. Yleensä vain ryhmiä ei saada kokoon, kun ei ole tarpeeksi halukkaita opiskelijoita. Espanjaa ja muita helppoja "etelänmatka"kieliä nuoret kyllä haluavat opiskella.
Miksi ihmeessä teinit haluaisivat ruveta pänttäämään jotain vaikeaa venäjää ja sen kyrillistä kirjaimistoa, kun eivät näe sitä houkuttelevana matka- tai asuinmaana? Se on se todellinen syy venäjän vähäiselle opiskelulle. Ei mikään muu. Ja muutaman teinin kasvattaneena ja ikäluokkaa tuntevana voin sanoa, että tämä on fakta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tarvinnut, mutta välillä siinä käy niin, että suomenruotsalaiselle pitää sanoa että kolleegani (jolla äikkä ruotsi) tulee jatkamaan. A-kielen olen lukenut lukiossa, enkkukin on myös tyydyttävä.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 19:59"]
Asiakaspalvelu-ja opetustyössä kyllä, myös ihan kaupungilla tietä tms. neuvoessa. Kaksikielisessä maassa ihan yleissivistystä kyetä kommunikoimaan molemmilla vaikka sitten toisella heikommin, muutenkin useamman kielen vaikka vain perusteiden hallitseminen on minusta rikkaus eikä vaiva.
[/quote]
Suomi on harvinaisen yksikielinen maa, jossa yli 90 prosenttia puhuu suomea. En ole koskaan tavannut ruotsinkielistä, joka olisi kaivannut neuvoja. Korjaan, en ole koskaan tavannut ruotsinkielistä. Viimeksi neuvoin japanilaista ja espanjalaista, he eivät puhuneet ruotsia.
Miksi yleissivistystä ei ole osata perusteita ranskasta, venäjästä, saksasta, espanjasta tai vaikka näistä kaikista?
[/quote]
Tottakai kaikki kielitaito on yleissivistystä, kukaan ei ole väittänyt muuta. Mutta kaikille pakollista yleissivistystä on yleismaailmallisten aineiden, kuten matematiikan, historia, biologian ja maantiedon, lisäksi oman maan kansalliskielet. Näin se on kaikissa maissa. Ja näin se on myös Suomessa.
Ruotsin ja englannin voi yhdistää, voi lukea ruotsia Googlen Chromen klikkaussanakirjan avulla. Sanakirja toimii, kun sanaa kaksoisklikkaa. Se tosin saattaa luulla ruotsin sanoja jonkin toisen kielen sanoiksi, koska kaikki kielet ovat samassa hakemistossa. Jos maahanmuutaja lukee suomea samalla tavalla, koska suomen sanat ovat useimmiten omalaatuisia, ei sekoitusta tule niin usein. Minulla on pari "kuratoitua" lehteä, toinen englanniksi, toinen ruotsiksi. Suomalainen voi opiskella kieliä mielenkiintoisen sisällön ja klikkaussanakirjan avulla.
Itse sain huonoja numeroita ruotsissa, mutta jouduin perehtymään ruotsiin ja tarvitsin sitä paljon.
https://chrome.google.com/webstore/detail/google-dictionary-by-goog/mgijmajocgfcbeboacabfgobmjgjcoja = klikkaussanakirja
http://www.scoop.it/t/human-interest-oppitori = englanninkielinen kokoomalehti
Päivittäin itä-Suomessa asiakaspalvelutehtävissä tarvitsen ruotsia.
Tarvitsen ruotsia työssäni lähes päivittäin, enkä olisi saanut työpaikkaani, ellen osaisi ruotsia.
Mieheni tarvitsee ruotsia työssään vielä enemmän, hän on töissä ruotsalaisessa firmassa ja tekee paljon yhteistyötä Ruotsissa olevan pääkonttorin kanssa. Hän pitää myös esitelmiä ja tekee kirjallisia raportteja ruotsiksi, kun taas minun ruotsintarpeeni rajoittuu suulliseen ja hyvin vähäiseen kirjalliseen tuottamiseen.
Suurin osa tuntemistani ihmisistä tarvitsee ainakin jonkin verran ruotsia työssään. Mutta en asu missään Kainuun metsissä.
Tarvitsisin kyllä, mutta en osaa sitä kovin hyvin, koska koulun jälkeen en ole opiskellut sitä säännöllisesti ja ruotsin kielen tarve on satunnaista ja osuu kohdalle melko harvoin. Olen asiakaspalvelutehtävissä, joten kun kohdalle osuu silloin tällöin se ruotsia puhuva asiakas, joka vaatii saada asioida ruotsiksi, niin paniikissa sitten juostaan kysymään, että onko meillä täällä ketään, joka puhuu sujuvasti ruotsia.
Englantia olen tarvinnut paljon enemmän, ja viron taidostakin olisi hyötyä työssäni nykyään.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 17:57"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 17:43"]
Miksi ranskaa tai venäjää ei voi opiskella aikuisena kansalaisopistossa? Siis jos ei viitsi niitä koulussa lukea, kuten suurin osa tekee. Vastaapa sinä tähän kysymykseen.
Lähes kaikissa maissa opiskellaan maiden omia kansalliskieliä oman äidinkielen lisäksi. Suomi ei ole tässä mikään poikkeus, vaan sama linja on käytössä muissakin maissa. Oman maan kansalliskielet kuuluvat yleissivistykseen, ihan niin kuin matematiikka, historia, biologia, maantieto ja muut yleissivistävät kaikille pakolliset aineet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallisten_kielten_opetus_eri_maissa
[/quote]
Sinä nyt et tajua, että tuo "kansalliskieli" tuli perustuslakiin aivan erilaisessa tilanteessa kuin mikä nykyään on. Peruskouluunkaan ei 1960-luvulla pitänyt tulla kuin yksi pakollinen kieli. Missään ei sanota, että "kansalliskieliä" tulisi opiskella. Missään muussa maassa ei ole pakollisena kieli, jota puhuu ALLE viisi prosenttia maan kansalaisista (tai jos on, niin kyseessä on jonkinasteinen diktatuuri kuten Etelä-Afrikka aikoinaan). Ahvenanmaata ei tietenkään lasketa mukaan.
Kieliä opiskellaan niiden hyödyn takia, ruotsi ei ole sen yleissivistävämpi kuin mikään muukaan kieli. Lisäksi jotain lakia ei voi perustella toisella lailla, jos se toinenkaan laki ei pohjaudu mitenkään todellisuuteen. Jos ainoa perustelu pakkoruotsille on se, että ruotsi on "kansalliskieli", ei se tee siitä yhtään sen hyödyllisempää, tärkeämpää tai sivistävämpää, koska käytännössä suurin osa suomalaisista ei sitä koskaan kuule tai käytä missään ja unohtaa nopeasti opintojensa jälkeen.
[/quote]
Vai ei suurin osa kuule tai käytä ruotsia koskaan missään? Puhu vain omasta puolestasi! Juuri täälläkin on moni kertonut, että tarvitsee ruotsia jatkuvasti.
Ja jos ei muka kuule ruotsia kaksikielisessä Suomessa, jossa on ruotsinkielinen TV-kanava, jonka koko ohjelmisto on tekstitetty suomeksi ja monta ruotsinkielistä radiokanavaa, niin sitten kyllä elää aikamoisessa omavalintaisessa umpiossa!