Seksielämä synnytyksen jälkeen - raskaana oleva, älä lue.
Seksi on ollut minulle aina hyvin tärkeää. Se on ollut minulle tärkeä tapa rentoutua.
Synnytykseni käynnistyi raskausviikolla 36 täysin yllättäen vesien menolla. Olin koko raskausajan miettinyt suunniteltua sektiota. Sain ajan pelkopolille vasta niin myöhään, että pääsin sinne vasta 2 vrk ennen synnytyksen käynnistymistä.
Synnytyssalissa pyysin tippa linssissä voisinko saada sektion. Ei kuulemma käynyt.
Synnytyksen jälkeen tajusin pian alapääni olevan täysin pilalla. Kaikki sanoi että kyllähän se nyt siitä korjaantuu. Tuntui, että tässä on nyt asiat niin huonosti, ettei ole korjaantumassa. Olin oikeassa. Nyt on yli puoli vuotta mennyt ja pahimmat ongelmat on edelleen olemassa:
Synnytyksessä klitoris piiloutui suurimmaksi osaksi niin, että sillä ei ole enää mitään tekoa. Kyllä siitä osa tuntuu, mutta sen koskettaminen lähinnä raivostuttaa, en todellakaan ole saamassa siitä orgasmia enää muutamassa minuutissa, jos lainkaan.
Emättimen(hyi mikä sana) suuaukko on revähtänyt niin, etten saa kiristettyä lihaksilla enää juurikaan. Ilmeisesti lihasten välinen ihoalue repesi eikä sitä ommeltu täysin takaisin. Sisäpuolen lihaksia saa kyllä liikutettua ja jännitettyä, mutta nekin ovat loitonneet toisistaan noin pari senttiä, mutta tuolla alueella se on aika paha juttu. Koen tämän nöyryyttävimpänä asiana mitä minulle on tapahtunut. En ole saanut yhtäkään orgasmia synnytyksen jälkeen. Ennen sain joka yhdynnästä. Siis pelkästään yhdynnästä ilman mitään muuta koskettelua. En tiedä mitä teen, olen todella ahdistunut.
Miksi helvetissä ihmisiä yritetään käännyttää synnyttämään alateitse? Varmasti monet olisivat valmiita maksamaan kunnolla suunnitellusta sektiosta, jos siihen annettaisiin mahdollisuus...
...Sitten täytyisi vielä yrittää pitää pirteää perhe-elämää yllä, kun itsellä ei ole enää mitään omaa iloa jäljellä.... Ukolle en enää kehtaa enää asiasta valittaa tai hän ei varmaan halua minua enää lainkaan. Nytkin on jo aivan mielettömän nihkeää. Itse haluaisin tutustua uudestaan seksiin, mutta mahdollisuuksia tähän tarjoutuu todella vähän. Yksinkään siitä ei tule mitään, kun itseä koskeminen on alkanut kuvottaa em asioiden vuoksi. Tunnen itseni kuohituksi.
En synnytä enää ikinä.
Itselleni on nyt täysin selvää: jos rakastaa hyvää seksiä ja seksi tuo arkeen korvaamattoman määrän iloa, kannattaa valita sektio, jos mahdollista. Raskaana ollessani yritin saada asiasta selvää lukuisilta tahoilta, mutta kukaan ei ilmeisesti kehdannut sanoa mitään, muutakuin, että kyllähän siitä synnytyksestä palautuu"
Onko kukaan ollut korjausleikkauksessa emättimen suuaukon vuoksi? Millaisia kokemuksia?
Kaikkihan on aina tapauskohtaista tietenkin...
Kommentit (265)
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ensimmäinen kerta kun tuollaista kuulen. Ei mulla vaikuttanut emättimen tiukkuuteen mitenkään vaikka repesin ja välilihakin leikattiin. Ehkä niitä lihaksia pitää treenata kuulilla tai jotain?
Taitaa kuule olla ihan turha sanoa mitään, tää on näitä raskaus-repeämis -juttuja, jotka aina putkahtelee tänne takaisin. Ei kannata vastata tälle ollenkaan, ongelma on ja pysyy.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tasan tarkkaan, mitä ap tarkoittaa. Itselläni kaksi synnytystä takana. Ekassa autettiin veitsellä ja kaikki palatui ennalleen, tuntoherkkyys ehkä vähän jopa parani. Tikkien kohta tuntui jonkin aikaa kovalta, mutta siinä kaikki.
Tokan synnytyksen jälkeen tapahtui juuri tuo, että paikat repesi, ei korjattu kunnolla ja suuaukkoa ei enää ole. Joku irrallinen "kieleke" näkyy. Vaikuttaa tosi paljon. Syvemmällä on joo lihaksia, joihin treeni auttaa, mutta se on laiha lohtu.
Aika lyhyt saa olla jos nautinto on kiinni siitä suuaukosta.
En lue kaikkia, mutta joissakin kommenteissa tullut esiin se perusasenne: naisen sana ja tahto ei paina mitään, kunhan vikiset, me päätämme puolestasi miltä sinusta saa tuntua. Siksi on synnytysväkivaltaa, synnytyskipujen iankaikkista vähättelyä, kätilöt naureskelevat synnyttäjän kivuille, jne. jne.
Auttaisiko ap:ta laukeamisessa jokin vibrajuttu (vaginan ulkopuolella käytettävä)? Ja yhdyntäänhän ei ole mikään pakko kenenkään suostua, jos ei halua. Jos ei suostu, se ei ole "pihtaamista", vaan seksualista itsemääräämisoikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kaksi lasta alakautta ja kummassakin jouduttu tikkaamaan. Mies väittää että oon tiukempi kuin ennen synnytystä. Välillä kuulemma joissakin asennoissa hänelle tulee jopa lievää kipua. Sanoo että tuntuu että joku kirraa sisällä. Mutta muuten paremmin sujuu makuuhuoneessa. En tiedä onko vaikutusta mutta jotenkin itse oon armollinen itselleni nyt ja osaan sen takia enemmän nauttia
Mulle kävi ihan samoin paitsi etten revennyt, mutta aloin neljännen synnytyksen jälkeen aktiivisen lantionpohjan lihasten treenin. Sitä en tiedä miltä suuaukko näyttää, mutta sisällä on tiukkaa, kiitos treenien. Mies tykkää ;)
Vierailija kirjoitti:
En lue kaikkia, mutta joissakin kommenteissa tullut esiin se perusasenne: naisen sana ja tahto ei paina mitään, kunhan vikiset, me päätämme puolestasi miltä sinusta saa tuntua. Siksi on synnytysväkivaltaa, synnytyskipujen iankaikkista vähättelyä, kätilöt naureskelevat synnyttäjän kivuille, jne. jne.
Auttaisiko ap:ta laukeamisessa jokin vibrajuttu (vaginan ulkopuolella käytettävä)? Ja yhdyntäänhän ei ole mikään pakko kenenkään suostua, jos ei halua. Jos ei suostu, se ei ole "pihtaamista", vaan seksualista itsemääräämisoikeutta.
Seksuaaliterapeutti on ihminen, joka voi auttaa tällaisissa tapauksissa. Ei tuo täällä vauvapalastalla parane. Mutta luulenpa ettei se ole tarkoituskaan.
Tää on tosi harmillista miten yhden (tai useamman) ihanan asian takia joutuu luopumaan toisesta ihanasta asiasta. Eli vauvan synnyttämisen myötä täytyy luopua hyvästä seksielämästä. Alapää on iso tunnoton musta aukko josta k*set ja p*skat valuu lattioille, pierut karkaa ja mies ravaa vieraissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tasan tarkkaan, mitä ap tarkoittaa. Itselläni kaksi synnytystä takana. Ekassa autettiin veitsellä ja kaikki palatui ennalleen, tuntoherkkyys ehkä vähän jopa parani. Tikkien kohta tuntui jonkin aikaa kovalta, mutta siinä kaikki.
Tokan synnytyksen jälkeen tapahtui juuri tuo, että paikat repesi, ei korjattu kunnolla ja suuaukkoa ei enää ole. Joku irrallinen "kieleke" näkyy. Vaikuttaa tosi paljon. Syvemmällä on joo lihaksia, joihin treeni auttaa, mutta se on laiha lohtu.Aika lyhyt saa olla jos nautinto on kiinni siitä suuaukosta.
Ap taitaa olla vielä aika kokematon...koko juttu haiskahtaa keksityltä. Onko teini asialla?
Minulla on kolme lasta ja uudestaan en synnyttäisi alakautta tai ollenkaan. Imetysajan libido oli nollassa ja alapään palautuminen kesti. Sittemmin olen alkanut saamaan kymmenittäin orgasmeja ja seksielämä toisten kumppanien (kuin silloisen mieheni) kanssa on ihanaa. Mutta ei se alapää jumpista huolimatta ole yhtä tiukka, eikä varsinkaan yhtä kaunis. Synnytyksessä tuli myös peräpukamat, jotka parantui mutta jätti tyhjät ihopussit, joita häpeän.
AP Sen verran voin lohduttaa että seksuaalinen nautintosi palaa aivan varmasti, ehkä jopa vielä parempana, anna sille aikaa!
Itselläni v 2017 pieni repeytymä, lapsi 3,4kg eikä ole ollut ongelmia mitä olisin ainakaan huomannut. Gynekologisessa tutkimuksessa todettu että vähän laskeumaa on mutta niin vähän ettei haittaa elämääni millään tavoin. Seksi tuntuu hyvältä, ei ongelmia. Virtsankarkailua ei ole. Varmaan tässä kiinni ihan palautumisesta, kudostyypistä ja synnytyksen kulusta jne. Yksilöllisiä tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Tää on tosi harmillista miten yhden (tai useamman) ihanan asian takia joutuu luopumaan toisesta ihanasta asiasta. Eli vauvan synnyttämisen myötä täytyy luopua hyvästä seksielämästä. Alapää on iso tunnoton musta aukko josta k*set ja p*skat valuu lattioille, pierut karkaa ja mies ravaa vieraissa.
Apua saa monestakin paikasta ja kannattaa hakea:
Valtakunnallinen kriisipuhelin p. 09 2525 0111
Tosta voi aloittaa ja sitten jatkaa siitä muissakin asioissa, parisuhde ja seksuaalisuus. Gynekologi on sitten oikea osoite noissa löysyys jutuissa. Apuna voi olla leikkaus ja oma lantionpohja jumppa, jota tarvitsee myös tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nonniin. Vanhan konkarin kokemus tähän.
Meille, siis minulle ja miehelleni, lastemme isälle, oli ihan yks hailee, miltä värkki näyttää synnytyksen jälkeen ja onko kiree vai ei. Tärkeintä olivat, ja ovat edelleen, lapset, jotka yhdessä teimme, yhdessä synnytimme ja yhdessä hoidimme. Nyt yhdessä odotamme heitä käymään luonamme, kun töiltään ehtivät. Jokaisella heillä on lapsia.
Repesin aika pahoin, ennen kuin ehtivät tehdä epparin. Ompelivat mikä mitenkin. Eka ompeli löysälle ja sen kyllä huomasi. Viimeinen onnistui loistavasti. Mikään himojumppaaja en todellakaan ole.
Mies on useasti todennut, että seksi on parantunut iän myötä, eikä synnytyksistä ole jäänyt mitään negatiivista minun kroppaani, hänen mielestään. Mahanahka on kuin kynnöspelto, mutta miehelleni joka juonne on kuin kunniamitali! Hän arvostaa niitä kurttuja ja löysähköä mahanahkaani ja minusta se tuntuu aika hassulta! Rintojani häpesin nuorena pienuutensa takia, mutta nyt ne ovat vallan kauniit, omastakin mielestäni, miehestä puhumattakaan! Vähän roikkuvatkin, kun joka lapsen imetin pitkään, mutta sitäkin, imetystä, mies arvosti ja hykerrellen katseli. Onko minulla sitten jotenkin erikoinen mies? Vanhanaikainen, joka välittää ihmisestä, ei ulkoisista seikoista. Ja kyllä, minä pidän itseni kauniina niiltä osin, mihin voin vaikuttaa. Raskausarvet, useista raskauksista venynyt mahanahka ja imetyksen venyttelemät rinnat ovat kuitenkin vain kunnioitettavia merkkejä siitä, että olen äiti! Itsetuntonikin on ok, koska minulla on mies, joka on tukenut minua äitiydessä ja vaimona, ei vaatinut tiukkaa p..lua, eikä uhkailut lähtevänsä vieraisiin, jos synnytyksessä rupsahdan! Hän on miehenä ja isänä kantanut vastuunsa ja siten antanut tilaa minun olla äiti. Eikä sellaista miestä VOI jättää huolehtimatta hänen tarpeistaan!
Sepä mukavaa, että sinulla on tuollainen mies.
Minun mieheni ilmoitti, että ottaa eron, jos vaikka lihon tai ei saa seksiä.
Ääripäitä molemmat.
Keskimäärin miehet ovat niin ulkonäkökeskeisiä ja pinnallisia, että eivät pidä 'kunniamitalina' sitä, että naisen ulkonäkö menee lasttensaannin myötä, eivätkä miehet keskimäärin arvosta 'kurttuista löysää mahanahkaa'. Jos arvostaisivat, kaikki pornotähdet näyttäisivät sellaisilta.
Miehelle pointsit rehellisyydestä. Toivottavasti ilmoitti uhkauksensa riittävän aikaisin, että kirjoittaja tiesi antaa kenkää.
En ymmärrä mitä sillä on väliä, millaisia sikoja miehet keskimäärin ovat? Voi sille keskimääräisellekin miehelle näyttää ovea.
Minulla näyttää ja tuntuu alapää ihan samalle kuin ennenkin. Kaksi lasta olen alateitse synnyttänyt. Imettäminenkään ei ole jälkiä jättänyt. Mieskin jaksaa edelleen ihmetellä, kun tissit on edelleen terhakat kuin teinitytöllä. Ainut mikä muistuttaa kehossa synnytyksistä on raskausarvet ja pömppövatsa. Ehkä nuori ikä, hyvä fyysinen kunto ja hoikkuus on vaikuttanut.
On harvinaista saada pahat repeämät.
Repeämiä nyt synnytyksessä tulee usein, mutta ei suurin osa niistä pahoja ole. Täällä kun kuulee pelottelua näistä että on ihan vakio emättimen repeävän peräaukkoon saakka, jolloin sulkijalihas vaurioituu. Se on mahdollista mutta ei kovin yleistä. Nämä ovat puhtaita riskejä mitä on valmis otettavaksi jos haluaa jälkikasvua.
Lapset 2009, 2013 ja 2015. Kahdessa synnytyksistä tuli repeämiä jotka hyvin saatiin ommeltua ja yhessä ei mitään :)
Ap en jaksanut kahlata koko ketjua läpi,enkä ole varma että menikö aloitusviestistä jotain ohi, mutta kauanko synnytyksestä siis on?
Itselläni on palautunut molempien synnytysten jälkeen alapää normaaliksi n.vuoden kuluessa. Synnytysten välillä siis 5 v ja nyt viimeisimmästä 1v ja 2 kk.
Lörppä p*llut vauhdissaan. Onhan teillä aikaa lojua palstalla pllujanne puolustamassa kun miehenne ovat tiukemman lihan kimpussa!!
6 vuotta apn synnytyksestä. Onko tullut lisää lapsia? Entä repeytymiä? Mites orgasmit, vieläkö on hakusessa?
Kaikki synnyttäneet naiset ovat pilalla! Siksi miehet etsivät poikimattoman Helunan!!