Mikä mua oikein vaivaa? Torpedoin tahallani kaikki ex-mieheni uudet naissuhteet ilman aikomustakaan palata yhteen?
Tein sen taas. Kun ex alkaa tapailla uutta naista, mulla menee joku outo vaihde silmään ja alan antaa sellaista signaalia miehelle, että toivoa olisi yhteenpaluusta. Soittelen ja tekstailen ”lasten asioissa”, flirttailen, järkkään tapaamisia ja saatanpa ihan houkutella jopa sänkyyni. Eikä mua oikeasti edes kiinnosta.
Kun uusi nainen sitten heti dumpataan, niin lopetan kaiken tuon yllämainitun. Onko tää jotain omistushalua, egon pönkitystä vai ihan vaan pelkkää mielisairautta?
Kommentit (67)
Persoonallisuushäiriö, huomionhakuinen sellainen. Löytyy ihan tautiluokituksestaF jotain on koodi.
Vierailija kirjoitti:
Onpa hämmentävää. Mies jättänyt sinut, mutta olisi aina juoksemassa takaisin, kun annat merkkiä mahdollisuudesta yhteenpaluuseen. Pitäisikö teidän oikeasti keskustella ihan rehellisesti ja asiallisesti miehen kanssa?
Minun lapseni isä jätti minut vuosi sitten ja otti pian uuden ja ovat edelleen yhdessä, mutta kun käy tapaamassa lasta (on meillä esim yötä) niin suutelee minua, yöllä ollaa lusikkaan ja on aivan kuin ennen vanhaan, vaikka itse olen ilmaissut, että minä haluaisin lopettaa meidän väliset tapaamiset kokonaan ja sopia miten mies tapaisi lasta ilman minua, mutta mies ei suostu juttelemaan. Ei tuo tee pitkällä aikatähtäimellä hyvää kenellekään meistä. Ei minulle, ei miehelle, ei lapselle. Muuten olemme todella huonoissa välissä ja miestä ärsyttää aina, kun yritän nopeuttaa sitä, ettei meidän tarvitsisi olla tekemisissä. Emme pidä yhteyttä muuten, kuin mies laittaa viestiä milloin voisi lasta tulla tapaamaan.
Jos teillä puheyhteys kunnossa, niin puhukaa asiat selväksi. Siitä olisi varmasti hyötyä teille kaikille.
Ole tiukkana, että mies ei jää yöksi. Itse en päästäisi edes kotiini. Inhottavaa hyväksikäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Persoonallisuushäiriö, huomionhakuinen sellainen. Löytyy ihan tautiluokituksestaF jotain on koodi.
Googletin, ei osu. Ei ole mun diagnoosi 99% varmuudella.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hämmentävää. Mies jättänyt sinut, mutta olisi aina juoksemassa takaisin, kun annat merkkiä mahdollisuudesta yhteenpaluuseen. Pitäisikö teidän oikeasti keskustella ihan rehellisesti ja asiallisesti miehen kanssa?
Minun lapseni isä jätti minut vuosi sitten ja otti pian uuden ja ovat edelleen yhdessä, mutta kun käy tapaamassa lasta (on meillä esim yötä) niin suutelee minua, yöllä ollaa lusikkaan ja on aivan kuin ennen vanhaan, vaikka itse olen ilmaissut, että minä haluaisin lopettaa meidän väliset tapaamiset kokonaan ja sopia miten mies tapaisi lasta ilman minua, mutta mies ei suostu juttelemaan. Ei tuo tee pitkällä aikatähtäimellä hyvää kenellekään meistä. Ei minulle, ei miehelle, ei lapselle. Muuten olemme todella huonoissa välissä ja miestä ärsyttää aina, kun yritän nopeuttaa sitä, ettei meidän tarvitsisi olla tekemisissä. Emme pidä yhteyttä muuten, kuin mies laittaa viestiä milloin voisi lasta tulla tapaamaan.
Jos teillä puheyhteys kunnossa, niin puhukaa asiat selväksi. Siitä olisi varmasti hyötyä teille kaikille.
Siis annat sinut jättäneen miehen tavata omassa kodissasi lastanne ja vielä yöpyä ja olla samassa sängyssä? Tuo on todella huono juttu niin monella tavalla. Ei mies voi kieltäytyä juttelemasta, tai jos voi niin sinäkin voit kieltäytyä ottamasta häntä sinne. Lapsen iästä riippuen samantien eron jälkeen puoleksi päiväksi tai vaikka koko viikonlopuksi isän luo ilman mitää tuollaista kaikkien resurssien ja fyysisen läheisyyden ilmaiseksi tarjoamista. Mies käyttää sinua hyväkseen.
En haluaisi miestä meille, mutta valitettavasti pitää valita se tai mies ei näe lasta(3v) ollenkaan. Ei 8kk nähnyt lasta ollenkaan, joten tällä hetkellä lapsi ei edes halua olla isän kanssa kaksin, valitettavasti, joten minun on oltava paikalla. Haluaisin aloittaa joka toinen vkl systeemin, mutta mies ei suostu siihen vielä ja koska tapaa lasta ehkä kerran kk, niin lapsi ei totu isään tarpeeksi, että haluaisi mennä yökylään ilman minua. Jos mies meillä yötä, niin olemme nukahtaneet samaan sänkyyn, kun lapsi on halunnut nukkua meidän molempien vieressä, kun pelkkä isä ei ole kelvannut (pelottaa kuulemma).
Tiedän, että isä käyttää minua hyväksi, mutta haluaisin yrittä nyt pitää auki tämän väylän, että näkisi lastaan kun kovasti aina väittää, että lapsi hänelle tärkeintä maailmassa. Ehkä ap:lle halusinkin sanoa tälleen sen hyväksikäytetyn näkökulmasta, että puhumisesta olisi apua kaikille osapuolille. Hyväksikäyttäjälle, hyväksikäytetylle ja lapselle.
-sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hämmentävää. Mies jättänyt sinut, mutta olisi aina juoksemassa takaisin, kun annat merkkiä mahdollisuudesta yhteenpaluuseen. Pitäisikö teidän oikeasti keskustella ihan rehellisesti ja asiallisesti miehen kanssa?
Minun lapseni isä jätti minut vuosi sitten ja otti pian uuden ja ovat edelleen yhdessä, mutta kun käy tapaamassa lasta (on meillä esim yötä) niin suutelee minua, yöllä ollaa lusikkaan ja on aivan kuin ennen vanhaan, vaikka itse olen ilmaissut, että minä haluaisin lopettaa meidän väliset tapaamiset kokonaan ja sopia miten mies tapaisi lasta ilman minua, mutta mies ei suostu juttelemaan. Ei tuo tee pitkällä aikatähtäimellä hyvää kenellekään meistä. Ei minulle, ei miehelle, ei lapselle. Muuten olemme todella huonoissa välissä ja miestä ärsyttää aina, kun yritän nopeuttaa sitä, ettei meidän tarvitsisi olla tekemisissä. Emme pidä yhteyttä muuten, kuin mies laittaa viestiä milloin voisi lasta tulla tapaamaan.
Jos teillä puheyhteys kunnossa, niin puhukaa asiat selväksi. Siitä olisi varmasti hyötyä teille kaikille.
Ole tiukkana, että mies ei jää yöksi. Itse en päästäisi edes kotiini. Inhottavaa hyväksikäyttöä.
Mies ihan tarkoituksella ollut yötä, jotta lapsi tottuisi viettämään öitä hänen kanssaan, kun oli melkein vuoden pois lapsen elämästä (omasta päätöksestään) ja nyt lapsi ei halua/uskalla mennä isälleen yöksi ilman minua tai haluaa isän meille. Olen yrittänyt sanoa, että miehen pitäisi tavata lasta useasti, jotta saataisiin suhde paranemaan ja sitten voisimme siirtyä ehkä taas joka toinen vkl käytäntöön, mutta mies ei suostu keskustelemaan ja tapaa lasta keskimäärin kerran kuussa. Ei kysele perään eikä soita, mutta onneksi vastaa, kun lapsi soittaa hänelle. Ainakin yleensä.
-sama
Ootko ruma? Etkö kelpaa muille kun sille eksälles?
Vierailija kirjoitti:
Onpa hämmentävää. Mies jättänyt sinut, mutta olisi aina juoksemassa takaisin, kun annat merkkiä mahdollisuudesta yhteenpaluuseen. Pitäisikö teidän oikeasti keskustella ihan rehellisesti ja asiallisesti miehen kanssa?
Minun lapseni isä jätti minut vuosi sitten ja otti pian uuden ja ovat edelleen yhdessä, mutta kun käy tapaamassa lasta (on meillä esim yötä) niin suutelee minua, yöllä ollaa lusikkaan ja on aivan kuin ennen vanhaan, vaikka itse olen ilmaissut, että minä haluaisin lopettaa meidän väliset tapaamiset kokonaan ja sopia miten mies tapaisi lasta ilman minua, mutta mies ei suostu juttelemaan. Ei tuo tee pitkällä aikatähtäimellä hyvää kenellekään meistä. Ei minulle, ei miehelle, ei lapselle. Muuten olemme todella huonoissa välissä ja miestä ärsyttää aina, kun yritän nopeuttaa sitä, ettei meidän tarvitsisi olla tekemisissä. Emme pidä yhteyttä muuten, kuin mies laittaa viestiä milloin voisi lasta tulla tapaamaan.
Jos teillä puheyhteys kunnossa, niin puhukaa asiat selväksi. Siitä olisi varmasti hyötyä teille kaikille.
Häh? Sano sille, ettei saa tulla sun kotiin. Saa hakea lapsen ovelta. Ei teidän tarvi puhua mitään selväksi, porttikielto vaan. Mies varmaan suttuu, mutta mitä sitten. Sunhan on pakko päästä tosta tilanteesta128 eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hämmentävää. Mies jättänyt sinut, mutta olisi aina juoksemassa takaisin, kun annat merkkiä mahdollisuudesta yhteenpaluuseen. Pitäisikö teidän oikeasti keskustella ihan rehellisesti ja asiallisesti miehen kanssa?
Minun lapseni isä jätti minut vuosi sitten ja otti pian uuden ja ovat edelleen yhdessä, mutta kun käy tapaamassa lasta (on meillä esim yötä) niin suutelee minua, yöllä ollaa lusikkaan ja on aivan kuin ennen vanhaan, vaikka itse olen ilmaissut, että minä haluaisin lopettaa meidän väliset tapaamiset kokonaan ja sopia miten mies tapaisi lasta ilman minua, mutta mies ei suostu juttelemaan. Ei tuo tee pitkällä aikatähtäimellä hyvää kenellekään meistä. Ei minulle, ei miehelle, ei lapselle. Muuten olemme todella huonoissa välissä ja miestä ärsyttää aina, kun yritän nopeuttaa sitä, ettei meidän tarvitsisi olla tekemisissä. Emme pidä yhteyttä muuten, kuin mies laittaa viestiä milloin voisi lasta tulla tapaamaan.
Jos teillä puheyhteys kunnossa, niin puhukaa asiat selväksi. Siitä olisi varmasti hyötyä teille kaikille.
Häh? Sano sille, ettei saa tulla sun kotiin. Saa hakea lapsen ovelta. Ei teidän tarvi puhua mitään selväksi, porttikielto vaan. Mies varmaan suttuu, mutta mitä sitten. Sunhan on pakko päästä tosta tilanteesta128 eroon.
Kyllä meidän pitää tapaamis- ja elatusasiat saada puhuttua selväksi valitettavasti. Yritän saada sovittua säännöllistä tapaamisrutiinia, mutta Mies ei kuulemma tiedä mitä haluaa, ei osaa sanoa miten haluaa lasta tavata. Tällä hetkellä se menee niin, että mies tapaa silloin tällöin, kun itselle sopii ja ilmoittaa aina samalla viikolla, vaikka olen sanonut, että meillä omat elämät ja suunnitelmat. Olen sanonut miehelle, että lapsi tarvitsee säännöllisyyttä ja rutiineja ja me emme kumpikaan voi olla täällä aina valmiina, kun hän viitsii laittaa viestiä, mutta asiat eivät vaan etene.
Ja ennen kuin ehdotetaan lastenvalvojaa, niin sinne oli aika varattuna, mutta Mies ei saapunut paikalle ja nyt olen yrittänyt uudelleen ehdottaa sitä, mutta mies ei ota kantaa ja turha sinne mennä, jos mitään ei saada puhuttua selväksi.
-sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka monta kertaa tätä on tapahtunut?
Sulla on selvästi jotain vinksahtanut etkä ole käsitellyt eroa.Olisko mahdollista mennä miehen kanssa pariterapiaan puimaan ero loppuun? Tai ehkä saisitte suhteen kuntoon.
Jos selkenisi miksi teette tuota. Oliko ero vielä sun päätös?
Luulisi että mieskin haluaa tuosta eroon.Tämä viimeisin, jonka nyt äskeittäin torpedoin, oli kolmas suhdeyritys mieheltä meidän eron jälkeen.
Ap
Vielä tulee se päivä, jolloin tuo ei enää onnistu. Tarpeeksi kun pelleilet, niin tuo kolahtaa sua itteäs nilkkaan. Karmaa sulle sinne!
Niin kuin tuolla joku jo sanoi, olet vain nainen. Älä mieti liikaa näitä asioita. Käy terapiassa jos haluat, ehkä löydätte syyllisen yhdessä. Luultavasti isäsi ei pitänyt sinua tarpeeksi polvella kun olit lapsi tai jotain muuta turhaa paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka monta kertaa tätä on tapahtunut?
Sulla on selvästi jotain vinksahtanut etkä ole käsitellyt eroa.Olisko mahdollista mennä miehen kanssa pariterapiaan puimaan ero loppuun? Tai ehkä saisitte suhteen kuntoon.
Jos selkenisi miksi teette tuota. Oliko ero vielä sun päätös?
Luulisi että mieskin haluaa tuosta eroon.Avioero ei alunperin ollut mun päätös. Mies lähti. Mietin, että olisko siinä rytäkässä sitten vinksahtanut, mutta kun tätä vähän samaa on ollut jo nuorempanakin.
Ap
No sittenhän olet aina ollut viallinen. Elämäsi on sitä mitä sinä olet sisältä. Hyljätty ja viallinen. Ehkä sinun kans ei vain haluta olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka monta kertaa tätä on tapahtunut?
Sulla on selvästi jotain vinksahtanut etkä ole käsitellyt eroa.Olisko mahdollista mennä miehen kanssa pariterapiaan puimaan ero loppuun? Tai ehkä saisitte suhteen kuntoon.
Jos selkenisi miksi teette tuota. Oliko ero vielä sun päätös?
Luulisi että mieskin haluaa tuosta eroon.Avioero ei alunperin ollut mun päätös. Mies lähti. Mietin, että olisko siinä rytäkässä sitten vinksahtanut, mutta kun tätä vähän samaa on ollut jo nuorempanakin.
Ap
No sittenhän olet aina ollut viallinen. Elämäsi on sitä mitä sinä olet sisältä. Hyljätty ja viallinen. Ehkä sinun kans ei vain haluta olla?
Mutta silti ukko on aina palaamassa viallisen luoksi takaisin kun vihellys käy?
Ap:n ex pelkää varmaan sikana, että ellei hypi ap:n tahtiin niin menettää lapset.
Käviskö dg epävakaa pershäiriö narsistisin piirtein?
Vierailija kirjoitti:
Käviskö dg epävakaa pershäiriö narsistisin piirtein?
Ei oikein sekään. Jotain tuttuja piireitä ilman muuta löytyy. Mutta epävakaalle pershäiriölle ymmärtääkseni tyypillistä itsetuhoisuus ja toistuvat itsemurhayritykset sekä kykenemättömyys pitkäjänteiseen toimintaan. Eipä tunnu tyhjältä sisäisestikään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka monta kertaa tätä on tapahtunut?
Sulla on selvästi jotain vinksahtanut etkä ole käsitellyt eroa.Olisko mahdollista mennä miehen kanssa pariterapiaan puimaan ero loppuun? Tai ehkä saisitte suhteen kuntoon.
Jos selkenisi miksi teette tuota. Oliko ero vielä sun päätös?
Luulisi että mieskin haluaa tuosta eroon.Avioero ei alunperin ollut mun päätös. Mies lähti. Mietin, että olisko siinä rytäkässä sitten vinksahtanut, mutta kun tätä vähän samaa on ollut jo nuorempanakin.
Ap
No sittenhän olet aina ollut viallinen. Elämäsi on sitä mitä sinä olet sisältä. Hyljätty ja viallinen. Ehkä sinun kans ei vain haluta olla?
Mutta silti ukko on aina palaamassa viallisen luoksi takaisin kun vihellys käy?
Ehkä ei enempää halua viallisen kanssa.
Kiintymyssuhdehäiriö ja narsismi.
Mun exän exä oli samanlainen, tosin vei sen omistus/voittamishalunsa niin pitkälle, että se meni jo vainoamisen ja ahdistelun puolelle. Eli heti kun aloin seurustella hänen exänsä kanssa, alkoi tuo nainen houkutella miestään takaisin ja samalla koetti mulle mustamaalata miestä kertomalla ilkeitä ja inhottavia asioita heidän yhteisestä menneisyydestään. Huonoina päivinä jopa uhkaili minua ja perhettäni.
Hän ei ollut millään tavalla terve ihminen, vaikka vielä työskenteli mielenterveyshoitajana! Aivan umpihullu. Mies kuitenkin lankesi noihin juttuihin kerta toisensa jälkeen, ja ymmärsin, että ihan sänkyynkin asti. Ei kyllä huvittanut itseäni jäädä katselemaan tilannetta yhtään pidemmäksi aikaa - jätin miehen, ja oon ymmärtänyt että seuraavissakin miehen suhteissa exä jatkoi torpedoimistaan.
Ei ollut ihan normaaleja ihmisiä, ei mies eikä se exä.