Lue keskustelun säännöt.
Kadonneet naiset
17.10.2020 |
Juttelin taannoin pitkäaikaisen miespuolisen ystäväni kanssa deittailun vaikeudesta. Hän on joitakin vuosia sitten eronnut viisikymppinen mies, joka ei ole onnistunut kovasta yrityksestä huolimatta löytyämään itselleen kumppania. Mies on urheilullinen extrovertti, hauska ja energinen, ja vaikka deittiseuraa onkin löytynyt, ei pidempiaikaisen suhteen muodostumisesta ole tullut mitään. Mies on tuskastunut tilanteeseen - varmaan tuttua monelle täälläkin, ja ihmettelee, että minne kaikki keski-ikäiset naiset ovat markkinoilta kadonneet. Vähän huvittavastikin hän tuli toistaneeksi sitä samaa, mitä moni täälläkin eli että deittisivustoilla "pyörii vain ne samat naamat".
Jäin miettimään asiaa. Itseni lisäksi tuli mieleen heti kuusi ystäväpiiriini kuuluvaa keski-ikäistä naista, jotka ovat ulkoistaneet itse itsensä markkinoilta. He ovat eläneet jo vuosia yksin ilman minkäänlaista yritystä tai halua pariutua eivätkä hae edes satunnaista irtoseksiä mistään. Osalla on lapsia, osalla ei. Ulkoisesti on pitkää ja pätkää, tummaa ja vaaleaa, ja sosioekonomiselta taustaltaankin erilaista porukkaa. Jokainen on omalla tavallaan viehättävä eikä yksikään ole työtön, syrjäytynyt kassialma.
Mutta jostain syystä miehet eivät enää kiinnosta. Suhteet eivät kiinnosta. Seksin voi ostaa kaalimadosta. Miksi? Silloin kauan sitten, kun olin itse parikymppinen naisenalku, niin mielestäni tämmöiset "vanhukset" vielä pariutuivat, menivät jopa uudelleen naimisiin. Yksin jääneet tuntuivat olevan poikkeustapauksia.
Onko muilla samanlaisia huomioita? Vaikuttaako tämä miesten elämään millään tavalla vai onko se ihan sama, mitä keski-ikäiset naiset tekevät? Onko ystäväni poikkeus pääsäännöstä, kun toivoo ja etsii suunnilleen ikäistään naista? Miten naiset saataisiin back in the game?
Kommentit (366)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Ja tämänhän todistaa varmaksi mm. se, että jos tämmöinen sinkkuna pidempään ollut mies sattuu vahingossa löytämään naisen, niin johan löytyy 100 ja 1 muutakin naista, jotka alkaa osoittaa kiinnostusta tätä seurustelemaan alkanutta miestä kohtaan. Koskaanhan ei miehellä ole niin paljon kysyntää, kuin silloin, kun se seurustelee julkisesti jonkun naisen kanssa. (Tämä on niin monta kertaa oman ja muiden miesten toimesta varmistettu fakta, että tätä on turha KENENKÄÄN naisen kyseenalaistaa)
Se on ihan älytön se naisten vimma saada napattua "kanssasisareltaan" mies, ettei sitä voi uskoa, ennen kuin itse sen kokee. Nainen on naiselle susi.
Ok. Tässä tai toisessa ketjussa juuri tänään totesin, että sellaista miestä ei olekaan, että lähtisin hänestä kisaamaan jos hän olisi varattu, kun kohtaamme, mutta tokihan sinä miehenä voit tietää asian paremmin kuin me naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei ole kadonneet naiset ainakaan mun mielestäni. Olen akateeminen ja sympaattinen ihminen. Minulla on ainakin kymmenen enemmän tai vähemmän sinkkua naistuttavaa. Tapailen heitä tämän tästä, mutta olen tehnyt selväksi etten ryhdy pitempiaikaiseen suhteeseen. En oikeastaan tarvitse kotiini ketään naista hääräilemään ja pomottamaan. Naisilla tuntuu olevan se ongelma että kunnollista tai riittävän tasokasta miestä ei vaan löydy. Toisaalta käy sääliksi näitä pikku yksiöissään asuvia keski-ikäisiä koulutettuja naisia, jotka hakevat elämän sisältöä mitä moninaisemmista harrastuksista.
Miksi säälit? Naisilla tuntuu olevan mieleinen elämä ja seksiäkin saa aina kun haluttaa. Sekö sinua surettaa, että heillä ei ole miestä jota passata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Ymmärsit väärin. Tuossa nainen aloittaa parisuhteen ensimmäisen halukkaan miehen kanssa, ei jonkun suositun. Samoin tekee mies. Siinä ei tule onnellista parisuhdetta, kun kumpikin on ihan väärän ihmisen kanssa. Eri
Ei, ymmärsin ihan oikein. Ei se status tule siitä luokan nörttipojasta, vaan siitä luokan pahiksesta, jota kaikki muutkin tytöt haluaa.
Toivon vakavissani ja vilpittömästi, että olet vielä nuori. Koska jos olet aikuinen mies ja todellakin ajattelet noin, niin et ole kehityksessäsi aikuisen miehen tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Ja tämänhän todistaa varmaksi mm. se, että jos tämmöinen sinkkuna pidempään ollut mies sattuu vahingossa löytämään naisen, niin johan löytyy 100 ja 1 muutakin naista, jotka alkaa osoittaa kiinnostusta tätä seurustelemaan alkanutta miestä kohtaan. Koskaanhan ei miehellä ole niin paljon kysyntää, kuin silloin, kun se seurustelee julkisesti jonkun naisen kanssa. (Tämä on niin monta kertaa oman ja muiden miesten toimesta varmistettu fakta, että tätä on turha KENENKÄÄN naisen kyseenalaistaa)
Se on ihan älytön se naisten vimma saada napattua "kanssasisareltaan" mies, ettei sitä voi uskoa, ennen kuin itse sen kokee. Nainen on naiselle susi.
Ok. Tässä tai toisessa ketjussa juuri tänään totesin, että sellaista miestä ei olekaan, että lähtisin hänestä kisaamaan jos hän olisi varattu, kun kohtaamme, mutta tokihan sinä miehenä voit tietää asian paremmin kuin me naiset.
No jos ei sinua kiinnosta, niin useita muita naisia kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Ymmärsit väärin. Tuossa nainen aloittaa parisuhteen ensimmäisen halukkaan miehen kanssa, ei jonkun suositun. Samoin tekee mies. Siinä ei tule onnellista parisuhdetta, kun kumpikin on ihan väärän ihmisen kanssa. Eri
Ei, ymmärsin ihan oikein. Ei se status tule siitä luokan nörttipojasta, vaan siitä luokan pahiksesta, jota kaikki muutkin tytöt haluaa.
Ei vaan se tulee ihan siitä parisuhteeseen ”pääsemisestä” se status.
Monelle nuorelle naiselle on statusasia ihan vaan _olla_ parisuhteessa.
Sen vuoksi sitten vaikka tyydytään vaan johonkin, kunhan vaan on joku poikaystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Ymmärsit väärin. Tuossa nainen aloittaa parisuhteen ensimmäisen halukkaan miehen kanssa, ei jonkun suositun. Samoin tekee mies. Siinä ei tule onnellista parisuhdetta, kun kumpikin on ihan väärän ihmisen kanssa. Eri
Ei, ymmärsin ihan oikein. Ei se status tule siitä luokan nörttipojasta, vaan siitä luokan pahiksesta, jota kaikki muutkin tytöt haluaa.
Tässä ketjussa on kyse aikuisista, ei yläasteikäisten ihastumisista. Aikuisilla on jo isommat ympyrät kuin koululuokka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Ymmärsit väärin. Tuossa nainen aloittaa parisuhteen ensimmäisen halukkaan miehen kanssa, ei jonkun suositun. Samoin tekee mies. Siinä ei tule onnellista parisuhdetta, kun kumpikin on ihan väärän ihmisen kanssa. Eri
Ei, ymmärsin ihan oikein. Ei se status tule siitä luokan nörttipojasta, vaan siitä luokan pahiksesta, jota kaikki muutkin tytöt haluaa.
Ei vaan se tulee ihan siitä parisuhteeseen ”pääsemisestä” se status.
Monelle nuorelle naiselle on statusasia ihan vaan _olla_ parisuhteessa.
Sen vuoksi sitten vaikka tyydytään vaan johonkin, kunhan vaan on joku poikaystävä.
Tämä saattoi pitää paikkansa vielä sodanjälkeisessä Suomessa, jolloin äitini ja anoppini olivat parinmuodostusiässä. Moni ikätoveri oli kaatunut sodassa tai vaikeasti invalidisoitunut. Anoppi kertoi matkustaneensa raitiovaunussa seisomapaikalla ja pitäneensä tangosta kiinni, niin että kaikki varmasti huomaisivat juuri saadun kihlasormuksen.
Enää seurustelu ei nosta statusta, joskaan ei se laskekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Ymmärsit väärin. Tuossa nainen aloittaa parisuhteen ensimmäisen halukkaan miehen kanssa, ei jonkun suositun. Samoin tekee mies. Siinä ei tule onnellista parisuhdetta, kun kumpikin on ihan väärän ihmisen kanssa. Eri
Ei, ymmärsin ihan oikein. Ei se status tule siitä luokan nörttipojasta, vaan siitä luokan pahiksesta, jota kaikki muutkin tytöt haluaa.
Tässä ketjussa on kyse aikuisista, ei yläasteikäisten ihastumisista. Aikuisilla on jo isommat ympyrät kuin koululuokka.
Kysehän oli naisten seurusteluhistoriasta, joka alkaa opiskeluaikoina ja jolloin ne katkeroitumiset ja ekat pitkät parisuhteet muodostuu.
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Asia on juuri näin. Ainoastaan hyvin fiksut naiset väistävät tämän miinan.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysehän oli naisten seurusteluhistoriasta, joka alkaa opiskeluaikoina ja jolloin ne katkeroitumiset ja ekat pitkät parisuhteet muodostuu.
Lue aloitusviesti uudelleen.
Eli keski-ikäisistä naisista oli kyse.
Eli siitä, millaista parinmuodostus on 40-50 -vuotiailla.
Nyt ei puhuttu sinun yläastetraumoista.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Epäsuosittu ei voi ikinä olla sielunkumppani kenelläkään. Eikä kiva. Miten epävarma hyypiö voisi ketään kiinnostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa väsynyt ketju. Feministi naiset vastaan muutama sovinisti mies. Yhtä hedelmätöntä kuin vihervassareiden ja persujen keskustelu ilmastouskonnosta. Moderaattorit voitteko sulkea koko ketjun?
Minun on varmaan vähän vaikea hahmottaa feministisyyttä. Voisitko vielä kertoa sen määritelmän, koska en osaa tunnistaa sitä valtaosasta (juuri mistään) tämän ketjun viesteistä.
Se on sitä samaa tarinaa mistä te arvon naiset puhutte naisvihasta kun keskusteltiin pääministerimme rintaliivittömyydestä. Naiset tällä palstalla jostain syystä jota en tiedä vihaavat miehiä.
Tämä ei kyllä auttanut minua yhtään paremmin hahmottamaan sitä feministisyyttä, mistä palstalla naisia syytetään. Mikä sen määritelmä on?[/quotet
Tämän ketjun perusteella feminismiä ovat kaikki naisten ajatukset ja teot, jotka eivät ole ko. miehen mieleen. Eli vaihtelua löytyy. Tyyliin urheilee=feministi, on sohvaperuna = feministi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Ja tämänhän todistaa varmaksi mm. se, että jos tämmöinen sinkkuna pidempään ollut mies sattuu vahingossa löytämään naisen, niin johan löytyy 100 ja 1 muutakin naista, jotka alkaa osoittaa kiinnostusta tätä seurustelemaan alkanutta miestä kohtaan. Koskaanhan ei miehellä ole niin paljon kysyntää, kuin silloin, kun se seurustelee julkisesti jonkun naisen kanssa. (Tämä on niin monta kertaa oman ja muiden miesten toimesta varmistettu fakta, että tätä on turha KENENKÄÄN naisen kyseenalaistaa)
Se on ihan älytön se naisten vimma saada napattua "kanssasisareltaan" mies, ettei sitä voi uskoa, ennen kuin itse sen kokee. Nainen on naiselle susi.
Kolmesti on "paras" ystäväni vienyt mieheni. Saivat tietty mennäkki ja kyllä pisti miettimään sekä ystävä valintaa että mies makuani.
Sinkku oon, olipa vaikea arvata. En ole erakoitunut, en arvosta naisten välistä "ystävyyttä" joten olkoon puolestani.
Että allekirjoitan tuon miehen näkemyksen täysin.
Varmasti joku tulee tähän nyt huuteleen jotain että on ollut oma syyni. Ekalla kerralla 15vnä näin ajattelinkin kun en "antanut" poikkikselle. Muut kaksi oli perinteisiä - ollaan vaan ystäviä - tapauksia. Iässä noin 30v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen taloudellisesti hyvin pärjäävä keski-ikäinen nainen, joka harrastaa urheilua ja vanhoja autoja. Pari kertaa olen aloittanut seurustelun ikäiseni miehen kanssa, mutta pian alkaa mies määrätä, että pitäisi myydä auto tai talo tai vaihtaa talon väriä jne. Toisilla taas ongelmana ylipaino ja huono terveys, enkä minä ainakaan jaksa sohvalla nyhjätä. Aikuisiin lapsiini on suhtauduttu negatiivisesti ja alettu määräillä, miten heidän tulisi käyttäytyä vierailulla talossani, jonka he luultavasti jonain päivänä perivät. Joten tapailen noin kerran viikossa itseäni 11 vuotta nuorempaa miestä seksin ja hyvien aterioiden merkeissä. Sopii minulle parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Ymmärsit väärin. Tuossa nainen aloittaa parisuhteen ensimmäisen halukkaan miehen kanssa, ei jonkun suositun. Samoin tekee mies. Siinä ei tule onnellista parisuhdetta, kun kumpikin on ihan väärän ihmisen kanssa. Eri
Ei, ymmärsin ihan oikein. Ei se status tule siitä luokan nörttipojasta, vaan siitä luokan pahiksesta, jota kaikki muutkin tytöt haluaa.
Tässä ketjussa on kyse aikuisista, ei yläasteikäisten ihastumisista. Aikuisilla on jo isommat ympyrät kuin koululuokka.
Kysehän oli naisten seurusteluhistoriasta, joka alkaa opiskeluaikoina ja jolloin ne katkeroitumiset ja ekat pitkät parisuhteet muodostuu.
Silloin kun mies kirjoittaa "luokan pahiksesta, josta kaikki tytöt kilpailevat", niin tarkoitetaan suunnilleen rippikouluikäisiä tai nuorempia lapsia. Peruskoulusta ei voi puhua opiskeluaikoina, kyseessä on koulu.
Vaikka itse tiedän kaksi paria, joiden seurustelu alkoi rippikoulusta ja jatkuu edelleen, niin se on edelleen hyvin harvinaista. Lukion ekalla luokassa muutama seurusteli, mutta tavallisempaa se alkoi olla vasta lukion viimeisellä luokalla. Siinä vaiheessa oltiin jo täysi-ikäisiä ja seurustelukumppanit oli usein muualta kuin omasta koulusta. Minä en tiedä, mistä sinä nuo kuvitelmasi olet keksinyt, mutta ne ei ole oikeasta elämästä.
Leila Koo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että onko parisuhde ja miehen ”saaminen” alunperin eli nuorena monelle naiselle semmoinen statukseen perustuva pakkomielle, niin sitten se todellisuus iskeekin pettymyksen lailla kasvoille?
Eli ei naida sielunkumppania, vaan hankitaan joku äijä statuksen vuoksi siihen että voi sitten tyttöjen illoissa puhua ”mun miehestä” ja on se parisuhteessa olevan naisen status?N27, ikisinkku
Tämähän se on. Tavoitellaan niitä suosittuja poikia ja miehiä, joiden kanssa naisella ei ole mitään yhteistä, mutta tavoitella pitää, koska naisten keskinäinen kateus on niin vahva ja se on "voittaja", joka saa sen muiden haluaman miehen. Sitten päästään elämään täydellistä instagram -elämää, joka on kopioitu naistenlehdistä ja muiden naisten jakamista kuvista. Lopputuloksena on kallis elämä, joka ei tyydytä parisuhteen kumpaakaan puoliskoa, eikä siinä suhteessa mitään rakkautta ole.
Siinäpä suhteessa onkin sitten kiva kärvistellä ja katkeroitua miehiä kohtaan ja hokea itselleen "miehet on sikoja", kun kyse onkin ollut vain omista paskoista valinnoista.
Sitten ne oikeasti kivat pojat ja miehet, joita kohtaan olisi naisella olisi sielunkumppanuutta ja rakkauttakin löytyisi, mutta kun ne ei ole niitä suosittuja, jäävätkin lehdillä soittelemaan...
Ymmärsit väärin. Tuossa nainen aloittaa parisuhteen ensimmäisen halukkaan miehen kanssa, ei jonkun suositun. Samoin tekee mies. Siinä ei tule onnellista parisuhdetta, kun kumpikin on ihan väärän ihmisen kanssa. Eri
Ei, ymmärsin ihan oikein. Ei se status tule siitä luokan nörttipojasta, vaan siitä luokan pahiksesta, jota kaikki muutkin tytöt haluaa.
Ei vaan se tulee ihan siitä parisuhteeseen ”pääsemisestä” se status.
Monelle nuorelle naiselle on statusasia ihan vaan _olla_ parisuhteessa.
Sen vuoksi sitten vaikka tyydytään vaan johonkin, kunhan vaan on joku poikaystävä.Tämä saattoi pitää paikkansa vielä sodanjälkeisessä Suomessa, jolloin äitini ja anoppini olivat parinmuodostusiässä. Moni ikätoveri oli kaatunut sodassa tai vaikeasti invalidisoitunut. Anoppi kertoi matkustaneensa raitiovaunussa seisomapaikalla ja pitäneensä tangosta kiinni, niin että kaikki varmasti huomaisivat juuri saadun kihlasormuksen.
Enää seurustelu ei nosta statusta, joskaan ei se laskekaan.
Minä oli kyllä kateellinen, kun ysiluokan jälkeen yksi luokkakaverini rupesi seurustelemaan ja kertoi siitä sitten kun nähtiin lukiossa. Tyttö oli vielä hyvin hiljainen hissukka ja ihan samanlaisen pojan oli löytänyt. Hän oli kaveripiirini ensimmäisiä, jolla oli poikakaveri.
Muutamaa tällaista vanhempaa kandidaattia tapailtua en voi ihmetellä, miten he eivät tajua miksi ei natsaa vaikka palautteen antaa miten suorasti tahansa jo tapahtumahetkellä. Kuulolaite on pois päältä ja pahasti ja mistään ei oteta opikseen. Yksikin sankari nosti jokaisesta riennostani niin hirveän numeron, että se alkoi ärsyttämään. Kerrankin olin menossa työpaikan epätavallisiin aikoihin järjestettäviin pikkujouluihin ja tämä yksi soitteli koko illan. Jossain vaiheessa minulle välähti, että tämä sankari vain naamioi mustasukkaisuutensa huolestuneisuuteen ja siinä vaiheessa kun hän alkoi napista alkoholinkäytöstäni, niin en tietoisesti vastannut hänelle kertaakaan puhelimeen loppuillasta, koska se kaikki yhteydenpito oli varmistussoittelua etten vain karkaa. Hän itse ryyppäsi kuin homer simpson.
Mikään sana ei mennyt perille, mitä oli oma tila, aika tai lupa, vaan kaikki olisi pitänyt tehdä tiiminä eli siten kuin hän sanoo. Tämä on toistunut nyt useaan otteeseen ja olen suurin piirtein todella kypsä koko miessukukuntaan.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin totta, mutta nyt puhuttiin naisten haluista kun joku väitti väristimen olevan parempi kuin mies ja riittävän vallan mainiosti. Jokainen nainen kaipaa miehen käsivarsia ympärilleen ja se nainen, joka väittää muuta puhuu paskaa.
mies52v
Tämäkin riippuu. Jos miehellä ottaa eteen ja kielihommat onnistuu, niin mies on parempi. Mutta jos ei, niin sitten kyllä suristin.
Moni 50v. mies ei halua antaa suuseksiä ja kun kullikaan ei seiso, niin seksi on sitten vaan löysän imemistä. Ei nainen saa siitä mitään.
Mitä ihmettä? Mä olen kyllä tavannut aivan erilaisia viisikymppisiä miehiä. :) Enkä ikimaailmassa usko, että tämän ikäluokan (johon siis itsekin kuulun) miehet olisivat enimmäkseen niin ahdasmielisiä ja estyneitä, että eivät esim. antaisi suuseksiä naiselle. Ihan perussettiähän tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei. Miehet tuntuvat olevan vailla jotain hoivaajaa ja kodinhengetärtä. Ketä sellainen kiinnostaa?
Mieluummin vapaana yksin.N46
Olen itse nainen ja haluaisin itse hoivaajan ja "kodinhengettären". Eli siis kokkaus- ja siivoustaitoinen ja rakastava mies olisi unelma. Voisin itse keskittyä vain työntekoon ja joskus viikonloppuiltaisin aistillisiin nautintoihin.
❤️ ruotsalainen mies ❤️ miinus? Korona 😔
No ei ole kadonneet naiset ainakaan mun mielestäni. Olen akateeminen ja sympaattinen ihminen. Minulla on ainakin kymmenen enemmän tai vähemmän sinkkua naistuttavaa. Tapailen heitä tämän tästä, mutta olen tehnyt selväksi etten ryhdy pitempiaikaiseen suhteeseen. En oikeastaan tarvitse kotiini ketään naista hääräilemään ja pomottamaan. Naisilla tuntuu olevan se ongelma että kunnollista tai riittävän tasokasta miestä ei vaan löydy. Toisaalta käy sääliksi näitä pikku yksiöissään asuvia keski-ikäisiä koulutettuja naisia, jotka hakevat elämän sisältöä mitä moninaisemmista harrastuksista.