Lue keskustelun säännöt.
Olen lastensuojelussa töissä,
17.01.2014 |
ja olen todella turhautunut siihen kuvaan mikä julkisuudessa on nyt annettu lastensuojelusta.
Yhtään turhaa huostaanottoa en ole nähnyt, ennemmin päinvastoin. Jopa kiireellisten sijoitusten vähyyttä ihmettelen. Näkemykseni mukaan lapset saavat olla aivan liian pitkään kotona ja heitä palautetaan liian nopeasti vanhemmille, vaikka vanhemmat eivät ole todistettavasti muuttaneet käytöstään.
Toivoisin että Suomessa uskallettaisiin ottaa lapsia enemmän pysyvästi pois kodeistaan, jos jo vauva-aikana vanhemmat osoittavat olevansa kykenemättömiä tehtäviinsä.
Lapsella kun on vain yksi lapsuus, jossa luodaan pohja lopulle elämälle. Aikuisella voi olla monia mahdollisuuksia parantaa tapojaan, lapsen muistoja ei voi koskaan parantaa.
Kommentit (90)
Suurin osa huostaanotoista tehdään nuorille (75%), jotka ovat itsetuhoisia. Kai näitä nuoria olisi voitu auttaa jo aiemminkin, suuri osa ongelmistahan on jo näkyvissä alle kouluikäisenä. Ei vaan riitä perheiden päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä esim. lasten neurologiset palvelut auttamaan perheitä ajoissa, ja joskus se varmaan on hyvin vaikeaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 22:57"][quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 22:52"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 22:46"]Eli sun mielestä jos saat esim 17vuotiaana kaksoset, etkä pysty niistä huolehtiin yksin alkuaikoina koska raha ja opiskelu, ne lapset pitäs sitte ottaa kokonaan loppuelämksi pois? Tuo kuvio yhdistettynä synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja puuttuvaan tukiverkostoon on kyllä aikamoinen tilanne. kyllä saa olla aika vitun kiiltokuva vanhempi ennenku kelpuutetaan lasten tekoon. Päihdeongelmaiset vanhemmat toki ymmärrän et se on ja pitääkin olla kerrasta poikki. Tuntuu ettei mitään inhimillisyyttä tässä niin sanotussa "lastensuojelussa" enää nykyään oo.
[/quote]
Tää on just se ongelma, että vanhemmalla on liian suuri oikeus lapseen, lapsen tunne-elämän kustannuksella. Sinäkin vain pohdit että miltä siitä VANHEMMASTA tuntuu. Miltähän lapsesta tuntuu, jos se sijoitetaan esim. alle vuoden ikäisenä ja sit kun lapsi on vaikka 4v, niin äiti, lapselle melko vieras ihminen siinä vaiheessa, oliskin valmis ottamaan sen takaisin. Koska kyllähän äidille pitää antaa toinen mahdollisuus.
[/quote]
Päinvastoin, ei oteta huomioon sitä lapsen perustarvetta olla OIKEAN äitinsä ja isänsä kanssa, oli tämä jäänyt vieraaksi tai ei. Kyllä jokaiselle lapselle on parempi käydä läpi se muutaman kuukauden kestävä tutustumisvaihe omaan vanhempaansa (ja sitä kivuttomammin se tietysti käy mitä vähemmän tapaamisia on rajoitettu) ja sitten loppuelämä viettää oikeiden vanhempiensa kanssa kuin jäädä siihen sijaisperheeseen ja loppuelämän miettiä miksi oma äiti ja isä ei saaneet häntä kasvattaa (varsinkin jos vanhemmat tuovat lapselle esille sen että haluaisivat hänet takaisin).
KOSKAAN ei ole liian myöhäistä palauttaa lasta kotiinsa jos vain kodin olosuhteet ovat kunnossa.
[/quote]
Lapsella ei ole mitään biologista perustarvetta kiintyä omaan verisukulaiseensa. Lapsen pitää luoda turvallinen kiintymyssuhde vähintään yhteen aikuiseen ja se voi aivan hyvin esim. sijoituksen takia olla joku muu kuin biologinen vanhempi. Jos lapsi pitkäaikaisen sijoutuksen jälkeen palautetaan vanhemmille, ei todellakaan ajatella lapsen etua vaan vanhemman mielitekoa. Ei lapsii saa olla aikuiselle mikään kokeilukappale, jonka kanssa testataan, että sujuisko vai eikö sujuis.
Ja tietenkin, jos alusta asti näyttää siltä, että lastensuojelun tarve on väliaikainen ja vanhempi voi kuntoutua, niin toki lapsen ja vanhemman suhdetta täytyy pitää yllä parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta esim. vuosia lapsen elämästä pois olleen huumeäidin on turha tulla vetoamaan omiin oikeuksiinsa vaikka pääsisikin kuiville, kun lapsi on sopeutunut jo muualle.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 22:57"][quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 22:52"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 22:46"]Eli sun mielestä jos saat esim 17vuotiaana kaksoset, etkä pysty niistä huolehtiin yksin alkuaikoina koska raha ja opiskelu, ne lapset pitäs sitte ottaa kokonaan loppuelämksi pois? Tuo kuvio yhdistettynä synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja puuttuvaan tukiverkostoon on kyllä aikamoinen tilanne. kyllä saa olla aika vitun kiiltokuva vanhempi ennenku kelpuutetaan lasten tekoon. Päihdeongelmaiset vanhemmat toki ymmärrän et se on ja pitääkin olla kerrasta poikki. Tuntuu ettei mitään inhimillisyyttä tässä niin sanotussa "lastensuojelussa" enää nykyään oo.
[/quote]
Tää on just se ongelma, että vanhemmalla on liian suuri oikeus lapseen, lapsen tunne-elämän kustannuksella. Sinäkin vain pohdit että miltä siitä VANHEMMASTA tuntuu. Miltähän lapsesta tuntuu, jos se sijoitetaan esim. alle vuoden ikäisenä ja sit kun lapsi on vaikka 4v, niin äiti, lapselle melko vieras ihminen siinä vaiheessa, oliskin valmis ottamaan sen takaisin. Koska kyllähän äidille pitää antaa toinen mahdollisuus.
[/quote]
Päinvastoin, ei oteta huomioon sitä lapsen perustarvetta olla OIKEAN äitinsä ja isänsä kanssa, oli tämä jäänyt vieraaksi tai ei. Kyllä jokaiselle lapselle on parempi käydä läpi se muutaman kuukauden kestävä tutustumisvaihe omaan vanhempaansa (ja sitä kivuttomammin se tietysti käy mitä vähemmän tapaamisia on rajoitettu) ja sitten loppuelämä viettää oikeiden vanhempiensa kanssa kuin jäädä siihen sijaisperheeseen ja loppuelämän miettiä miksi oma äiti ja isä ei saaneet häntä kasvattaa (varsinkin jos vanhemmat tuovat lapselle esille sen että haluaisivat hänet takaisin).
KOSKAAN ei ole liian myöhäistä palauttaa lasta kotiinsa jos vain kodin olosuhteet ovat kunnossa.
[/quote]
Lapsella ei ole mitään biologista perustarvetta kiintyä omaan verisukulaiseensa. Lapsen pitää luoda turvallinen kiintymyssuhde vähintään yhteen aikuiseen ja se voi aivan hyvin esim. sijoituksen takia olla joku muu kuin biologinen vanhempi. Jos lapsi pitkäaikaisen sijoutuksen jälkeen palautetaan vanhemmille, ei todellakaan ajatella lapsen etua vaan vanhemman mielitekoa. Ei lapsii saa olla aikuiselle mikään kokeilukappale, jonka kanssa testataan, että sujuisko vai eikö sujuis.
Ja tietenkin, jos alusta asti näyttää siltä, että lastensuojelun tarve on väliaikainen ja vanhempi voi kuntoutua, niin toki lapsen ja vanhemman suhdetta täytyy pitää yllä parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta esim. vuosia lapsen elämästä pois olleen huumeäidin on turha tulla vetoamaan omiin oikeuksiinsa vaikka pääsisikin kuiville, kun lapsi on sopeutunut jo muualle.
[/quote]
Ovatko siis kaikkien huostaanotettujen lasten äidit huumekäyttäjiä?
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 22:58"]
Lastensuojelussa ollaan ilmeisesti päädytty tilanteeseen, jossa useat sosiaalityöntekijät kuvittelevat sekä itse että lastensuojelun olevan kaiken arvostelun yläpuolella. Minä miellään normaaliin demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvaksi, että kaikki viranomaistoiminta on julkista ja kaikkien kansalaisten arvioitavissa (toki tietyt yksityissäädöksen huomioonottaen). Onko tässä ap:n mielestä kenties jokin ongelma? Tarvittaessa viranomaisten törkeisiin väärinkäytöksiin tarvitaan myös radikaaleja toimia, kuten - meidän keskiluokkaisten ihmisten mielestä raadollisten - nettivideoiden julkaisuja, joissa toki asiaa koskevien ihmisten yksityisyydensuoja voi joissain tilainteissa valitettavasti kärsiä.
On monessakin mielessä demokratian kannalta vaarallista, että jokin tietty hallinnonala saa toimia rauhassa ilman arviointia ja tarpeellista arvostelua (joka Internetin myötä on aivan eri tavalla mahdollista kuin vaikkapa 20 vuotta sitten).
Kuvitelkaa, kuinka paljon huostaanottoihin vuosittain käytetyillä 600 miljoonalla eurolla voitaisiin järjestää perheitä tukevia palveluja. Huostaanotto voi toki olla ratkaisu, jos vanhemmat täysin laiminlyövät lapsen kasvatuksen (seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, jättävät lapsen ruokkimatta jne.), mutta uskallan itse jonkin verran lastensuojelua läheltä seuranneena väittää, että useimmissa tapauksissa tästä ei todellakaan ole kyse.
[/quote]
Juuri näin! Kirjoitit todella hienosti, kiitos!
T. 4
Ihmiset unohtavat helposti sen, että näissä yksittäisissä ls-tapauksissa mediaan välittyvä kuva on äärettömän yksipuolinen, sillä sosiaalityöntekijät ovat vaitiolovelvollisia, eivätkä voi mitenkään kommentoida mediaan esimerkiksi jonkun tietyn perheen tilannetta. Muistattehan siis lastensuojelua kritisoidessanne, että yksittäistapauksissa mediassa on esillä aina pelkästään toinen puoli asioista. Raadolliset nettivideotkaan kun eivät välttämättä ole koko totuus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko huumeidenkäyttö yleistynyt aikuistenmaailmassa? Vetääkö kaikki nykyään huumeita? Minkä ikäiset nämä oikein ovat?
Kehdon ryöstäjä olet ja juuri kirjoituksesi osoittaa miten paskoja olette. Kas kummaa, kun muut maat ihmettelee Suomen kovia lukuja huostaanotoissa. Joku tässä maassa mättää. Itse en tiedä yhtään huonoa perhettä että missä ne sitten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 23:12"][quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 22:57"][quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 22:52"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 22:46"]Eli sun mielestä jos saat esim 17vuotiaana kaksoset, etkä pysty niistä huolehtiin yksin alkuaikoina koska raha ja opiskelu, ne lapset pitäs sitte ottaa kokonaan loppuelämksi pois? Tuo kuvio yhdistettynä synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja puuttuvaan tukiverkostoon on kyllä aikamoinen tilanne. kyllä saa olla aika vitun kiiltokuva vanhempi ennenku kelpuutetaan lasten tekoon. Päihdeongelmaiset vanhemmat toki ymmärrän et se on ja pitääkin olla kerrasta poikki. Tuntuu ettei mitään inhimillisyyttä tässä niin sanotussa "lastensuojelussa" enää nykyään oo.
[/quote]
Tää on just se ongelma, että vanhemmalla on liian suuri oikeus lapseen, lapsen tunne-elämän kustannuksella. Sinäkin vain pohdit että miltä siitä VANHEMMASTA tuntuu. Miltähän lapsesta tuntuu, jos se sijoitetaan esim. alle vuoden ikäisenä ja sit kun lapsi on vaikka 4v, niin äiti, lapselle melko vieras ihminen siinä vaiheessa, oliskin valmis ottamaan sen takaisin. Koska kyllähän äidille pitää antaa toinen mahdollisuus.
[/quote]
Päinvastoin, ei oteta huomioon sitä lapsen perustarvetta olla OIKEAN äitinsä ja isänsä kanssa, oli tämä jäänyt vieraaksi tai ei. Kyllä jokaiselle lapselle on parempi käydä läpi se muutaman kuukauden kestävä tutustumisvaihe omaan vanhempaansa (ja sitä kivuttomammin se tietysti käy mitä vähemmän tapaamisia on rajoitettu) ja sitten loppuelämä viettää oikeiden vanhempiensa kanssa kuin jäädä siihen sijaisperheeseen ja loppuelämän miettiä miksi oma äiti ja isä ei saaneet häntä kasvattaa (varsinkin jos vanhemmat tuovat lapselle esille sen että haluaisivat hänet takaisin).
KOSKAAN ei ole liian myöhäistä palauttaa lasta kotiinsa jos vain kodin olosuhteet ovat kunnossa.
[/quote]
Lapsella ei ole mitään biologista perustarvetta kiintyä omaan verisukulaiseensa. Lapsen pitää luoda turvallinen kiintymyssuhde vähintään yhteen aikuiseen ja se voi aivan hyvin esim. sijoituksen takia olla joku muu kuin biologinen vanhempi. Jos lapsi pitkäaikaisen sijoutuksen jälkeen palautetaan vanhemmille, ei todellakaan ajatella lapsen etua vaan vanhemman mielitekoa. Ei lapsii saa olla aikuiselle mikään kokeilukappale, jonka kanssa testataan, että sujuisko vai eikö sujuis.
Ja tietenkin, jos alusta asti näyttää siltä, että lastensuojelun tarve on väliaikainen ja vanhempi voi kuntoutua, niin toki lapsen ja vanhemman suhdetta täytyy pitää yllä parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta esim. vuosia lapsen elämästä pois olleen huumeäidin on turha tulla vetoamaan omiin oikeuksiinsa vaikka pääsisikin kuiville, kun lapsi on sopeutunut jo muualle.
[/quote]
Ovatko siis kaikkien huostaanotettujen lasten äidit huumekäyttäjiä?
[/quote]
Näinhän minä en kirjoittanut. Kirjoitin esim. joka tarkoittaa esimerkkiä. Kirjoitin sen esimerkkinä pitkäaikaisen sijoituksen tarpeen syystä. Kaikki sijoitukset eivät tietysti edes ole pitkäaikaisia. Ja silloin pätee tuo, mitä kirjoitin lapsen ja vanhemman suhteen ylläpitämisestä.
En jaksa jankata enää, kun et halua ymmärtää kantaani. Mennään me molemmat nukkumaan!
Voisimmeko pyytää ruotsin sosiaalityön johtajan tänne arvioimaan tilannetta sekä kertomaan meille sen että mikä on ero suomen ja ruotsin lastensuojelu asiassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni noihin perhekoteihin ja sijaisperheisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Perhekodin kun voi perustaa lähes kuka tahansa ja henkilökuntana häärii muutama "kaikentietävä" lähihoitaja. Ja kun suhteet kuntaan päin on kunnossa niin laitossijoittettavia aina tulee lähtevien tilalle. Ja tosiaan tiedän itse muutaman sijaisperheen, ainoa motiivi toimintaan tuntuu olevan siitä saatu korvaus.
Mun mies asunut lastenkodissa ja yhtä huono paikka se kuin kotikin. Väkivaltaa muilta lapsilta, puolensa pitämistä, ei rakkautta ja rikollisuutta. Ihana pelastus!
T. 17
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 23:15"]
Ihmiset unohtavat helposti sen, että näissä yksittäisissä ls-tapauksissa mediaan välittyvä kuva on äärettömän yksipuolinen, sillä sosiaalityöntekijät ovat vaitiolovelvollisia, eivätkä voi mitenkään kommentoida mediaan esimerkiksi jonkun tietyn perheen tilannetta. Muistattehan siis lastensuojelua kritisoidessanne, että yksittäistapauksissa mediassa on esillä aina pelkästään toinen puoli asioista. Raadolliset nettivideotkaan kun eivät välttämättä ole koko totuus...
[/quote]
Aivan, mutta kuka voi luottaa että viranomaisen/lastensuojelun sana on totuus? Sitähän tässä haetaan, oikeusturvaa.
Olen opettaja ja sillä tapaa puolueeton että en tiedä lastensuojelusta juurikaan enkä ole kodeissakaan läsnä. Siitä huolimatta vuosikaudet olen seurannut lasten kautta huostaanottoja ja uskallan koulun silmin sanoa, että yhtään huostaanottoa ei ole tehty turhaan eikä yhtään huostaanottoa varmasti edes ajoissa. Silloin kun me aikuiset huomaamme ongelmat koululla, niin siitä menee rankimmissakin tapauksissa usein 3 vuotta ennen kuin lapsi huostaanotetaan. Näin siis esim. alkoholisti-, huume- ja väkivaltaperheissä ja usein niissä on näitä kaikkiakin. Näkisittepä ne lapset, kuinka niiden elämä paranee usein puolessa vuodessa, kun joku heistä sitten huolehtii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha juttu joillekin, mutta koska viranomaiset ovat aina oikeassa, niin ilmeisesti "eerikankin" tapaus oli oikein? Missä vaiheessa tätä lasta suojeltiin lastensuojeluviranomaisten taholta?
Hieno ja erinomainen tarkoitus on SUOJELLA LASTA, mutta kuka valvoo milloin suojellaan? Ihan mielivaltaista meno on nykyään. Hienoa työtäkin on, mutta riippuu sos.työntekijästä.
Oletteko lukeneet sen yhden äidin blogia keneltä oli huostaanotettu kaksi lasta? Isän väkivaltaisuuden takia.
Olen nähnyt läheltä vain yhden lastensuojelutapauksen ja siinä lapsiraukka oli heittopussina alkoholisoituneiden vanhempien ja sijoitusperheen välillä. Lapsi huostattiin aina kun vanhemmilla oli pahempi ryyppyputki, mutta palautettiin heti kun vähän raitistuivat. Huostaan-kotiin-huostaan-kotiin kuvio toistui useita kertoja vuodessa. eivätkä ne kotijaksot mitään ruusunpunaista perhe-elämää olleet, aika kamalat kotiolot sillä lapsiraukalla oli. Oikea lapsen edun mukainen ratkaisu tuossa tapauksessa olisi ollut pysyvä huostaanotto, mieluiten adoptio jo pikkulapsena. Adoptiolapsista on Suomessa pulaa ja pienille lapsille löytyisi varmasti pysyvä rakastava koti, jos heidät voitaisiin antaa adoptioon. Biovanhemmilla voisi silti säilyä oikeus tavata lasta, mutta lapsen elämä järjestettäisiin pysyvästi sellaiseen perheeseen, jossa hänestä osataan huolehtia.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 23:26"]Oletteko lukeneet sen yhden äidin blogia keneltä oli huostaanotettu kaksi lasta? Isän väkivaltaisuuden takia.
[/quote]
Everyone deserves happiness!
Kun ei pysty ymmärtämään tätä kokonaisuutta että mistä kaikki johtuu. Sehän tässä on se ongelma. Välillä uutisoidaan valheellisista lsilmoituksista ja välillä väärin tehdyistä makaroonilaatikoista, venäläistaustaiset lapset kiskotaan vanhemmiltaan jne. Löytyyko aina tarpeeksi hyvä syy miksi lapsia viedään laitoksiin? Ovatko kaikkien näiden huostaanotettujen vanhemmat tai eteenkin äidit mielisairaita, päihdekäyttäjia... Onko suomesta tullut niin HUONO maa että täällä on pelkkää rupusakkia enää jäljellä jotka eivät pysty edes lapsiaan hoitamaan? Ei mikään ihme että maa syöksyy pahaan lamaan jos kerta elämä on niin toivotona täällä. Mutta lohdutukseksi sinulle sosiaalityöntekijä, sinustakin tulee kuuluisuus. Sinusta ja sinun ammattikunnasta kirjoitetaan kirjoja muutamien vuosien ja vuosikymmenien kuluttua; Huostaanotetut lapset samalla tavalla kuin sotalapsista. Tvssä nähdään näitä lapsia jotka kertovat traumoistaan kun joutuivat vanhemmistaan eroon ja kuinka laitoselämä oli julmaa ja pilasi heidän tunnepuolen eivätkä pysty elämään täyspainotteista aikuiselämää
Ap, muistathan sen, että lapsella on melkein aina parempi kotona. Huonokin koti rakkaudesta on parempi kuin maksettu koti. Me emme ole lastensuojeluperhe, mutta joskus mietin, että oikeastiko joku voisi noita lapsia rakastaa ja hoivata kuten me. Vaikka meille tulisi mt-ongelmaa ja kaikkea, niin todella pahaksi saisi mennä tilanne ennen kuin jossain maksetussa paikassa olisi parempi. Tunnen useita sijaisperheitä, itsekin olen sitä harkinnut, ja kyllä siinä kuule pennosia lasketaan. Ihan tasan takana on taloudelliset motiivit, eikä kutsumus.