Lue keskustelun säännöt.
Kysy hammaslääkäriltä.
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Mitä teen kun henki haisee? Alkoi haista joskus parikymppisenä ja nyt olen nelikymppinen. En tiedä johtuuko astmalääkkeestä (huuhtelen kyllä aina suun ohjeiden mukaan) vai onko joku luontainen bakteerikanta. Onko mitään tehtävissä? Nolottaa avata suu joukossa ja lapsikin aina valittaa eikä halua lähelle.
Harjaatko kielen? Jos et, niin suosittelen tekemään sen päivittäin hampaiden harjauksen ohessa.
Puhdistatko hammasvälit? Jos et, niin suosittelen.
Oletko käynyt säännöllisesti hammashoidossa?
Toivottavasti et tupakoi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin ihmettelen miksi hammashoito tuntuu niin vähän kehittyneen viime vuosikymmenen aikana. Puhutaan 3D-tulostuksesta ja muusta, miksei se näy potilaille tarjottavassa hoidossa mitenkään?
Samoin hammaslääkäritraumasta ja sen aktivoitumisesta tiedetään paljon, miksi hoito on kuitenkin potilasta syyllistävää?
Näkeekö julkisen puolen hammaslääkäri tietokannasta kaikki potilaasta kirjatut asiat, esim. somaattiset ja psyykkisen puolen jutut?
Vierailija kirjoitti:
Kuulin tässä taas kauhujutun juurihoidosta. Puudutus ei tehonnut ja ei oltu saatu porattua loppuun kun sattui niin paljon. Eivät nämä tapausket kun puudutus ei tehoa tulehtuneeseen hampaaseen kai jokapäiväiviä ole mutteivat mitään super harvinaisuuksiakaan. Mutta miksi potilaalle ei voida antaa morfiinia yms, kipulääkettä joka veisi kivun hoidon ajaksi? Miksi hammaslääketiede ei ole tehnyt mitään kivunlievityksen löytämiseksi jos puudutus ei tehoa? Potilas joutuu silloin kärsimään sanoinkuvaamattomia tuskia joista jokainen jolla on porattu tavallistakin reikää ilman puudutusta on saanut pikku häivähdyksen. Miten tämä on mahdollista 2000 luvulla?
Joskus ERITTÄIN tulehtuneen hampaan puutuminen voi olla hidasta ja vaikeaa. Aika harvoin normaalilla vastaanotolla tulee vastaan, mutta päivystyksessä viikottain. Tällaisen tapauksen ratkaiseminen vaatii kokemusta ja kikkoja. Puudutukset eri kohtiin ja eri puudutteiden yhdistäminen toimii yleensä hyvin. Päivystyksessä tilanteen mukaan potilas voidaan puuduttaa ja odottaa puudutuksen vaikutusta 30 min - 1 h ja vasta sitten ottaa potilas tuoliin. 99/100 puutuu viimeistään odottelun jälkeen täysin tai 95 prosenttisesti. Tietenkin monet seikat vaikuttavat puutumiseen ja joskus ERITTÄIN pulpiittinen hammas ei puudu täysin ja toimenpide joudutaan tekemään kivussa.
Täytyy myös muistaa, että ihmisillä on joskus tapana liioitella kokemuksiaan (sanon tämän vähättelemättä). Myös epätoivoinen, kovasta hammakivusta kärsivä ihminen voi sekoittaa toimenpiteen aikana tuntuvan paineen ja tärinän kipuun.
Morfiinille ei ole tarvetta, koska suuressa mittakaavassa tavanoamiset puudutteet ovat riittäviä. Morfiinin tms. anto vaatisi anestesialääkärin ja suuren hoitohenkilökunnan valvomaan tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko työssäsi niska- ja hartiasärkyjä? Entä muut miinuuspuolet? Tuleeko koskaan/useinkin tilanne, että mitenköhän tästä selviän, siis keskellä toimenpidettä?
Niska- hartiaseudun, selän, kyynärpäiden ja ranteiden vaivat ovat ammattitauti. Jokaisella on ollut niitä ja niiden takia on myös jääty työkyvyttömyyseläkkeelle.
Hyvällä kuntoilulla voi ehkäistä em. vaivoja.
Jatkuva istuminen ei myöskään tee keskivartalolle hyvää.
Jokaiselle on tullut jossain vaiheessa uraa tunne, että ei selviä jostain toimenpiteestä. Joskus selviää itse, joskus on pyydettävä apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko työssäsi niska- ja hartiasärkyjä? Entä muut miinuuspuolet? Tuleeko koskaan/useinkin tilanne, että mitenköhän tästä selviän, siis keskellä toimenpidettä?
Niska- hartiaseudun, selän, kyynärpäiden ja ranteiden vaivat ovat ammattitauti. Jokaisella on ollut niitä ja niiden takia on myös jääty työkyvyttömyyseläkkeelle.
Hyvällä kuntoilulla voi ehkäistä em. vaivoja.
Jatkuva istuminen ei myöskään tee keskivartalolle hyvää.
Jokaiselle on tullut jossain vaiheessa uraa tunne, että ei selviä jostain toimenpiteestä. Joskus selviää itse, joskus on pyydettävä apua.
Vieläkö voidaan korjata (täyttö) vanhaa amalgaamipaikkaa, vai meneekö uusiksi kokonaan?
Olin kertonut lääkärille kaikki vanhat hammaslääkäripelkoni. Kuitenkin hän toimi niin, että ne kaikki vahvistuivat. Menin terapeutille, joka kehoitti mua puhumaan hammaslääkärin kanssa, mutta en uskalla. En luota enää kehenkään hammasläääkäriin.
Kuitenkin tarvitsen hoitoa. Mihin mun kannattaisi ottaa yhteyttä että todella huomioitaisiin nämä traumat. Olisin valmis hoitoon esim. nukutuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin ihmettelen miksi hammashoito tuntuu niin vähän kehittyneen viime vuosikymmenen aikana. Puhutaan 3D-tulostuksesta ja muusta, miksei se näy potilaille tarjottavassa hoidossa mitenkään?
Samoin hammaslääkäritraumasta ja sen aktivoitumisesta tiedetään paljon, miksi hoito on kuitenkin potilasta syyllistävää?
Hoito kon kehittynyt erittäin paljon jo 10 vuoden sisällä. Materiaalien kestävyys parantunut, tekniikat kehittyneet toimenpiteissä, lääkkeet parantuneet. Esimerkiksi parodontiitin ja hammasperäisten tulehdusten yhteyksistä yleissairauksiin on saatu erittäin paljon tietoa ja niiden hoidossa on kehitytty paljon em. asioiden parannuttua.
3D-tulostusta kehitetään ja käytetään, mutta laitteet maksavat maltaita ja niillä saatu hyöty ei vain ole suhteessa kustannuksiin. Hammashoidon hinnat nousisivat ja vastaanottoajat pitenisivät jos alettaisiin kaikille tekemään paikkoja 3D-menetelmillä. Lisäksi em. menetelmin tehtyjen paikkojen tms. laatu ei ole yhtään perinteistä paikkaa laadukkaampi. Jos haluat esteettisen kruunun, niin 3D ihan ok, mutta perinteisellä hammasteknikolla valmistetulla kruunulla saadaan samat ominaisuudet ja vielä toistaiseksi alempi hinta.
En ole samaa mieltä kanssasi potilaan syyllistämisestä hammashoitopelon hoitamisessa. Voitko perustella väitettäsi.
Mikä on sopiva aika juurihoitojen välillä, ihmettelen kun minulla 2 kk ja maalaisjärki sanoo että se on liian pitkä. Hammas kipuilee ja vielä lähes kaksi viikkoa pitäisi odotella hoitokertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näkeekö julkisen puolen hammaslääkäri tietokannasta kaikki potilaasta kirjatut asiat, esim. somaattiset ja psyykkisen puolen jutut?
Kyllä halutessaan näkee. Hammaslääkärin pitäisi kuitenkin katsoa vain suun- ja hammashoitoon liittyviä potilaan tietoja. Joskus potilaan mielenterveysongelmat ovat oleellisia hammaslääkärin hoidon kannalta ja silloin on perusteltua katsoa näitä tietoja.
Kysyn käytätkö potilasta tukena tehdessäsi suun hoitotoimenpiteitä. Itse törmäsin tällaiseen lääkäriin että kätensä tukee minuun, tätä ei ole aiemmin tapahtunut. Olen käynyt vuosikymmeniä hammaslääkärissä ja tämä on paikkaustilanteessa ainutkertaista. Onko tämä sopivaa koko hoidon ajan tukea omia käsiään potilaaseen? Kyseessä vanha hammaslääkäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin kertonut lääkärille kaikki vanhat hammaslääkäripelkoni. Kuitenkin hän toimi niin, että ne kaikki vahvistuivat. Menin terapeutille, joka kehoitti mua puhumaan hammaslääkärin kanssa, mutta en uskalla. En luota enää kehenkään hammasläääkäriin.
Kuitenkin tarvitsen hoitoa. Mihin mun kannattaisi ottaa yhteyttä että todella huomioitaisiin nämä traumat. Olisin valmis hoitoon esim. nukutuksessa.
Joskus kemiat eivät kohtaa. Kaikki hammaslääkärit eivät yksinkertaisesti pysty hoitamaan pelkopotilaita. Kannattaa ottaa ajanvaraukseen yhteyttä ja kysyä onko kunnallasi olemassa pelkotiimiä tai pelkopotilaisiin erikoistunutta hammaslääkäriä.
Anestesiahoitoon pääsyssä on aina omat sairaalakohtaiset kriteerit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkeekö julkisen puolen hammaslääkäri tietokannasta kaikki potilaasta kirjatut asiat, esim. somaattiset ja psyykkisen puolen jutut?
Kyllä halutessaan näkee. Hammaslääkärin pitäisi kuitenkin katsoa vain suun- ja hammashoitoon liittyviä potilaan tietoja. Joskus potilaan mielenterveysongelmat ovat oleellisia hammaslääkärin hoidon kannalta ja silloin on perusteltua katsoa näitä tietoja.
No miten hammaslääkäri voi etukäteen tietää, että tämän potilaan mielenterveystiedot on syytä katsoa?
Minulla on yleistynyt ahdistushäiriö ja masennus, mutta nuo asiat eivät kuulu hammaslääkärille millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Kysyn käytätkö potilasta tukena tehdessäsi suun hoitotoimenpiteitä. Itse törmäsin tällaiseen lääkäriin että kätensä tukee minuun, tätä ei ole aiemmin tapahtunut. Olen käynyt vuosikymmeniä hammaslääkärissä ja tämä on paikkaustilanteessa ainutkertaista. Onko tämä sopivaa koko hoidon ajan tukea omia käsiään potilaaseen? Kyseessä vanha hammaslääkäri.
Kyllä käytän. Näin on minulle opetettu koulussa.
Tukea voi ottaa suun ulkopuolelta ala- tai yläleuasta ja myös hampaista. Näin toimenpiteet huomattavasti turvallisempia tehdä, kun käsi vakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkeekö julkisen puolen hammaslääkäri tietokannasta kaikki potilaasta kirjatut asiat, esim. somaattiset ja psyykkisen puolen jutut?
Kyllä halutessaan näkee. Hammaslääkärin pitäisi kuitenkin katsoa vain suun- ja hammashoitoon liittyviä potilaan tietoja. Joskus potilaan mielenterveysongelmat ovat oleellisia hammaslääkärin hoidon kannalta ja silloin on perusteltua katsoa näitä tietoja.
No miten hammaslääkäri voi etukäteen tietää, että tämän potilaan mielenterveystiedot on syytä katsoa?
Minulla on yleistynyt ahdistushäiriö ja masennus, mutta nuo asiat eivät kuulu hammaslääkärille millään tavalla.
En puhunut mitään etukäteen katsomisesta.
Jos hoitojakson aikana tulee ilmi asioita, jotka voidaan selittää tai yhdistää mielenterveysongelmiin, niin silloin kyseiset tiedot relevantteja. M
Vierailija kirjoitti:
Silta vai implantti?
Mahdoton sanoa, kun en ole nähnyt tapausta.
Molemmillä omat vaatimukset ja esteet. Riippuu siis tilanteesta.
Miksi käytät otsikossa pistettä?
Oletko ylimielinen? Vastaustyylisi perusteella olet.
Mulla on lihassairaus. En pysty pitämään suutani auki kuin hetken muuten alkaa nielu kramppaamaan. Miten pystyn hoidattamaan hampaani etten tukehdu? Yksi paikka lohjennut enkä ole uskaltanut lähteä tuuriani testaamaan!
Tuleeko työssäsi niska- ja hartiasärkyjä? Entä muut miinuuspuolet? Tuleeko koskaan/useinkin tilanne, että mitenköhän tästä selviän, siis keskellä toimenpidettä?