Lue keskustelun säännöt.
Kun erositte, kuka auttoi teitä eniten ja miten?
15.01.2014 |
Oliko teillä joku, joka antoi käytännön apua esim. muutossa, uuden kodin laitossa jne.? Ja joku, joka tuki henkisesti? Kuka tuki lapsia, kun äidillä (tai isällä) oli usein mieli maassa?
Kommentit (9)
Yllättävää kyllä, anoppi osoittautui suurimmaksi tueksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksä auttoi muutossa. Ei muita apuja, en kyllä trvinnutkaan
Uusi (ja edelleen nykyinen) miesystäväni.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 11:05"]
Uusi (ja edelleen nykyinen) miesystäväni.
[/quote]
Niin ja lapsia ei olut siitä liitosta.
Ei tarvinnut muuttaa, koska jäätiin lasten kanssa entiseen, yhteiseen kotiin.
Vanhemmat auttoivat vähän taloudellisesti alkuun. Ystävät, sukulaiset soittelivat ja kyselivät vointia, auttoivat lastenhoidossa ja tarjosivat itkevälle olkapäätä.
Puhuminen auttaa! Kaikille, jotka jaksavat kuunnella olen avautunut. Ehkä vähän liikaakin :P Ja ero-ryhmään kannattaa ehdottomasti mennä.
Ja isän ja lasten välinen suhde toimivaksi heti alkuunsa, muuten voi kynnys isän luokse menemiseen kasvaa. Ne ajat kannattaa käyttää omaan virkistäytymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka auttoi eniten?
Niin monia auttavia käsiä ojentui, jokainen teki osansa. Siis mulle oli paljon, että harrastuspiireistä tuttu ihminen tuli siivoamaan kanssani vaikka muuten ei olla tekemisissä.
Työnantaja lainasi autoaan.
Menin ostamaan sohvaa, sain kaupan päälle ruokapöydän tuoleineen. Ihania myyjiä! Kaverien nurkista löytyi lamput ja pari mattoa, kiitos lahjoituksista.
Uskon siihen, että jokaisella meistä on mahdollisuus tavata enkeleitä. Erossani kohtasin monia. Toivottavasti pystyn joskus pistämään hyvän kiertämään.
Tältä palstalta saa paljon vertaistukea. Mukava lukea muiden tarinoita täysin kusipäisistä ukoista ja siitä, miten elämä on parantunut huomattavasti eron jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse. En kyllä kaivannutkaan apua. Käskin miestä pakkaamaan kamppeensa ja lähtemään. Eräänä päivänä oli sitten kämpästä häipynyt tavaroineen.
Se oli onnen päivä.
Muuton jouduin hoitamaan itse (hankkimaan muuttofirman jne.), mutta taloudellista tueka sain omalta isältäni. Muutin ulkomailta, eikä ensin ollut mitään paikkaa minne laittaa koti, joten ensimmäiset puoli vuotta huonekalut, lapsen lelut, keittiötarvikkeet jne. olivat varastossa. Sinä aikana asuimme siskoni ja hänen miehensä luona ahtaasti. Lopulta kun koti löytyi, myös muuttoapua sain ystäviltä ja perheeltä. Henkistä apua hain sitten ihan ammattilaisilta.