aivovaltimon pullistuma (aivoaneurysma)!

Mulla valitettavasti on toisenlainen tarina. Minun tuttuni leikattiin ja nyt hän on hoitolaitoksessa eikä pärjää enää yksin ollenkaan. Ei tunne meitä ketään enää ollenkaan.

Olen todella pahoillani tuttavasi puolesta! :( Saanko kysyä, että tuliko leikkauksessa siis jokin komplikaatio? Minkä ikäinen tuttavasi on?

-Ap

Sairaalassa hoidettiin noin 45-vuotiasta potilasta, jolta oli aiemmin puhjennut aivoaneurysma. Hän pääsi nopeasti hoitoon ja selvisi tilanteesta hyvin. Ei mitään henkisiä tai fyysisiä ongelmia.  Häneltä leikattiin tällä sairaalakäynnillä toinen, puhkeamaton aivoaneurysma. Ongelmitta. t. Samassa huoneessa ollut

Ei sieltä nivusesta mitään kameraa laiteta vaan kuvaus tehdään läpivalaisten röntgenillä. Nivusen kautta viedään angiokatetri, varjoaine ja tarvittavat stentit yms. Pakko viilata vähän...

Ei sieltä nivusesta mitään kameraa laiteta vaan kuvaus tehdään läpivalaisten röntgenillä. Nivusen kautta viedään angiokatetri, varjoaine ja tarvittavat stentit yms. Pakko viilata vähän...

Meillä kulkee tätä suvussa ja yksi toisensa jälkeen on polkaissut tyhjää. Yksi kerettiin leikkaamaan, mutta valitettavasti pelastui ainoastaan vegetatiiviseen tilaan - joskin hengittää itse. Toivoa heräämisestä ei ole.
Olen itse menossa tutkimuksiin asian tiimoilta, jännittää kovasti, mutta ei auta kuin odottaa. En tiedä, miten suhtautuisin jos päästä tällainen löytyisi, todella toivon ettei löydy.

2

2

+

2

4

Minulta löydettiin 6 aivoverisuonen pullistumaa keväällä 2008, näistä kolme leikattiin lokakuussa.

Leikkaus meni hyvin, mutta toipuminen kesti puolisen vuotta, minulle kehittyi aivokalvontulehdus, peräti kaksi kertaa leikkauksen jälkeen. Mitään suurempia vaivoja ei jäänyt, muisti välillä pätkii, mutta ehkä sen jo kuuluukin vähän pätkiä.

Kaksi /6 leikattiin 2010, en ollut edes sairauslomalla leikkauksen jälkeen, sain toki lomaa, mutta olin juuri vaihtanut työpaikkaa, enkä heti kehdannut sairaslomailla. Ei kyllä ollut tarvettakaan, olo oli ihan normaali.

Yksi siis vielä leikkaamatta, ihan pieni, eikä ne yleensä puhkea..

Minulla äiti kuoli 37 vuotiaana ja sukurasituksen uhka oli haamunani pari vuosikymmentä, ennenkuin uskaltauduin kuvauksiin jossa nämä aneyrysmat sitten onneksi löytyivät. Mitään ennakko oireita ei ollut.

Olen aina ollut terve muuten, en ole sairaslomia erikoisemmin pidellyt.

kannattaa hoitaa pois, kyllä siitä jatko-aikaa saa ja ei enään tarvitse kulkea "aikapommi" päässä.

2

Mun mieheltä puhkesi  aneurysma täysin yllättäen muutama viikko takaperin. Hän meni samantien tajuttomaksi ja seuraavana päivänä irrotettiin hengityskone. Mitään ei ollut tehtävissä. Edellisellä viikolla oli ollut päänsärkyä, mutta ei puhunut särystä mitään sairaskohtausta edeltävänä viikonloppuna. Myöskin niskat ja hartiat olivat jumissa.

Minun ystävälläni on. sitä on seurattu, mutta puhkeamista pidetty erittäin epätodennäköisenä, ja lisäksi on hankalassa paikassa, havaittiin yli 20 v sitten. Ei ole haitannut.

Minulla on ollut hirvittäviä päänsärkyjä lapsesta saakka ja pelkäänkin että päässä on jotain vialla. Etenkin, kun tämä kulkee suvussa :(

Tuttavan miehellä oli tarkoitus stentata aneurysma, mutta toimenpiteen yhteydessä varjoainetta laitettaessa varjoaine tulikin ulos väärästä kohdasta letkua, puhkaisi suonen ja seurauksena massiivinen aivoverenvuoto. Mies menehtyi, alle 3-kymppinen. 

Toki olen valmis lähtemään hoitoon milloin vain ja järjestellyt asioita kotona niin, että täälläkin kaikki ok, jos tulee pidempi sairaalareissu.

Mutta mitään kiellettyä listaa en ole saanut... ainoastaan ohjeen olla pinnistelemättä, mutta muuten elää niinkuin tähänkin asti.

Äidilläni oli ja se puhkesi. Sairaalassa oli teholla todella huonossa kunnossa. Ei palannut enää entiselleen,muisti pätkii ym ongelmia.

Nyt on selvinnyt lisää.

Pullistumani on iso 6,5mm x 5,2mm ja ilmeisen hankalassa paikassa lähellä suonten risteystä.

Leikkausjonossa 2 kiireellisenä, eli leikataan 4 kuukauden kuluessa.

Jännittää. :/

Terv, 16, 19 ja 22 kommentit.