Lue keskustelun säännöt.
MIKSI kamppailette nukahtamisen ja nukuttamisen ym kanssa??
23.07.2006 |
ITSE olen ihan maalaisjärjellä toiminut kolmen lapseni kanssa ja juuri tänään tuossa äsken nuorin todistaa TAAS maalaisjärkeni toimivaksi.
Ensinnä vauvana nukutan perhepedissä ja imetän. Tämä on helpointa kaikille,itse en aina edes herännyt,vauvan ei tarvinnut herätä,eikä muunkaan perheen. Tissi suuhun ja kaikki samantien unessa.
Ylösnouseminen olisi ollut kamalaa,joten olin tevreesti itsekäs tässä suhteessa.
Jatkoin tätä niin kauan kuin lapsesta siltä tuntui(esikoinen 2v,keskimmäinen 1v11kk ja nuorimmainen 1v6kk),vuoden iässä olen ostanut kaikille kuitenkin oman lastensängyn (pinnasänkyä meillä ei ole ollut kellään). Siinä on nukutettu/tisutettu päiväunille.
Kun imetys on loppunut,noin kuukauden päästä siitä on jokainen siirtynyt omaan sänkyyn,yleensä ihan omasta pyynnöstä! Omaan sänkyyn nukutetaan lukemalla satu ja istumalla vieressä niin kauan että nukahtaa.
Noin 3-8kk kuluessa kun tämä on aloitettu,on jokainen pyytänyt,että iltasadun jälkeen saakin jäädä yksin nukahtamaan.
Päiväunille sama juttu,satu ja vieressä istumista. Tänään nuorimmainen juuri pyysi,että saisikin nukahtaa itsekseen!
Kommentit (50)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva on vasta 8 kk mutta tahtoisin tuosta tavasta eroon jo nyt että se nukuttaminen ei olisi aina minun rinnastani kiinni... Juuri äsken vauva meni nukkumaan ja siihen meni 2 minuuttia, ilman tissiä varmaan 2 tuntia tai sitten ei nukkuisi ollenkaan. Äärimmäisen helppoa mutta ei tuota voi loputtomiin jatkaa.
En olisi halunnut aloittaa tuota tapaa ollenkaan mutta vauva on tosi huono nukahtamaan ja nukkuu monet päikkärit joten ilman tissiä nukuttaisin sitä sitten koko päivän.
Itse uskon kaikessa lauseeseen " lapsi tietää kun aika on" .
Nukutstittistä luovuttiin,kun lapsi alkoi itse törkkiä sitä pois. Uskoin ensimmäisestä kerrasta ja en enää ollenkaan tarjonnut ja siihen loppui kuin seinään,joka kerta,kaikki imetys.
Samoin meillä on mennyt kaikki,potalle oppiminen,vaatteiden pukemisen oppiminen ymym.
ap
Sinun lapsesi on kuitenkin jo taapero eli " opettaisin" pikkuhiljaa. Eli teette iltapuuhat suunnilleen samaan aikaan joka ilta ja toistatte rutiineja. Sitten vie lapsesi sänkyyn ja yölampun valossa lue hänelle iltasatu, anna pusu ja hali ja toivota hyvää yötä. Sen jälkeen poistu huoneesta ja jätä ovi vaikka raolleen. Lapsi ehkä siis alkaa huutamaan tai tulee pois sängystä (nukkuuko vielä pinnasängyssä?). Silloin mene takaisin, peittele, anna uudestaan pusu ja hali ja sano hyvät yöt ja taas poistu huoneesta. Toista tämä niin monta kertaa kuin tarvitsee, tuossa iässä voi olla jo aika taistelua tuo oppimis-vaihe mutta kun sen kestää ja jaksaa niin VARMASTI KANTAA HEDELMÄÄ, usko pois =)
Tsemppiä teille, toivottavasti illat helpottuisivat!
Vierailija:
t.22
Ja hienosti menevät nukkumaanmenot. Turvallisuus on kunnossa, lapsilla ei ole mitään ongelmaa nukahtaa rauhassa itsekseen. Näin toimiminen oli tosin itselleni täysin luontevaa, joten lehmäksi en itseäni ole tuntenut, vaan myöskin hyväksi äidiksi, kun annan lapsilleni heidän tarvitsemaansa turvallisuuden tunnetta heidän ollessaan pieniä. Tämä sopi meille hyvin. Ainoa ongelma oli tosiaan se, että olin kiinni iltarituaaleissa aika pitkään, mutta loppujen lopuksi se on niin lyhyt aika elämässä, että soin sen lapsille mielelläni. Nykyään kelpaa isi mainiosti lukemaan iltasatuja, vaikka mielelläni edelleenkin olen läsnä lasteni unille menoaikaan, ja silti minulla on omaakin elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yrität samaa tapaa tyrkyttää kaikille?
Sitä paitsi en tajua tuota, että istut lapsen nukahtamiseen asti hänen vieressä, jopa päiväunilla ja noin pitkään annat aina unitissiä (vai luinkohan väärin)?
Minäkin olen sitten varmaan aivan erityisen lahjakas äiti, kun lapseni on 7 viikkoisesta nukahtanut itsekseen ilman unimaitoja tms.
Nukahtaminen kestää yleensä 5min,minusta se ei ole kauaa...
Ja siis tätä vieressä istumista on aina kestänyt sen aikaa,että lapsi on sanonut,et äiti voit mennä pois,nukahdan itse. Esikoisen kohdalla istuin vieressä 4kk,kunnes sanoi,nyt kuopuksen kohdalla vain 3kk.
Ja nukutusimettänyt olen tosiaan kohtuu pitkään,alle 2 vuotiaksi kuitenkin vain.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki tiedän, että vaikeuksia voi vielä tulla, mutta en usko sen johtuvan siitä, että nyt on nukkunut näin hyvin.
Ja sitä juuri kutsun taisteluksi.
Koska joka kerta kun poistun huoneesta lapsi huuttaa hysteerisenä äiti,äiti. Rauhoittuu kun menen takaisin ja kun poistun alkaa hysteerinen huuto alusta. Pisimmillään olen jaksanut tätä tunnin verran. Mutta jos istun lapsen vieressä ja laulan/silittelen niin nukahtaa siihen. Ilman huutoa!
Vauvana oli pitkään sairaalassa. Ensin kaksi viikkoa tehohoidon osastolla, jossa luonnollisesti nukkuin omassa sängyssään. Siellä oli aina valoista ja " Meteliä" kun koneet piippasivat. Tämän jälkeen pääsi luokseni vierihoitoon ja yövalo oli pakko pitää päällä pimeässä ei suostunut nukkumaan. KOtiin päästiin pariksi päiväksi jaonka jälkeen jouduttiin uudestaan sairaalaan (lasten akuuttiosastolle) Siellä oltiin 3 viikkoa ja taas oli aina valot (tai huoneessa ei ollut valoja mutta ovessa oli iso ikkuna ja käytävässä valot joten tulos sama). Siellä nukkui jonkin verran omassa sängyssään, mutta ol ihyvin kipeä ja nukkui erittäin huonosti joten monesti öisin minä istuin nojatuolissa lapsi sylissä, ja kun piuhoista saatin irti niin otin viereen että sain itsekkin hetken nukkua. KOtiin kun päästiin en jaksanut edes alkaa kamppailla sen kanssa että olisi nukkunut omassa sängyssään. Monen viikon valvomisen jälkeen olin umpiväsynyt ja vauva nukkui vieressä missä syötötkin onnistui puoliunessa. Omassa sängyssää ei siis suostunut nukkumaan edes tuolloin vauvana. Päivisin sitä monesti kokeilin. Laittaa sinne hereillä ja n ukuttaa ensin syissä umpiuneen, kapaloida yms. mikään ei auttanut. Hetken päästä huusi kuin hinaaja! Parhaiten nukkui liikkuvissa vaunuissa tai olohuooneessa sitterissä kun ympärillä oli " elämää" . Hyvin huono nukkuja on siis ollut aina. Varsinkin päivisin. Vauvana nukkui vain lyhyitä pätkiä. Nykyisin n. 1h tunnin unet.
Tässä tuli nyt aika paljon asian vierestäkin, mutta pistää vaan ärsyttämään aina nuo " miksi nukutat lastasi" kommentit.
JA edelleen mielummin istun sen lapsen vieressä niin kauan kuin se nukahtaa kuin huudatan sitä illat pitkät! Mitä minulla muutakaan on kuin aikaa,! Niin kauan tuota lasta meille toivottiin ja kuka tietää saammeko toista koskaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittaa vaan usemman lapsen jo isoksi kasvatteena nää tämmöiset kommentit.
Ja en todellakaan TOIVO univaikeuksia sun lapselle,toivon lähinnä,että olet sitten varautunut kun ne alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotkut lapset vain nukkuvat paremmin (ja minulla nyt on sellainen lapsi, kuten olin itsekin pienenä, samoin kuin lapsen isä), ja se kun sanoin että " olen varmaan erityisen lahjakas äiti" oli vain sarkasmia.
missä lapsesi on nukkunut päiväunet? Yksin parisängyssä? Vai oletko maannut hänen vieressään ja antanut muiden lastesi olla päineen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvaa on aika mahdoton saada nukkumaan edes päikkäreitä ilman tissiä joten minun pitää olla siis aina saatavissa kun uniaika tulee. Helpottaisi arkea kummasti kun mieskin voisi osallistua noihin unirutiineihin. Samoin lomamatkoilla tai juhlissa tai muuten ihmisten ilmoilla olisi kiva joskus syöttää vauva muuten ja laittaa vaunuihin nukkumaan mutta nyt pitää aina olla se tissi. Jonkun mielestä toimivaa, mutta ei loputtomiin...
kyllä,osaksi ovat saaneet olla itsekseen (elleivät ole olleet koulussa tmv) kun nukutan pienintä.
ap
Vauva oli kuitenkin vielä pieni kun kotiin päästiin " Lopullisesti" , alle 2kk. Joten halutessani olisin voinut omaan sänkyynsä opettaakkin.
Mutta meillä toimi muutenkin näin paremmin.
Ja onhan lapsi jo nyt 1v10kk eikä edelleenkään suostu yksin nukahtamaan. Enkä tiedä siihen syytä. Kaikenlaista on välillä kokeiltu, mutta toistaiseksi nyt mennään näin.
Hyvin kausiluontoisesti on mennyt muutenkin tämä nukutus välillä on aikoja kun ei suostu jäämään yhtään yksin, välillä makaa pieniä aikoja(10-20min.) yksikseen ihan kiltisti sängyssä, mutta yksin ei ole nukahtanut koskaan.
t.34
Vanhemmat tarvii sitä _omaa aikaa_ vaikka sit turvallisuuden tunne vietäs lapsilta!!
En myöskään silloin vauvana. Muutaman kerran kokeiltiin, mutta mä olen niin huono uninen, että en osannut nukkua kun toinen potkii ja pyörii.
Mielummin siis omassa sängyssään, ihan vieressä tosin.
Nyt vanhempana (1½v.) ollut jonkin verran vaikeuksia nukahtaa. Mutta eiköhän se niin ole, että niitä vaikeuksia voi tulla lapselle, oli sitten miten tahansa nukahtanut? Meillä ainakin lapsi yrittää ihan selvästi vaan saada tahtoaan läpi, että mä olisin vieressä.
Mielenkiintoista ois myös lukea niiden kommentteja, joilla lapset nukkunu jo vauvasta eri huoneessa..
Vierailija:
Vanhemmat tarvii sitä _omaa aikaa_ vaikka sit turvallisuuden tunne vietäs lapsilta!!
Vierailija: