Saako varattu mies ostaa toiselle naiselle spontaanisti ruusuja?

no ei todellakaa ostele muille ruusuja spontaanisti :D

Riippuu tietenkin tilanteesta, mutta todennäköisesti hänellä olisi siihen hyvä syy eikä mulla ole tapana suuttua tuollaisesta. Kyseessä voisi olla vaikkapa joku hänen neljästä naistyöntekijästään. Ostelee usein kukkia minullekin.

Meillä töissä osti myyntimiehemme naistenpäivänä ison kasan ruusuja, josta jokainen 25 naista sai omansa. Hyvä syy niin miksi suuttuisin?

Millanen on spontaani?

En ehkä suuttuisi, mutta myönnän, että loukkaantuisin kyllä, jos mies spontaanisti ostaisi jollekin toiselle naiselle ruusuja. Minä en ole saanut kukkia edes sen jälkeen, kun sanoin miehelle, että haluan hänen ostavan niitä,  ja kun rupesin ostamaan itse itselleni kukkia ja mies ihmetteli, mistä ne tulivat, sanoin että ostan sitten itse omat kukkani, koska hän on niin helvetin ääliö ettei tajua edes vaimolleen kukkia ostaa vaikka tämä sitä erikseen pyytää. Ei, edes sen jälkeen en ole kukkia saanut. Joten jos mieheni suunnitellusti ostaisi ruusuja jollekin toiselle, mittaisin mieheltä kuumeen ja passittaisin lääkäriin, yllättyisin ja ihmettelisin tosi kovasti että hänelle moinen tulisi edes mieleen. Mieheni on ihan itse myöntänyt, ettei hänelle oikeastaan koskaan tule sellaista ahaa-kokemusta, että haluaisi ilahduttaa jotakuta toista millään tavalla. 

Toiselle naiselle? Siis työkaverille,äidille,naapurille vai kelle? Kuka hullu spontaanisti ostaa muille,kun eukollensa? Merkkipäivänä kyllä saa ostaa,kunhan minun kanssa keskustelee ensin summasta.

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 06:41"]Miten tätä ketjua on voitu jo lukea 1 400 kertaa?

[/quote]

Kaiketi siksi, että AV-mammojen aloitukset olleet liikaa täynnä blogien päättymätöntä valtataistelua.

Jos mieheni ei ostaisi minulle kukkia niin kyllähän minä loukkaantuisin jos ostaisi toiselle.

Tottakai saa, miksi ei saisi?

Tuskin ostaisi, mutta jos ostaisi, niin tuskin hän siitä minulle mainitsisi. Ei hän ainakaan ruusuja tulisi minun naamani eteen heiluttelemaan.

Riippuu tilanteesta. Jos on hyvä syy esim valmistujaiset, synttärit yms niin en todellakaan suuttuisi :)

Syynä "kävelin kukkakaupan ohitse ja näin tämän ruusun tässä ja tulit siitä mieleen" helvetti olisi irti tässä osoitteessa!!

[quote author="Vierailija" time="09.01.2014 klo 21:55"]

Suuttuisitko sinä, jos miehesi tekisi näin?

[/quote]

Suuttuisinko? voiko tätä kysyä aikuinen ihminen?

Mieheni on monta kertaa ostanut hyvälle ystävälleen, joka on nainen ja työtoveri, pieniä lahjoja. Myös minä saan usein pieniä ja isoja lahjoja. Hän on hyväkäytöksinen herrasmies ja suhtautuu luontevasti ihmisiin. Meillä ei olla riippuvaisia toisesta, vaan iloitaan yhteiselämästä ja sekä omista että yhteisistä ystävistä myös. Pitkäaikaisia ystävyyssuhteita osataan arvostaa, mikä myös näytetään sivistyneen ihmisen lailla. Ystävät ovat jakaneet iloja ja suruja kanssamme, ja työtoverit olleet mukana tärkeissä projekteissa.

Nykyihmisen ongelma on mielestäni kyvyttömyys kiitollisuuteen ja jakamiseen. Yrittäkää osoittaa arvostusta kanssaihmisille, myös puolisollenne. Antakaa toisen hengittää ja elää kyttäämättä joka ruusupuskaa! Iloitkaa siitä, että kumppanillanne on käytöstavat.

Meillä miehen pitää ajatella sitä mitä minä ajattelen.

Tehdä mitä minä annan tehdä.

Pieruakaan ei saa päästää jos minä en salli.

Muuten koen itseni turvattomaksi. Ja jos todella rakastaa, ei halua semmoista tunnetta toiselle.

Soittelen pitkin työpäivää miehelle ja kotona ollaan koko ajan yhdessä.

Elämä on ihanaa!

Loukkaantuisin ja suuttuisin jos mun kihlattu antaisi ruusuja jollekin toiselle naiselle vaikka olisi kaveri. Äidilleen jos ostaisi niin en suuttuisi, mutta loukkaantuisin hiukan koska mulle mies ei ole ostanut kukkia

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 02:43"]

Mun mies osteleen kukkia monta kertaa vuodessa mulle. Ostanut niitä myös työpaikalla hyvälle ohjaajalle, mun äidille, omalle äidilleen, meinasi ostaa mun kaverillekin mutta sanoin että se voisi olla siitä outoa, ei ostanutkaan.

[/quote]Ihana ukko sulla!

Olen saanut miespuolisilta ystäviltäni monta kertaa kukkia. Ne ovat olleet todella ihania, mieluisia lahjoja. Onneksi mieheni ei ole keskenkasvuinen murjottaja, vaan on kehunut näitä ylläreitä hänkin, koska on ymmärtänyt minun ilahtuneen niistä.

Riippuisi ihan täysin tilanteesta. Ja toki myös miehestä.

Ehkä loukkaantuisin, ehkä en.

Tottakai saa. En ymmärrä ihmisiä jotka vahtivat ja vaanivat aikuisia miehiään, suurta epävarmuutta, kyllä on miehellekin rasittavaa ja sitten niistä tossukoita tuleekin.

Itse olen saanut joitain kertoja valtavia ruusukimppuja naimisissa olevilta miehiltä, kaunis ele kiitos hyvästä työst. Ei mieheni siitä ole loukkaantunut päinvastoin, miksi ihmeessä pitäisi. En nyt äkkiä muista onko hän ostellut kukkia muille kuin minulle, niin pitkä avioliitto jo. Mutta jos on, sehän on vain mukavaa!

Tietenkin "saa". Mikä estäisi? puolustusvoimat?

Todellakin suuttuisin,  koska en saa itse niitä ikinä, edes syntymäpäivänäni!