Sattuuko kolposkopia/koepalojen otto?

Itselläni pienen muutaman millin (halkaisija) koepalan otto nipisti vähän ja oli ohi nopeasti. Ei jättänyt traumoja. Sama tunne kuin papan ottamisessa. Kivun tunteminen on täysin yksilökohtaisita ja pelko ja keskittyminen/jännittyminen voimistavat aistimusta ja mediaalista kipurataa. Kannattaa vaikka mietiskellä kauppalistaa yms, se saattaa viedä hiukan huomiota pois näytteenotosta...toki vaikeaa.

Aika yksilöllistähän tuo lienee. Itellä sattu sen verran paljon, että itkin koko ajan ja puristin penkkiä, ja sitten toimenpiteen jälkeen lähti taju. Toivottavasti never again.

Tänään kävin kolposkopiassa kun ASC-H (3luokkaa vanhan luokituksen mukaan) papassa... Ei sattunut lainkaan, sanoisin vain epämiellyttäväksi, kesti n viisi minuuttia ja kolme koepalaa ottivat..Nyt vastauksia odottelen noin kk ja varaudun looppiin ja sen sanoivat kestävän vielä vähemmän aikaa :)

tälläiseen menossa, miten ja mihin puudutus laitettiin????

Aina jos pelottaa tai jännittää muistakaa kertoa se jo ennen vastaanottoaikaa. Rauhoittavan esilääkityksen ja puudutuksen saa missä tahansa tk:ssa kun vaan ymmärtää pyytää. Viimeksi laitettiin jopa puuduttavaa geeliä ennen piikkiä sekä toimenpide (kolposkopiakontrolli) tehtiin mukavammassa ja rauhallisemmassa huoneessa, juuri sen lääkärin ja hoitajan toimesta kenelle aikani toivoin. Vaikka itkin koko ajan (pelko, nöyryytys jne) ei mikään sattunut, sehän ei ole se tarkoitus! Tsemppiä muille!

No ei se nyt hirvittävästi sattunut. Itseltä otettiin kolme palaa, vasta viimeinen sattui kun oli ilmeisesti jostain hermon kohdasta. Puudutuspiikki olisi sattunut enemmän todennäköisesti. Aika iisi juttu loppujen lopuksi, enemmän minua jännitti että mitä niistä löytyy. Ei onneksi mitään vakavaa joten seuraillaan. Jos joudutaan ottamaan loop-hoidolla solumuutoksia pois, sitten saat puudutuksen. Voithan pyytää Diapamin esilääkitykseksi jos jännittää kovasti. Itse otin hörpyn konjakkia ;)

2

Mitä teillä on miehet tuumanneet näistä kolposkopioista ja papa-muutoksista? Mulle pahinta oli puolison asenne "kenenköhän kanssa vaan oot pannut kun oot tommosen saanut", ja myös lääkärin jotenkin vastenmielinen suhtautuminen. Kohteli kuin saastaista lihanpalaa ja otti kaikki sp-tautinäytteet "varmuuden vuoksi". Äärettömän nöyryyttävä kokemus, sen lisäksi että kolposkopia ja näytteen otto sekä myös papa olivat tämän lääkärin tekeminä kivuliaita, vaikka yleensä papa ei tunnu miltään.

Terve. Mä kävin eilen kolkoskopiassa,otettiin koepaloja ja etikkaliuosta ne ei sattuneet,mutta kun kohdusta otettiin koepala se sattui,mutta vaan hetkellisesti tai lähinnä tuntui ilkeältä ihan kun ois imasti jotain pois vatsasta. Tuli siitä muisto mieleen kun oli kohdunulkoinen raskaus ja veripussi oli vatsa ontelossa sen otto pois oili yhtö tuskaa niin tää oli vastaavanlainen kokemus,ei kiva mut ei kestänyt kun hetken. Syy miksi kävin ,mulla on ollut syöpä ja olen menossa leikkaukseen lähiaikana uudestaan.

Pelkäsin itsekin kovasti etukäteen kolposkopiaa. Otin n. 40min. ennen tutkimusta Burana 400mg ja Panadol 500mg. Sanoin pelostani lääkärille ja hän ottikin asian hyvin huomioon ja selitti koko ajan mitä tekee ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Ensin laitettiin ankannokkaspekula (ei sattunut yhtään ja mitä rennompana pystyy alapäänsä pitämään, sen vähemmän tuntuu missään). Sitten Kohdunkaula siveltiin etikkaliuoksella, joka poltteli vähän, mutta oli täysin kestettävissä. Sitten odotettiin hetki, muutama sekunti, että aine vaikuttaa ja värjää muutoskohdat, joita lääkäri tutkaili ehkä minuutin. Minulta otettiin kaksi koepalaa, jotka tuntuivat kovalta kuukautiskivulta, mutta vain muutaman sekunnin. Nyt jännittää joudunko jatkohoitoihin ja etenkin puudutuspiikit jännittävät.

Minulle kolposkopia tehtiin ulkosynnyttimissä olevien ihomuutosten takia. Itse kolposkopia ei varsinaisesti sattunut, mutta koepalan otto kohdunnapukasta oli täyttä tuskaa ja itkuhan siinä tuli. Tuntemus oli kuin olisi veitsellä viilletty koko alavatsa läpi sisältäpäin. Tämä ei ollut mitenkään verrattavissa edes pahimpiin kuukautiskipuihin vaan täysin erilainen tunne. Kovien kuukautiskipujen oloinen kipu jatkui loppupäivän eli särkylääkettä meni. Minulla koepala kohdunnapukasta otettiin varoiksi, vaikkei kohdunsuulla muutoksia näkynytkään. Myös ulkosynnyttimistä otettiin koepaloja puudutuksella. Puudutuksen laitto nipisteli melkoisesti. Puutuneet kohdat eivät tuntuneet miltään, mutta puuduteaine ei ollut vaikuttanut kunnolla joka kohdassa, joten yksi koepala oli myös melko kivulias. Puuduteaineesta sanottakoon sen verran, ettei kannata pelästyä, kun sen sisältämä adrenaliini alkaa vaikuttaa. Adrenaliinin vaikutuksen seurauksena ainakin itselläni alkoi aivan holtiton koko kropan tärinä. Tästä johtuen hoitaja joutui pitämään jalkojani paikallaan, kun ne tärisivät niin kovin. Adrenaliini saattaa myös tihentää sykettä melkoisesti. Etikkahappopenslaus ei juurikaan tuntunut, pientä kirvelyä lähinnä. Ennen toimenpidettä olin ottanut kaksi 600 mg Buranaa, joten niistä ei pahemmin apua ollut etukäteen. Sanottakoon myös, että normaalia sisätutkimusta en ikinä ole kokenut kivuliaaksi ja papakin aiheuttaa korkeintaan pieniä kuukautiskipujen kaltaisia tuntemuksia.

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 15:11"]

Kolposkopia on nyt takanapäin. Ensin tutkittiin niin, että paineltiin kohtua ja ultrattiin, että kaikki on ok. Sitten tähysteltiin mikroskoopilla ja otettiin koepalat. Minulta otettiin viisi koepalaa; yksi tuosta emättimen aukolta ja neljä kohdunkaulan tietämiltä. Ne sisäiset koepalat eivät sattuneet oikeastaan, tunsin enemmän sellaisen rouhaisun (niinkuin papassakin sillä pulloharjalla) ja sellaista tylppää jomotusta (kuin kuukautiskivuissa). Se emättimen aukolta otettu koepala sattui, vaikka siihen laitettiinkin puudutus. Kuulemma se leikkuri oli tylsä ja venytti turhaan sitä kohtaa, siksi se sattui enemmän (aikalailla samaa luokkaa kuin lävistyksen ottaminen). Nyt jälkeenpäin olo on vähän hellä ja kirvelee, vuotoa on tosi vähän. Saa nähdä miten tämä tästä etenee. Kyllä tuosta hengissä selviää! Gyne myös selitti kaiken oikein hyvin ja oli kannustava, kun tiesi että pelkään. -ap

[/quote]

Miksi nuo otettiin? Onko seksikumppani vaihtunut hiljattain?

Mä otin grammasen buranan 1/2h ennen kolposkopiaan menoa, se tehtiin keskussairaalassa jonne pääsi vain terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Nipisti terävän polttavasti ja syvältä, pyörrytti koska pelotti olla yksin siellä..myös se etikkaliuoksella sively poltteli hetken; kuin olis kuivaan ihoon pyyhkässy etikat.

Koepalan otto siksi, että normaalissa papakokeessa luokka oli 5..kumppani oli sama kuin edelliset 3v.

Sitten tehtiin loopkonisaatio, jossa eniten sattui adrenaliinipiikin laitto...kuin yrittäis tehdä lävistystä tylsällä parsinneulalla ja onnnistua siinä. Itse sähkösilmukalla leikkaus ei koskenut, haju oli kaamea ja vuotoa kesti pari viikkoa.

Tänään tuli käytyä kolposkopiassa (PAPA-kokeen tulos 3, aiemmin ei ole ollut mitään). Toivon ettei tarvitse ikinä mennä enää, sen verran kivuliasta oli ja epämukavaa, mutta se lienee yksilöllistä. Kolme koepalaa joiden otto ei kauheasti sattunut paitsi se viimeinen josta lääkäri ei oikein saanut otetta. Ronkkimiseksi meni. Etikan laitto alussa alkoi poltella ikävästi ja kuten lääkäri sanoi koeplaojen oton jälkeen, pahin on tulossa eli kaavinta. Kesti pari sekuntia mutta todella epämiellyttävä ja kivulias kokemus.

Tuosta on nyt kulunut kuutisen tuntia ja vuotoa on edelleen jonkin verran. Tuloksissa mennee kuukauden verran ja siihen asti arvuutellaan.

Olen käynyt useampaan kertaan kolposkopiassa ulkosynnytinten ihomuutosten takia (Bowenin tauti) ja samalla on aina otettu koepaloja. Itse kolposkopiahan on täysin kivuton toimenpide, sillä se tarkoittaa ulkosynnytinten/emättimen ihon ja limakalvojen tarkastelua mikroskoopilla. Lääkäri siis katselee aluetta telineessä olevan mikroskoopin läpi. Apuna käytetään etikkahappoliuosta, jota sivellään iholle. Tämä liuos tuo mahdolliset muutosalueet tarkkarajaisina esiin. Näistä muutoskohdista sitten otetaan koepaloja. Itselläni on kerran otettu koepala kohdunsuulta varoiksi, vaikkei muutosta näkynytkään ja tämä koepalan ottaminen sattui aivan valtavasti. Tuntemus oli viiltävä kipu ja itku tuli. Itselläni ei papa-näytteen ottaminen ole juuri sattunut koskaan. Ulkosynnyttimien koepalojen ottaminen sattuu vaihtelevasti. Pahinta on puuduttaminen, sillä ulkosynnyttimissä on melkoinen määrä tuntohermoja ja puudutettaessa ei meinaa takapuoli pysyä alustassa kiinni, kun sattuu niin paljon. Mikäli puudutteen vaikutusta odotetaan tarpeeksi kauan, koepalojen ottaminen ei tunnu lainkaan. Jos taas lääkäri on hätäinen, sattuu myös koepalojen otto, joskaan ei niin paljon kuin ilman puudutusta. Minulta on nimittäin otettu näitä koepaloja myös ilman puudutusta ihan ensimmäisellä kerralla ja siihen en enää suostu, koska niin kovin se sattui. Koepalakohdat ovat itselläni vuotaneet muutamasta päivästä viikkoon riippuen kohdan koosta. Haavat aukeavat aina välillä uudestaan esim. istuessa, mikä hieman pidentää paranemista. Haavojen suihkuttelu aina wc-käynnin yhteydessä on tärkeää, jotta haavat eivät tulehdu. Vahvan kipulääkkeen ottaminen ennen tätä koettelemusta on auttanut hieman. Buranasta ei ole mitään apua. Itse en koe olevani mitenkään kipuherkkä ja esim. rokotukset, verinäytteen ottamiset ja kanalyoinnin kestän aivan hyvin ilman sen suurempia angsteja. Alapää on kuitenkin todella arka paikka ja kivun tuntemusta lisää varmasti sekin, ettei oikein pääse näkemään, mitä tapahtuu ja asia on täysin oman hallinnan ulottumattomissa. Sen olen kyllä oppinut, että kannattaa sanoa ääneen omat pelkonsa tms. sillä usein tämä saa lääkärinkin käyttäytymään hieman enemmän huomioon ottavasti.

Minä olin viime viikolla elämäni kolmannessa kolposkopiassa. Pelkäsin taas kamalasti etukäteen, mutta ei sattunut yhtään. Nyt vielä odotan lääkärin soittoa, Se pelottaa vähintään yhtä paljon.

Eilen otettiin koepalat eikä sattunut yhtään. Ainoastaan puudutus nipisti yhtä ikävästi samalla tavalla kuin hammaslääkärissä laitettava puudute. Kipuja oli vain vähän eilen ja tänään ei ole ollut mitään muuta kuin vähän kutinaa siinä kohdassa, josta pala otettiin. Veikkaisin, että kuuluu normaaliin paranemiseen? Kutiaahan muutkin ihon haavat/rahkat parantuessaan. 

Itse pelkäsin toimenpiteeseen mennessä aivan järjettömästi, mutta en itse toimenpidettä. Päässä pyörivät ajatukset siitä, että mitä tutkimuksessa löytyy ja tarkoittaako se vaikeuksia lapsensaantiin tai jopa lapsettomuustuomiota. Papassa oli löytynyt vahvoja muutoksia kaikilta alueilta.

Otin ennen kolposkopiaa 800mg Buranan ja pyysin vielä Kättärillä Diapamin. Olisiko johtunut siitä, mutta olin toimenpiteen ajan ihan rauhallinen ja se ei sattunut ollenkaan. Muutokset olivat sen verran merkittäviä, että loop-hoito tehtiin samantien. Lääkäri puudutti kohdunkaulan kolmella piikillä, joiden pistäminen ei sattunut - korkeintaan vähän nipisti. Puudutuksen takia hoito ei sattunut ollenkaan - toisen palan kohdalla nipisti ja toisen kohdalla ei tuntunut mitään. Koepaloja ei minulta otettu ollenkaan, kun muutoksen näki silmällä ihan selvästi. Niihinkin olisi saanut halutessaan puuduksen.

Lääkäri tuntui luottavaiselta sen suhteen, että sai kaikki muutokset pois ja vaikutusta lapsensaantimahdollisuuteen ei ole. Kyseessä oli syövän esiaste, mikä ei ole syöpää. Olo toimenpiteen jälkeen oli äärimmäisen helpottunut, sillä epätietoisuus on minulle pahinta. Toki nyt odotellaan tuloksia kuusi viikkoa ja kontrollikäynti on viimeistään puolen vuoden päästä, mutta enää en pelkää.

Toimenpide itsessään ei siis ole paha tai satu ja suurin osa muutoksista voidaan hoitaa. Tsemppiä muille!

[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 13:35"]

Mitä teillä on miehet tuumanneet näistä kolposkopioista ja papa-muutoksista? Mulle pahinta oli puolison asenne "kenenköhän kanssa vaan oot pannut kun oot tommosen saanut", ja myös lääkärin jotenkin vastenmielinen suhtautuminen. Kohteli kuin saastaista lihanpalaa ja otti kaikki sp-tautinäytteet "varmuuden vuoksi". Äärettömän nöyryyttävä kokemus, sen lisäksi että kolposkopia ja näytteen otto sekä myös papa olivat tämän lääkärin tekeminä kivuliaita, vaikka yleensä papa ei tunnu miltään.

[/quote]

Miehesi on urpo, mutta tuon lääkärin "asenteen" olet tainnut kyllä kuvitella ihan omassa päässäsi. Sukupuolitautien testaaminen on hemmetin hyvä asia.

Olen käynyt kolposkopiassa kahteen kertaan, eikä ole tuntunut missään. Ekalla kerralla sain jopa katsella monitorista kun pala nipsaistiin, enkä silti tuntenut mitään. Mulla ei kyllä papa-kokeetkaan ole tuntuneet ikinä miltään ja joillekin nekin on yhtä tuskaa, että sanoisin tämän olevan aika yksilöllinen juttu.