Mitä syötätte nirsoille lapsille?

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 11:56"]

Tiedän ettei saisi puuttua toisten asioihin, mutta kun kaverin pieni lapsi ei syö mitään kunnon ruokaa ja mua ahdistaa hänen välinpitämätön asenne ruokailua kohtaa. Lapsi syö kotona vaan hedelmiä (lähinnä vesimeloonia) ja nakkeja. Lisäksi mäkkärissä ranskalaisia + nugetteja ja hampurilaisia.

Lapsi oli juuri 3-v neuvolassa ja kysyin äidiltä miten hoitaja ei ollut huolissaan ruokavaliosta niin kuulemma se on niin yleistä ettei lapset syö, eikä asiasta tarvitse olla huolissaan! Ymmärrän, että jotkut lapset syövät vähemmän kuin toiset, mutta se vähän mitä lapsi syö, niin eikö siinä nyt pitäisi pyrkiä, että edes se olisi terveellistä!

Te joilla on nirsoja lapsia, voitteko rehellisesti sanoa että olette kaikkenne tehneet , teitkö jotain väärin tai tekisittekö nyt asioita toisin jos voisitte ruokailun suhteen? Tarkoitan vaan miten voisi välttää että omasta lapsesta ei tule nirso vai voiko sitä välttää?

[/quote]

Ei sitä voi välttää, lapsesta tulee nirso jos on tullakseen. Se, miten asiaan suhtautuu ja yrittääkö asialle tehdä mitään, on olennaista. Meidän lapsemme oli kaikkiruokainen vauvana ja pikku taaperona, mutta muuttui yllättäen nirsoksi ja valikoivaksi ruoan rakenteen suhteen. Ei sille ole oikein mitään tehtävissä, jos lapsi yökkää ruoat lautaselle tai syliinsä, kun niistä löytyy ei-toivottuja aineita. On tarjottu monenlaista, eri tavoin kypsennettynä, on saanut itse osallistua valmistamiseen, tutustua ja maistella. Mutta silti lapsi rajoittaa automaattisesti tiettyjen ruoka-aineiden kohdalla ruokavaliotaan ja jos vahingossa erehtyy jotain nirsoilemaansa työntämään suuhunsa, niin se tulee kyllä nopeasti uloskin.

Onneksi päiväkodin henkilökuntakaan ei pakota lapsia syömään heidän eniten inhoamiaan ruoka-aineita, muita maistavat, myös minun nirsoilijani. Hän on jo oppinut pitämään joistakin uusistakin aineista, kun on saanut rauhassa tutustua niihin.

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 15:01"]

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 11:56"]

Tiedän ettei saisi puuttua toisten asioihin, mutta kun kaverin pieni lapsi ei syö mitään kunnon ruokaa ja mua ahdistaa hänen välinpitämätön asenne ruokailua kohtaa. Lapsi syö kotona vaan hedelmiä (lähinnä vesimeloonia) ja nakkeja. Lisäksi mäkkärissä ranskalaisia + nugetteja ja hampurilaisia.

Lapsi oli juuri 3-v neuvolassa ja kysyin äidiltä miten hoitaja ei ollut huolissaan ruokavaliosta niin kuulemma se on niin yleistä ettei lapset syö, eikä asiasta tarvitse olla huolissaan! Ymmärrän, että jotkut lapset syövät vähemmän kuin toiset, mutta se vähän mitä lapsi syö, niin eikö siinä nyt pitäisi pyrkiä, että edes se olisi terveellistä!

Te joilla on nirsoja lapsia, voitteko rehellisesti sanoa että olette kaikkenne tehneet , teitkö jotain väärin tai tekisittekö nyt asioita toisin jos voisitte ruokailun suhteen? Tarkoitan vaan miten voisi välttää että omasta lapsesta ei tule nirso vai voiko sitä välttää?

[/quote]

Ei sitä voi välttää, lapsesta tulee nirso jos on tullakseen. Se, miten asiaan suhtautuu ja yrittääkö asialle tehdä mitään, on olennaista. Meidän lapsemme oli kaikkiruokainen vauvana ja pikku taaperona, mutta muuttui yllättäen nirsoksi ja valikoivaksi ruoan rakenteen suhteen. Ei sille ole oikein mitään tehtävissä, jos lapsi yökkää ruoat lautaselle tai syliinsä, kun niistä löytyy ei-toivottuja aineita. On tarjottu monenlaista, eri tavoin kypsennettynä, on saanut itse osallistua valmistamiseen, tutustua ja maistella. Mutta silti lapsi rajoittaa automaattisesti tiettyjen ruoka-aineiden kohdalla ruokavaliotaan ja jos vahingossa erehtyy jotain nirsoilemaansa työntämään suuhunsa, niin se tulee kyllä nopeasti uloskin.

Onneksi päiväkodin henkilökuntakaan ei pakota lapsia syömään heidän eniten inhoamiaan ruoka-aineita, muita maistavat, myös minun nirsoilijani. Hän on jo oppinut pitämään joistakin uusistakin aineista, kun on saanut rauhassa tutustua niihin.

[/quote]

Vastaus vielä otsikon kysymykseen; ihan samaa ruokaa nirsollekin annetaan, jota muukin perhe syö. Nirso lapsi jättää aina osan syömättä, jos aterialla on sellaista mitä nirsoilee.

Ihan sitä samaa kuin muutkin syö. Vaikeaa on kyllä kun tuntuvat elävän pyhällä hengellä, mutta vielä ovat hengissä. Nälkäkään ei koskaan ole niin suuri että ihan varmasti kaikki kelpaisi, kuten tässä ketjussa väitetään. 

Meillä on pakko ollut nuorempana tehdä esim. niin ettei leipää ole koskaan ruokapöydässä tarjolla (tai oikeastaan ei ole vieläkään, mutta joidenkin ruokien kanssa sitä voivat halukkaat syödä), ja myös välipalat on ollut viisaampi jättää välistä jotta aterioilla syötäisiin.

Maistelevat uutta kyllä mielellään, mutta mikään ei ole erityisen hyvää.

Mun mielestä lapsen ei tarvitse syödä kaikkea mitä eteen ladotaan, maku kehittyy iän myötä kyllä. Ehtiihän tuota vanhemmalla iällä vetää niitä oliiveja ja simpukoita, pääasia olisi että kasviksia ja hedelmiä tykkäisi syödä ja monipuolista ruokaa. En itsekään syönyt oliiveja, etanoita tai vaikka sinohomejuustoa vasta kuin aikuisiällä, nykyään syön ihan kaikkea, on tullut maistettua ties mitä öttiäisiäkin ulkomailla. Minusta on typerä pakottaa syömään jotain mistä ei pidä, mielummin ei tee asiasta numeroa.

Ja minä kun ihmetteli että mistä nämä brittiohjelman syön vain ranskanperunoita ja yökkään herneelle tai porkkanalle ihmiset ovat syntyneet. Meillähän tehdään niitä muiden kauhisteltavaksi ihan kotimaisin voiminkin.

Nirsot lapset ovat ärsyttäviä, mutta nirsot aikuiset suorastaan vastenmielisiä oikutteluineen. Meilläkin on lähipiirissä rouva, joka ei ole millekään allerginen muttei voi silti syödä

- kalaa missään olomuodossa tai millään valmistutavalla

- katkarapuja tai mitään muitakaan mereneläviä

- pihviä missä näkyy vähääkään punaista (oikeastaan vain lehtipihvi käy)

- fetaa

- oliiveja

- sieniä

- maksaa

- riistaa

- useampaa yrttiä, en edes muista mitä

- sushia

- homejuustoja tai ylipäänsä juuri mitään juustoja

- viiniä

- vissyä

- herneitä

Ja kuulemma on ollut nirso jo lapsena. Nyt sitten kotona ei ole koskaan näitä tarjolla, joten arvatkaapa vain millaiset tottumukset lapset oppivat. Ärsyttäviä kyläilijöitä ovat kun mikään hienompi ruoka ei koskaan käy kun aina pitää miettiä syökö tämä yksi tätä vai onko joku henkinen vamma siihenkin ruokaan. Hankala miettiä uutta tarjottavaa kun aina pitää karsia listalta ties mitä kun yksi ei tykkää. Ja jos kutsuu varta vasten syömään pariskunnan, on epäkohteliasta minusta tarjoilla tarkoituksella toisen inhokkia.

Meillä käy myös yksi lapsiperhe kylässä ja ovat usein yötä kun pitkämatkalaisina vierailevat. Mikään ruoka aamupalasta päivälliseen ei tunnu kelpaavan. Aina pitäisi olla niitä helvetin nakkeja kastikkeessa tai ketsupilla. Tai spagettia/makaronia jauhelihalla. Makeita välipaloja pitäisi olla myös koko ajan tarjolla kun ei kerran ruoka-aikaan suostuta syömään (ajat kysytty vanhemmilta). Me ei todellakaan ruveta valmistamaan koko viikonloppua mitään spesiaaliruokailuja ensin lapsille ja sitten aikuisille jotain hienompaa. Koko tämä kitisijäperhe saa aina mussuttaa kylässä niitä halvimpia roskaruokia. Muiden pariskuntien ja perheiden kanssa sitten satsataan ruokaan. Tehdään ajalla ja vaivalla hyvää ruokaa, istutaan iltaa, seurustellaan ja nautitaan hyvästä seurasta ja ruoasta. Suomeksi sanottuna käyttäydytään sivistyneesti kuten kylässä tai vieraiden kanssa käyttäydytään, panostetaan vähän arkea enemmän tarjottaviin jne. Muiden perheiden kanssa ei myöskään tarvitse miettiä lapsille mitään omaa menua. Ovat opettaneet lapsensa tavoille ja nämä syövät mitä kylässä tarjotaan ja joka kerta mukisematta kohteliaasti maistavat.

Tämä yksi porukka on sitten marinoissaan ihan toinen ääripää. Vanhemmat aina fiilistelevät, että olisi kiva istua perheporukalla iltaa, laittaa hyvää ruokaa jne. Anteeksi vaan, mutta oletteko sokeita ja kuuroja? Opettakaa ensin kakaranne syömään muutakin kun herkkuja ja suolaisista niitä nakkeja niin voidaan ruveta katsomaan sitä illanistumista. Ei maksa vaivaa tehdä mitään hienompaa kun kakaranne sylkevät kaiken ulos suustaan, tyrkkivät ruokaa edestakas lautasella, kiemurtelevat pöydässä, mankuvat, yököttelevät ja aikuisetkaan eivät ehdi ruokaansa syömään kun pitää rauhoitella sitä marisevaa laumaanne.

Meillä lapset syövät sitä, mitä haluavat. Tai ovat syömättä. Herkkuja ei ole koko talossa, ne eivät ole vaihtoehto, mutta muuten minusta on ihan se ja sama, syövätkö pelkkää juustoa vai laittavatko sen alle leipää. Syöminen on samalla tavalla henkilökohtaista kuin vaikka nukkuminen: joskus on väsynyt, joskus ei.

36, miksi stressaat noin kovin toisten lasten syömisistä? Meillä on just tuollaiset lapset, jotka eivät syö kylässä mitään. Se tuntuu joillekin isäntäperheille olevan ihan käsittämättömän suuri ongelma, vaikka me vanhemmat yritämme vakuutella, ettei sen niin väliä. Lapset pärjäävät viikonlopun syömättä, jos niikseen tulee. Ei todellakaan tarvi virittää mitään erikoisruokia. Me vanhemmat kyllä pidämme hyvästä ja erikoisestakin ruoasta.

36; en vaan ymmärrä ongelmaasi. Mikä siinä olisi niin kamalaa, että ottaisitte rennosti, söisitte nakkeja, nauttisitte toistenne seurasta? Mikä ihmeen vimma sulla on tehdä jotain hienompaa ihmisille jotka eivät kaipaa mitään hienompaa? Sitä, mistä muut pitävät, ei vaan voi itse päättää. Jos haluaa olla ystävä, kohtelee ystäväänsä kuten hän haluaa itseään kohdeltavan. 

Normaalia kotiruokaa ja jos ei maistu niin lautanen pois. Säännölliset ruoka-ajat, ulkoilua, sylissäpitoa jos pieni lapsi, aikaa lapselle, säännöllinen nukkumaanmeno aika.

Sitä mitä se syö. Ei siitä tarvii mitään tragediaa rakentaa. Kyllä se oppii kaikkea syöään joskus. Tai sitte ei.

Meillä on 6 henkilö meidän perheessä. Tänään kun syötiin soppaa niin 3- vuotias tyttäreni huokaili ettei tykkää. Totesin että minä tykkään ja tänään on tätä tarjolla ja sitten huomenna taas tulee vuoroon jotain josta hän tykkää ja valitettavasti niin se vaan on että aina ei ole nakkia tarjolla vaikka meilläkin niistä kaikki tykkää!

Tottakai lapsi söisi vaan siitä mistä pitää, se on sitä kuuluisaa aikuisuutta sanoa että olen pahoillani mutta tänään on tätä ruokaa. Jos ei tahdo niin ei sitä voi silti kuitata tarjoamalla sitten muuta mahaan josta ei pidä. Meillä ei sitten leivällä/maidolla täytetä mahaa jos ei ruoka kelpaa. Ja jos tahtoo syöttää van lemppareita niin jo on ankeaa.

Meillä saa kotona 5 kertaa päivässä ruokaa, enempikin voi välipaloja ottaa jos kuntoilee mutta yhdenkään kanssa ei mennä herkkupersekuurille. Herkkuja saa syödä mutta kuuluu elämään ihan perustylsätkin ruuat. Jos sitä ei syö niin ei syö, ruokaa tulee seuraavalla aterialla taas, sitä mitä olen päättänyt tarjota ja voi syödä minkä jaksaa ja tahtoo. :)

En tuputa ja pakota, mutta en anna mitään muutakaan sitten: en leipää tai muuta lempparia.

Meillä nirsoillaan välillä aamu ja iltapaloilla. Ei yleensä maistu tavalliset puurot tai leivät. Syö sitten näillä aterioilla hedelmää (tuore ananas, klementiini, päärynä, banaani yleisimmät), bran flakesejä, mysliä, jogurttia tai vispipuuroa. Maistuu siis selvästi makeammat vaihtoehdot. Yritän kuitenkin antaa vähäsokerisia jogurtteja ja tehdä vispipuuronkin teen ohjeita paljon pienempään sokerimäärään.

Minun vajaa 3v on huono syömään.

Samaa kotiruokaa tarjoan kuin muillekkin lapsille. Tyttö mielellään syö joka ruoalla kurkkua ja tomaattia on opetellut nyt myös sietämään ja sitäkin syö.. Siis mielummin kuin ruokaa. Nakit ja pasta kelpaavat parhaiten. Erikseen en hänelle herkkuruokiaan jokapäivä laita, vaan sitten nakkikeitto päivänä, syö keitosta yleensä vai nakit ja sitä rataa..

Ilta ja aamupalalla tytöllä on vapaus valita mitä syö. Vaihtoehdot ovat muroja, leipää, juguttia ja puuroa. Marjoja on puuron kanssa tarjolla..

meillä 6&7v on alkaneet nirsoilla, pohdin samaa.

ennen siis söivät mitä eteen laitettiin, esim kerran grillattiin pihviä, makkaraa, hunajaisia juureksi ja vierailulla olleet sukulaiset ihmetteli että syökö lapset oikeasti niitä vihanneksia. joo söi, ei paljoa tarvinnut miettiä kun kaikki kävi :)

nyt on sitten alkanut kuulua "en tykkää, pahaa, en syö", mutta en tiedä onko se oikeaa nirsouttaa vai kokeilevatko yhdessä tuumin että mitä mieltä aikuiset on jossei syökään.

Meillä kolmas lapsi on ollut vauvasta saakka hirveä nirso, edelliset syövät vaikka pieniä kiviä. Paljon on vieläkin petraamisen varaa ja ainakin maistaa pitää. Onneksi lempiruokiin kuuluu esim. lohi, joten sitä on sitten keitona, uunissa jne. Porosta ja hirvestä tykkää myös. Kasviksista menee porkkana raakana, kurkku ja ruohosipuli ;) Tykkää kiiveistä, ompuista, banaanista. Mutta yritäppäs ujuttaa ruokaan kasviksia niin johan on hankalaa. Parskaalta syö keitettynä.

On ollut painon kanssa pienempänä jossain tosi alhaalla miinuskäyrillä ja vieläkin on melko laiha, kontrolleissa ei enää tartte onneksi käydä.

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 12:08"]

Meillä kolmas lapsi on ollut vauvasta saakka hirveä nirso, edelliset syövät vaikka pieniä kiviä. Paljon on vieläkin petraamisen varaa ja ainakin maistaa pitää. Onneksi lempiruokiin kuuluu esim. lohi, joten sitä on sitten keitona, uunissa jne. Porosta ja hirvestä tykkää myös. Kasviksista menee porkkana raakana, kurkku ja ruohosipuli ;) Tykkää kiiveistä, ompuista, banaanista. Mutta yritäppäs ujuttaa ruokaan kasviksia niin johan on hankalaa. Parskaalta syö keitettynä.

On ollut painon kanssa pienempänä jossain tosi alhaalla miinuskäyrillä ja vieläkin on melko laiha, kontrolleissa ei enää tartte onneksi käydä.

[/quote]

ai niin, tein taannoin murekkeen johon raastoin kesäkurpisaa ja jauhoin kuivatut suppikse niin jauhoksi ettei niitä näkynyt ja hyvin upposi!

Koulu auttaa tähänkin.. kun on hitonmoinen nälkä ja tarjolla on tasan sitä hernekeittoa, niin kyllä se muutaman vuoden opettelun jälkeen alkaa maistua sekin. Tietty pitäisi vain jääräpäisesti tarjota lapselle kaikkia ruokia, eikä lähteä mukaan tuohon "kun ei se sitä syö kuitenkaan", ainakaan koko ajan.

Itse teen ihan normaalia kotiruokaa. Jokaisen on maistettava saman verran haarukallisia kun on ikävuosia. Yleensä ruoka menee hyvin. kaikki ei tietenkään tykkää kaikesta esim.Yksi lapsista inhoaa kaalikeittoa, mutta teen sitä kun toiset tykkää ja tämä lapsi syö sen 4 lusikallista ja sitten voi saada extra leivän, noin.

Itse teen ihan normaalia kotiruokaa. Jokaisen on maistettava saman verran haarukallisia kun on ikävuosia. Yleensä ruoka menee hyvin. kaikki ei tietenkään tykkää kaikesta esim.Yksi lapsista inhoaa kaalikeittoa, mutta teen sitä kun toiset tykkää ja tämä lapsi syö sen 4 lusikallista ja sitten voi saada extra leivän, noin.