Lue keskustelun säännöt.
Jösses näitä "vähäosaisia"
04.01.2014 |
Jotenkin tämäkin dokumentti saa mussa aikaan enemmän ärsytystä kuin ymmärrystä... Vähäosaiset pupeltavat ruokaa armeijan edestä, kropasta päätellen jo vuosien ajan... kämppä on kun pommin jäljiltä, rojua nurkat täynnä. Röökiä on varaa vetää solkenaan, taulu tv:t ja tietsikat toki löytyy ja lapsihan on laitettava viikonlopuksi pois, että voi "rentoutua". Mulle tulee enemmän mieleen sana "vähälahjainen" kuin "vähäosainen" näitä katsoessa.
Tekisi m ieli käskeä ryhdistäytymään, opiskelemaan ja ottamaan elämää edes vähän haltuun...
Kommentit (247)
Viestin 78 kirjoittaja jatkaa vielä. Ei kukaan koskaan sano että "minäkin olin auto-onnettomuudessa ja selvisin pelkällä aivotärähdyksellä, joten turha väittää että joku halvaantuisi vyötäröstä alaspäin moisen takia". Miksi on niin vaikea tajuta, että esimerkiksi ikävät kokemukset lapsuudessa voivat vaikuttaa ihmisiin eri tavoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tällaisia "palikoita" vailla olevia ihmisiä ollut aina yhtä suuri osuus väestöstä? Vai liittyykö tähän entistä paremmat tuet?
[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 21:23"]
Onko tällaisia "palikoita" vailla olevia ihmisiä ollut aina yhtä suuri osuus väestöstä? Vai liittyykö tähän entistä paremmat tuet?
[/quote]
En tiedä. Ennen saattoi olla yksinkertaisempaa päästä leivän syrjään kiinni. Oli esimerkiksi jotain ojankaivuutyötä, jossa ei ehkä ollut niin vaarallista vaikka jokin palikka puuttuisikin.
[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 20:29"]
No, ei tietenkään työkyvyttömien pidä hakeutua töihin. Mutta nämä, jotka ovat "näköalattomia", "luovuttaneita" tai "ei vaan viitsi", voisivat tehdä jotain oman elämänlaatunsa kohottamiseksi. Tai sitten on turha ruikuttaa.
Myönnän sen, että se on myös oma puutteeni kun en ymmärrä.
Tällä hetkellä elämääni en pysty kuvittelemaan tilannetta jossa itse luovuttaisin kokonaan. Jos ei nyt vakavaa vammautumista lasketa, kun siihen en pysty terveenä samaistumaan. Toki näkemykseni voi joskus muuttua, mutta ihmettelen miten moni tähänkin ketjuun on vastannut, että se on ihan ok olla tekemättä mitään jos ei jaksa.
Masennus on myös vakava sairaus, mutta se on parannettavissa. Ehkä ei kaikilla, mutta usein kuitenkin.
Enpä ole itsekään syntynyt kultalusikka suussa ja isä oli (ja on) alkkis, mutta olen tehnyt hommia oman itseni eteen, ja ihan hyvin menee. Enkä ole sitä mieltä, että työn pitäisi olla kivaa, vaan sitä tehdään jotta saa rahaa.
[/quote]
Voitko silti vastata, mistä tulee tämä utopia, että Suomessa riittäisi töitä kaikille? Palkatonta työtä on varmana, mutta nyt puhutaankin oikeista töistä. Töistä joilla elättää edes itsensä. Kaikki halukkaatkaan eivät pääse nykyisin töihin, niin miten ihmeessä haluttomia tai taidottomia voidaan syyllistää työttömyydestä, kun töitä ei ole. Olisi eri asia, jos Suomessa olisi täystyöllisyys eikä tällaista työttömyyttä. Ihmisten asennoituminen työttömiin on ihan sairasta, sama kun syyllistäisit pyörätuolipotilasta siitä, ettei kaveri pysty kävelemään.
Ymmärrän niitä, jotka haluavat töihin, mutta eivät pääse.
En ymmärrä niitä, jotka eivät edes halua töihin, vaikka kykenesivät. Niitäkin on ilmeisesti paljon, jotka eivät edes yritä hakeutua töihin tai opiskella töitä saadakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 21:35"]
Ymmärrän niitä, jotka haluavat töihin, mutta eivät pääse.
En ymmärrä niitä, jotka eivät edes halua töihin, vaikka kykenesivät. Niitäkin on ilmeisesti paljon, jotka eivät edes yritä hakeutua töihin tai opiskella töitä saadakseen.
[/quote]
Eli sinua ärsyttää ihmiset, jotka eivät edes hakeudu töihin, vaikka hyvin tiedät, ettei töitä ole läheskään kaikille? Saanko minäkin vaatia kaikkia pyrkimään lääkikseen, vaikka tiedän, että sinne pääsee vaan osa porukasta, mutta kaikkien on nyt vain pyrittävä, koska muuten minusta porukka on aivan liian laiskaa ja saamatonta? Voihan sinne nyt pyrkiä, vaikka ei pääsiskään. Vuodesta toiseen.
Keltähän telkkari yms ois lahja, jos ne oli jo 3 polven lusmuja?? Tuskin niitten sukulaisilla on varaa ostella tommosia lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 21:39"]
[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 21:35"]
Ymmärrän niitä, jotka haluavat töihin, mutta eivät pääse.
En ymmärrä niitä, jotka eivät edes halua töihin, vaikka kykenesivät. Niitäkin on ilmeisesti paljon, jotka eivät edes yritä hakeutua töihin tai opiskella töitä saadakseen.
[/quote]
Eli sinua ärsyttää ihmiset, jotka eivät edes hakeudu töihin, vaikka hyvin tiedät, ettei töitä ole läheskään kaikille? Saanko minäkin vaatia kaikkia pyrkimään lääkikseen, vaikka tiedän, että sinne pääsee vaan osa porukasta, mutta kaikkien on nyt vain pyrittävä, koska muuten minusta porukka on aivan liian laiskaa ja saamatonta? Voihan sinne nyt pyrkiä, vaikka ei pääsiskään. Vuodesta toiseen.
[/quote]
Näin. Pitkäaikaistyöttömyys on rankkaa, koska turpiin tulee jatkuvasti, joka viikko saa kuulla kunka ei kelpaa. En ihmettele yhtään jos jossain vaiheessa luovuttaa, lakkaa yrittämästä ja rupeaa rakentamaan elämäänsä sossupummina.
[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 21:49"]
Keltähän telkkari yms ois lahja, jos ne oli jo 3 polven lusmuja?? Tuskin niitten sukulaisilla on varaa ostella tommosia lahjoja.
[/quote]
Niin no sinähän sen tiedät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisissä on eroja, ja minusta yhteiskunnan pitää tukea ihmisiä vain tiettyyn rajaan saakka. Sattumalta olen lähipiirissä seurannut kahta tapausta jotka elävät köyhyydessä, ja eroa on kuin yöllä ja päivällä!
Tapaus A:
Hankki (tarkoituksella) lapsen heti huonosti suoritetun amatsun jälkeen, koulusta suoraan mammalomalle, ei päivääkään tehnyt töitä. Sitten kun parin vuoden päästä vielä toinen lapsi, lasten isä on täysin kelvoton juoppo lusmu, josta erosi. Kahden lapsen yh:na alkoi työkkäri painostaa töihin (lasten kasvaessa), no teki sitten kolmannen lapsen jotta sai jäädä kotiin. Nuorimmaisen isän kanssa asuu muka erillään, jotta saa asumis- sun muut tuet, koska nykyinen mies on töissä. Hyödyntää sumeilematta kaiken mahdollisen avun niin yhteiskunnantukien kuin sukulaisten ja tuttavienkin antaman, ostelee esimerkiksi itselleen jotain vaatetta tai muuta kun se biletoppi on "pakko saada", sitten itkee sukulaisilta rahaa jotta lapsi saa haalarin talveksi ja vastaavaa.
Tapaus B:
Opiskeli ammatin, ei saanut alan töitä (työtilanne muuttui), teki muita hommia, lähinnä "hanttitöitä". Seurusteli pitkään miehen kanssa ennen kun sitten teki tämän kanssa lapsen n.25-vuotiaana, sen jälkeen kun sai uuden opiskelupaikan. Opiskeli ja hoiti vauvaa samaan aikaan, saivat toisen lapsen kun valmistui, mies jäi työttömäksi ja lapsen kanssa kotiin, tuttu meni töihin, palkkaus on alalla aika kehno, elävät kädestä suuhun koko ajan, ilmeisesti juuri tippuvat kaikkien asumis- sun muiden tukien ulkopuolelle.
Kumpaa noista tekisi mieli tukea, ja kummalle pitää PITKÄ saarna siitä että kannattaa miettiä mitä tekee ja ottaa VASTUUTA elämästä!
Niin kyllä, minua ärsyttää ihmiset jotka eivät yritä hakea töitä. Vaikka kaikille ei löytyisikään. Mistäs sen tietää löytyykö, jos ei edes etsi.
Teen suht vaativaa asiantuntijatyötä. Toisella foorumilla joku kertoi, että saa saman verran käteen rahaa kuin minä, käymättä töissä ollenkaan. Saa vammaistukea ja lapsilisän "normaalien" tukien lisäksi. Minusta tämä on uskomatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikähän varallisuuden mitta on nykypäivänä joku taulu tv? Niitä on huutonetit täynnä parilla kympillä ja uudetkin maksaa parisataa euroa, samaten tietokoneita saa puoli ilmaiseksi... niistä on turha olla kenenkään kateellinen :D
[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 22:01"]
Ihmisissä on eroja, ja minusta yhteiskunnan pitää tukea ihmisiä vain tiettyyn rajaan saakka. Sattumalta olen lähipiirissä seurannut kahta tapausta jotka elävät köyhyydessä, ja eroa on kuin yöllä ja päivällä!
Tapaus A:
Hankki (tarkoituksella) lapsen heti huonosti suoritetun amatsun jälkeen, koulusta suoraan mammalomalle, ei päivääkään tehnyt töitä. Sitten kun parin vuoden päästä vielä toinen lapsi, lasten isä on täysin kelvoton juoppo lusmu, josta erosi. Kahden lapsen yh:na alkoi työkkäri painostaa töihin (lasten kasvaessa), no teki sitten kolmannen lapsen jotta sai jäädä kotiin. Nuorimmaisen isän kanssa asuu muka erillään, jotta saa asumis- sun muut tuet, koska nykyinen mies on töissä. Hyödyntää sumeilematta kaiken mahdollisen avun niin yhteiskunnantukien kuin sukulaisten ja tuttavienkin antaman, ostelee esimerkiksi itselleen jotain vaatetta tai muuta kun se biletoppi on "pakko saada", sitten itkee sukulaisilta rahaa jotta lapsi saa haalarin talveksi ja vastaavaa.
Tapaus B:
Opiskeli ammatin, ei saanut alan töitä (työtilanne muuttui), teki muita hommia, lähinnä "hanttitöitä". Seurusteli pitkään miehen kanssa ennen kun sitten teki tämän kanssa lapsen n.25-vuotiaana, sen jälkeen kun sai uuden opiskelupaikan. Opiskeli ja hoiti vauvaa samaan aikaan, saivat toisen lapsen kun valmistui, mies jäi työttömäksi ja lapsen kanssa kotiin, tuttu meni töihin, palkkaus on alalla aika kehno, elävät kädestä suuhun koko ajan, ilmeisesti juuri tippuvat kaikkien asumis- sun muiden tukien ulkopuolelle.
Kumpaa noista tekisi mieli tukea, ja kummalle pitää PITKÄ saarna siitä että kannattaa miettiä mitä tekee ja ottaa VASTUUTA elämästä!
[/quote]
Minä ihan oikeasti haluaisin, että kaikki olisivat yhtä kauniita, lahjakkaita, kyvykkäitä, vahvoja, älykkäitä, ahkeria ja niin edespäin, mutta näin ei ole. Sinä tiedät tuttusi A:sta tasan tarkkaan vain sen, mitä hän on tehnyt tai jättänyt tekemättä, tiedätkö hänen taustojaan, älykkyysosamääräänsä, terveyttä? Tuttusi B taas SAI töitä, vähäpalkkaista, mutta SAI. Tiedätkö miten vaikeaa vähäpalkkaisen työnkään saaminen tänä päivänä on?
Ketjun aloittaja purnaa vähä-älyisistä. Oletetaan, että nämä ihmiset ovat vähä-älyisiä, eivät niitä penalin terävimpiä kyniä. Millä tavalla näitä ihmisiä nyt oikein pitäisi rankaista vähä-älyisyydestään? Otetaanko jälkiabortti käytäntöön vai?
Minun yksi tuttuni on varmasti monen mielestä oikea sossupummien sossupummi. Yh-äiti ja elää yhteiskunnan tuilla, ei työpaikkaa, no opiskelee tällä hetkellä, mutta opinnot etenevät hitaasti. Katsos kun ulkopuoliset eivät tiedä hänen traumaattisista väkivaltakokemuksistaan miesten osalta. Eikä puhuta pelkästään miesystävistä, vaan paikoissa, joissa raakaa väkivaltaa ei saisi tapahtua. Eivät tiedä masennuksesta, joka johtuu sekä psyykkisistä että fyysisistä ongelmista (ei voida parantaa täysin koskaan), ei pahoista oppimisvaikeuksista, keskittymishäiriöstä ja muista jutuista. Silti ihan tuntemattomat ihmiset saattavat tulla aukomaan päätänsä arkipäivän tilanteissa, hän kun vielä on rikollisen ylipainoinen. Kyllähän tuollaista ihmispersettä sietääkin potkia perseelle, mielialalääkkeet lihottaa ja sotkee aineenvaihdunnan, mutta mitäs siitä. Voi olla kokonaan syömättä, ei ne lapset Afrikassakaan liho kun eivät syö!
Kyllähän tämä ihminen yrittää, mutta sitä ei näe, kuin ihan lähimmät ihmiset. Kuka hullu nyt kaikista mahdollisista hävettävistä ongelmistaan kertoisi puolitutuille tai edes kavereille? Ei minunkaan taustoista tiedä kuin ihan läheisimmät ystävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko tuo uusinta? Mulla on joku mielikuva että olisin joskus parisen vuotta sitten (?) katsonut Yleltä dokkarin joka kuulostaa samalta kuin nämä teidän kuvailut täällä.
Yks pesiksen pelaaja sanoi onhan sulla jalat mukana kun kysyttiin miten voi aina treenata työ ja pelimatkoilla.
[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 22:03"]
Niin kyllä, minua ärsyttää ihmiset jotka eivät yritä hakea töitä. Vaikka kaikille ei löytyisikään. Mistäs sen tietää löytyykö, jos ei edes etsi.
Teen suht vaativaa asiantuntijatyötä. Toisella foorumilla joku kertoi, että saa saman verran käteen rahaa kuin minä, käymättä töissä ollenkaan. Saa vammaistukea ja lapsilisän "normaalien" tukien lisäksi. Minusta tämä on uskomatonta.
[/quote]
En tiedä, minä kun en ole koskaan tavannut ketään täysin laiskaa ihmistä, joka ei tavalla tai toisella edes yrittäisi. Varmasti näitäkin on, mutta häviävän pieni osuus niistä ihmisistä, jotka leimataan luusereiksi tuntematta ollenkaan ihmisen taustoja. Tai pummeiksi, yhteiskunnan syöviksi ja muuta mukavaa. Sinäkään et näistä ihmisistä tiedä mitään muuta kuin sen, mitä lyhyt telkkaripätkä näyttää ja tuotakin ohjelmaa on näköjään ihmiset katselleet hyvin monesta eri näkökannasta. Internetistä jostain AV-palstaltahan kannattaa kaikkien trollien jutut ottaa tosissaan, miten on muka helppoa saada ihan sikana rahaa tekemättä mitään. Minä kun tunnen näitä syrjäytyneitä, työttömiä, mielenterveyshäiriöisiä ja muita syöpäläisiä, enkä ole tavannut vielä yhtään, joka saisi ihan v*itusti rahaa, niin paljon rahaa, että minua, työtä tekevää ja opiskelevaa ihmistä harmittaisi, tai olisin kateellinen. Pikemminkin päinvastoin, en ikinä tahdo joutua samaan asemaan, sillä esim. toimeentulotuen varassa eläviä ihmisiä saa tässä nykyisessä ilmapiirissä syyttää ihan surutta kaikesta. Polkea päälle ja sylkeä vielä perään.
Musta tämä ketju on aika surullinen ja kuvaa hyvin kuinka kova meidän yhteiskuntamme on. Täällä ollaan kateellisia syrjäytyneelle perheelle, jonka isä onnistui isolla työllä saamaan palkkatukityöpaikan vuodeksi. Joku toinen itkee miten on epäreilua kun tuttava saa vielä vammaistuetkin lapsilisien päälle.
Sen sijaan että mietittäisi ratkaisuja periytyvään syrjäytymiseen, köyhyyteen ja toivottomuuteen niin täällä on vallalla lynkkauspartio.
Kiitos teille muutamalle ihmisoikeuksien puolustajille tässä ketjussa. Jotain toivoa ihmiskunnan puolesta.
Hui. En kenenkään päälle halua sylkeä enkä polkea. Tuo mainitsemani ~2400€/kk nettoava henkilö kertoi ihan itse omista tukisummistaan, ja luettuani vertasin omiin palkkatuloihini. Ja kyseisellä foorumilla vaaditaan rekisteröitymistä, eikä sinne paljon trollit huutele.
En halua leimata luuseriksi ketään, joka haluaisi tehdä työtä. Mutta silti minusta tuo 2400€/kk nettona kuulostaa todella paljolta työtä tekemättömälle, varsinkin kun itse tienaan verojen jälkeen saman verran, ja tuntuu että voisin elättää samalla rahalla ainakin 4 henkilöä.
Niin ja kyllä minäkin itkijä, joka mukamas valitti vammaistuesta ja lapsilisästä (en oikeasti valittanut niistä, vaan ihmettelin kokonaissummaa verrattuna omaan kokopäiväiseen palkkaani) haluan tukea vähempiosaisia. Olen aina halunnutkin, ja tuenkin.
Verojakin saisi puolestani nostaa. Haluaisin vain, että systeemi olisi kannustavampi tekemään edes vähän töitä. Nythän se kai vähän paraneekin, kun 300€/kk saa tienata menettämättä tukia. Toivoisin, että löytyisi lisää kannustimia.
[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 19:58"]
[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 18:17"]
Kaikille tuntuu olevan selvää, että kaikki eivät voi nostaa 100 kiloa penkistä tai yltää hyppäämällä kolmen metrin korkeuteen. Silti kaikilta odotetaan aina samanlaista henkistä kestävyyttä ja kanttia. Minusta se on outoa.
[/quote]
Ei "kaikilta" odoteta "aina". Ei tarvi kaikkien tehdä esim. yhtä vaativaa työtä, mutta jotain muuta voisi tehdä kuin istua kotona ja odottaa että yhteiskunta elättää.
Anteeksi provosoiva vastaus, mutta en oikeasti ymmärrä näitä juttuja että ei muka voi hakeutua opiskelemaan ja töihin, kun äitikin oli työtyön ja isä oli juoppo. Näitähän varmaan oli iso osa "menestyjienkin" vanhemmista, ihan normaalia Suomessa. Ei sen takia kannata heittäytyä uhriksi omassa elämässään!
[/quote]
On vaikea tietää, mitä henkisiä "palikoita" joltain heikommin pärjäävältä puuttuu. Jos jollain ei ole jalkoja, on aika itsestään selvää, että häntä autetaan hankkimaan pyörätuoli ennen kuin patistetaan normaaliin opiskeluun ja työntekoon. En ole mikään mielenterveysongelmien asiantuntija enkä ehkä osaa ilmaista itseäni kovin hienostuneesti. Mietin kuitenkin, että mitä jos joltain puuttuvat "henkiset jalat", eikä kukaan osaa auttaa häntä hankkimaan sitä tarvitsemaansa "henkistä pyörätuolia". Yritän ilmaista sitä, että fyysisiä vammoja ja vajaavaisuuksia havaitaan ja ymmärretään paljon paremmin kuin henkisiä. Enkä osaa sanoa vaivasiko näitä tässä ketjussa mainitussa ohjelmassa esiintyneitä ihmisiä pelkkä laiskuus vai jokin pahempi henkinen vajaakuntoisuus, mutten usko että kukaan muukaan sitä pystyy pelkän tv-ohjelman perusteella arvioimaan.