Lue keskustelun säännöt.
Kulujen jako parisuhteessa
Laura
11.10.2020 |
Olemme muuttamassa yhteen miesystäväni kanssa lähitulevaisuudessa, mieheni taloon. Miehellä on lapsia, jotka asuvat hänellä joka toinen viikko, minulla ei ole lapsia. Mies tienaa vajaa 2,5 kertaa enemmän kuin minä.
Mietin kulujen jakoa. Mies ehdottaa, että jaamme kaikki juoksevat kulut puoliksi, ja hän pitää talolainan kokonaan itsellään. Tulen siis asumaan ikäänkuin vuokralla.
Olenko niuho, kun mietin, että joudun maksamaan puolet käyttökustannuksista, joissa on tietysti lasten tuomia kuluja mukana?
Toisaalta, miehellä olisi lainan maksu, johon en osallistu...
Mitä mieltä, onko ok järjestely? En ole ennen ollut tällaisessa tilanteessa, niin pää on täynnä kysymysmerkkejä.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Maksa puolet muista kuluista, mutta ruoasta kolmannes.
Maksat puolet muista kuluista ja ap käy kaupassa, kun lapset ei ole isällä ja isä käy kun lapset on paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä. Monesko kymmenestuhannes ketju samoilla kliseillä, vähän muunneltuna?
Naisuhriparkaraukka ja rikas sikamies.
Oliko sinulla vaikeaa jo vanhempiesi kanssa asuessa?
Järkevä kysymys, kun muuttaa parisuhteeseen, jossa toisella on lapsia.
Muutatte yhteen vasta kun lapset omillaan?
Kiitos monista vastauksista, suurin osa onneksi rakentavia! Monella tuossa tuntuu olevan sama ajatus kuin itsellänikin: diili on reilu, enhän maksa kuin pakolliset juoksevat kuten sähkö, vesi maavuokra jne. Siivooja tosin on iso kustannus, josta en ole tietenkään ollut itse päättämässä...
Pitää vielä kuitenkin keskustella lisää miehen kanssa, haluan että on selvät kuviot eikä jää mikään kaihertamaan.
Aloittaja kirjoitti:
Kiitos monista vastauksista, suurin osa onneksi rakentavia! Monella tuossa tuntuu olevan sama ajatus kuin itsellänikin: diili on reilu, enhän maksa kuin pakolliset juoksevat kuten sähkö, vesi maavuokra jne. Siivooja tosin on iso kustannus, josta en ole tietenkään ollut itse päättämässä...
Pitää vielä kuitenkin keskustella lisää miehen kanssa, haluan että on selvät kuviot eikä jää mikään kaihertamaan.
No eikö tuon siivoojankin saa ratkaistua. Meillä kävi siivooja, koska mies ei siivouksista tykännyt eli minä siivosin joka toinen viikko ja mies maksoi siivoojan joka toinen viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutatte yhteen vasta kun lapset omillaan?
Raha asiat kun saadaan järjestykseen alkaa käden vääntö onko reilua, että pesen lasten pyykkejä, siivoan heidän jälkiä, teen ruokaa, kuskaan, autan läksyissä/etäkoulussa, vahdinko, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertailun vuoksi: minä muutin mieheni omistamaan asuntoon, kummallakaan ei ole enää kotona asuvia lapsia. Maksan tottakai puolet juoksevista kuluista. Ok-talossa niitä ovat lämmitys, sähkö, vakuutukset, tiemaksu, likakaivojen tyhjennyt, jätehuolto, netti ym.
JOS täällä asuisi miehen lapsi/a, en pitäisi kohtuullisena maksaa puolta kuluista, koska heidän läsnäolonsa ensinnäkin vaikuttaisi joihinkin kuluihin ja toiseksi heidän aikanaan puolet asuintilasta ei olisi minun käytössäni. En tiedä, mikä olisi kohtuullinen juoksevien kulujen jako, koska itse en olisi koskaan sellaiseen tilanteeseen itseäni laittanut.
Lasten harrastusmenot yms kulut eivät tietenkään kuulu sinulle millään tavalla, mutta kyseenalaistaisin kyllä lisäksi sen, onko puolet asumismenoista tuossa tilanteessa kohtuullinen odotus.
Helpoimmalla pääsisittte kun pitäisitte omat asuntonne niin pitkään kuin kuviossa on mukana kotona asuvia lapsia.
Asuit siis miehen omistamassa asunnossa, etkä joutunut maksamaan vuokraa, ainoastaan juoksevia kuluja. Hyvin olet hoitanut asumisesi.
Meillä mies muutti aikoinaan minun talooni. Hän maksoi, sähkön, veden, vakuutukset ja ruoasta 2/3. Minä en maksanut mitään, kun lainaa ei ollut. Jaksoin katsoa sitä hommaa vuoden ja komensin ukon hittoon. Sen jälkeen se ole nurkissani miehiä katsellut yötä pitempään, mieluiten panot ja ennen auringonnousun ulos, kiitos. Joku tolkku pitää olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies maksaa kaikki omaan omaisuuteensa kohdistuvat kulut eli kiinteistöveron, vakuutukset, tiemaksut, sähköt jne. Minä ostan ruuat joka toinen viikko, mies joka toinen viikko (jolloin lapsensa ovat meillä). Mies maksaa kaikki lastensa kulut. Minä ostan pesuaineet, kaiken puutarhaan (miestä piha ei kiinnosta, on todennut, että hänelle riittää nurmikko, mutta jos haluan sinne jotain, niin siitä vaan, hän ei osallistu kuluihin ja se on minusta OK, en minäkään maksa hänen harrastuksiaan) ja netin, koska tarvitsen sitä työssäni.
Eli käytännössä minä maksan olemattoman pienen summan siitä, että asun miehen omistamassa talossa. Vastaavasti jos haluan matkalle miehen kanssa, niin olen se maksaja, minähän sille reissulle haluan, ei hän.
Meillä tämä toimii näin ihan hyvin.
Jos mies ei jaksa itse siivota, ei varmaan ole muutenkaan innokas kotityön tekijä. Ilmeisesti maksavaa kotitalous-, lastenhoitaja- ja seksipalvelunaista vailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti:
Kiitos monista vastauksista, suurin osa onneksi rakentavia! Monella tuossa tuntuu olevan sama ajatus kuin itsellänikin: diili on reilu, enhän maksa kuin pakolliset juoksevat kuten sähkö, vesi maavuokra jne. Siivooja tosin on iso kustannus, josta en ole tietenkään ollut itse päättämässä...
Pitää vielä kuitenkin keskustella lisää miehen kanssa, haluan että on selvät kuviot eikä jää mikään kaihertamaan.
No eikö tuon siivoojankin saa ratkaistua. Meillä kävi siivooja, koska mies ei siivouksista tykännyt eli minä siivosin joka toinen viikko ja mies maksoi siivoojan joka toinen viikko.
Ja tämä oli siis miehen oma ehdotus, johon mielihyvin suostuin. Hän kuitenkin piti myös siististä asunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertailun vuoksi: minä muutin mieheni omistamaan asuntoon, kummallakaan ei ole enää kotona asuvia lapsia. Maksan tottakai puolet juoksevista kuluista. Ok-talossa niitä ovat lämmitys, sähkö, vakuutukset, tiemaksu, likakaivojen tyhjennyt, jätehuolto, netti ym.
JOS täällä asuisi miehen lapsi/a, en pitäisi kohtuullisena maksaa puolta kuluista, koska heidän läsnäolonsa ensinnäkin vaikuttaisi joihinkin kuluihin ja toiseksi heidän aikanaan puolet asuintilasta ei olisi minun käytössäni. En tiedä, mikä olisi kohtuullinen juoksevien kulujen jako, koska itse en olisi koskaan sellaiseen tilanteeseen itseäni laittanut.
Lasten harrastusmenot yms kulut eivät tietenkään kuulu sinulle millään tavalla, mutta kyseenalaistaisin kyllä lisäksi sen, onko puolet asumismenoista tuossa tilanteessa kohtuullinen odotus.
Helpoimmalla pääsisittte kun pitäisitte omat asuntonne niin pitkään kuin kuviossa on mukana kotona asuvia lapsia.
Asuit siis miehen omistamassa asunnossa, etkä joutunut maksamaan vuokraa, ainoastaan juoksevia kuluja. Hyvin olet hoitanut asumisesi.
Miksi avoliitossa pitäisi maksaa vuokraa? Yhteen muuttomme myötä miehen asumiskulut putosivat lähes puoleen entisistä, kun minä olen jakamassa niitä. Myös omat asumiskuluni pienenivät verrattuna siihen, mitä maksoin asumisesta Helsingissä, mutta jos vuokraisin tältä paikkakunnalta asunnon niin se tulisi edullisemmaksi kuin puolet nykyisistä asumiskuluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei jaksa itse siivota, ei varmaan ole muutenkaan innokas kotityön tekijä. Ilmeisesti maksavaa kotitalous-, lastenhoitaja- ja seksipalvelunaista vailla.
Mulle kyllä kävisi mies, jolla käy siivooja. Tosin en suostuisi osallistumaan kuluihin, kun voin hoitaa oman osuuteni siivoamalla itse.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies maksaa kaikki omaan omaisuuteensa kohdistuvat kulut eli kiinteistöveron, vakuutukset, tiemaksut, sähköt jne. Minä ostan ruuat joka toinen viikko, mies joka toinen viikko (jolloin lapsensa ovat meillä). Mies maksaa kaikki lastensa kulut. Minä ostan pesuaineet, kaiken puutarhaan (miestä piha ei kiinnosta, on todennut, että hänelle riittää nurmikko, mutta jos haluan sinne jotain, niin siitä vaan, hän ei osallistu kuluihin ja se on minusta OK, en minäkään maksa hänen harrastuksiaan) ja netin, koska tarvitsen sitä työssäni.
Eli käytännössä minä maksan olemattoman pienen summan siitä, että asun miehen omistamassa talossa. Vastaavasti jos haluan matkalle miehen kanssa, niin olen se maksaja, minähän sille reissulle haluan, ei hän.
Meillä tämä toimii näin ihan hyvin.
Tottakai ilmainen asuminen sopii teille lokkinaisille hyvin. Sitähän aloittajakin tässä itkee kun ei saa asua ilmaiseksi. Missä asuit ilmaiseksi ennen yhteenmuuttoa? Jollain toiselle hyväuskoisella kupattavalla miehellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse hyötyisit mutta myös mies hyötyisi, joten eiän se käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertailun vuoksi: minä muutin mieheni omistamaan asuntoon, kummallakaan ei ole enää kotona asuvia lapsia. Maksan tottakai puolet juoksevista kuluista. Ok-talossa niitä ovat lämmitys, sähkö, vakuutukset, tiemaksu, likakaivojen tyhjennyt, jätehuolto, netti ym.
JOS täällä asuisi miehen lapsi/a, en pitäisi kohtuullisena maksaa puolta kuluista, koska heidän läsnäolonsa ensinnäkin vaikuttaisi joihinkin kuluihin ja toiseksi heidän aikanaan puolet asuintilasta ei olisi minun käytössäni. En tiedä, mikä olisi kohtuullinen juoksevien kulujen jako, koska itse en olisi koskaan sellaiseen tilanteeseen itseäni laittanut.
Lasten harrastusmenot yms kulut eivät tietenkään kuulu sinulle millään tavalla, mutta kyseenalaistaisin kyllä lisäksi sen, onko puolet asumismenoista tuossa tilanteessa kohtuullinen odotus.
Helpoimmalla pääsisittte kun pitäisitte omat asuntonne niin pitkään kuin kuviossa on mukana kotona asuvia lapsia.
Asuit siis miehen omistamassa asunnossa, etkä joutunut maksamaan vuokraa, ainoastaan juoksevia kuluja. Hyvin olet hoitanut asumisesi.
Miksi avoliitossa pitäisi maksaa vuokraa? Yhteen muuttomme myötä miehen asumiskulut putosivat lähes puoleen entisistä, kun minä olen jakamassa niitä. Myös omat asumiskuluni pienenivät verrattuna siihen, mitä maksoin asumisesta Helsingissä, mutta jos vuokraisin tältä paikkakunnalta asunnon niin se tulisi edullisemmaksi kuin puolet nykyisistä asumiskuluista.
Jos et halua maksaa vuokraa, voit tietenkin ostaa puolet puolison asunnosta tai voitte ostaa jonkun toisen yhteisen asunnon johon muutatte. Asunnon omistajalle tilanne, jossa puoliso maksaa vain asumiskulut puoliksi, on epäreilu. Pääomaa on kiinni asunnossa ainoastaan toisella osapuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies maksaa kaikki omaan omaisuuteensa kohdistuvat kulut eli kiinteistöveron, vakuutukset, tiemaksut, sähköt jne. Minä ostan ruuat joka toinen viikko, mies joka toinen viikko (jolloin lapsensa ovat meillä). Mies maksaa kaikki lastensa kulut. Minä ostan pesuaineet, kaiken puutarhaan (miestä piha ei kiinnosta, on todennut, että hänelle riittää nurmikko, mutta jos haluan sinne jotain, niin siitä vaan, hän ei osallistu kuluihin ja se on minusta OK, en minäkään maksa hänen harrastuksiaan) ja netin, koska tarvitsen sitä työssäni.
Eli käytännössä minä maksan olemattoman pienen summan siitä, että asun miehen omistamassa talossa. Vastaavasti jos haluan matkalle miehen kanssa, niin olen se maksaja, minähän sille reissulle haluan, ei hän.
Meillä tämä toimii näin ihan hyvin.Tottakai ilmainen asuminen sopii teille lokkinaisille hyvin. Sitähän aloittajakin tässä itkee kun ei saa asua ilmaiseksi. Missä asuit ilmaiseksi ennen yhteenmuuttoa? Jollain toiselle hyväuskoisella kupattavalla miehellä?
Ap tekee nyt hintalaatusuhdevertailua siihen, haluaako jatkaa yksinasumista vai mikä olisi se hinta, jolla hän haluaisi sen sijaan asua miehen kanssa yhdessä. Ilmaisesta asumiaesta tuskin kukaan haaveilee.
Maksan omasta asumisestani 700 e/kk ja tykkään kodistani niin paljon, että olisi aika riski luopua siitä uuseperheen vuoksi ellei ole todella varma suhteesta.
Ja siivoojasta maksava saa sitten siitä osuudesta kotitalousvähennykset tai maksaa vähennetyn summan.
Vierailija kirjoitti:
En maksaisi esim. ruokakuluista puolia silloin kun miehen lapset ovat paikalla. Pari esim. teinipoikaa syövät noin tuplat siitä mitä te miehen kanssa normaalisti syötte eli ruokakulut kolminkertaistuvat ko. viikolla.
Tuohan olisi helppo ratkaista siten, että ap ostaa ruoat lapsivapaina viikkoina ja mies silloin kun lapset ovat paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies maksaa kaikki omaan omaisuuteensa kohdistuvat kulut eli kiinteistöveron, vakuutukset, tiemaksut, sähköt jne. Minä ostan ruuat joka toinen viikko, mies joka toinen viikko (jolloin lapsensa ovat meillä). Mies maksaa kaikki lastensa kulut. Minä ostan pesuaineet, kaiken puutarhaan (miestä piha ei kiinnosta, on todennut, että hänelle riittää nurmikko, mutta jos haluan sinne jotain, niin siitä vaan, hän ei osallistu kuluihin ja se on minusta OK, en minäkään maksa hänen harrastuksiaan) ja netin, koska tarvitsen sitä työssäni.
Eli käytännössä minä maksan olemattoman pienen summan siitä, että asun miehen omistamassa talossa. Vastaavasti jos haluan matkalle miehen kanssa, niin olen se maksaja, minähän sille reissulle haluan, ei hän.
Meillä tämä toimii näin ihan hyvin.Tottakai ilmainen asuminen sopii teille lokkinaisille hyvin. Sitähän aloittajakin tässä itkee kun ei saa asua ilmaiseksi. Missä asuit ilmaiseksi ennen yhteenmuuttoa? Jollain toiselle hyväuskoisella kupattavalla miehellä?
Entä naisten luo muuttavat miehet? Ovatko he lokkeja?
Heitä on todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Millä olet ajatellut turvata selustasi, kun se ero tulee tai mies kuolee?
Minkä selustan? Samoin varmaan kuin muutkin itsensä elattavat ihmiset, eli uutta asuntoa alle, kuten jos vuokrasuhde loppuu.
Olen eri, mutta tuossa voi olla hyvä tilanne saada säästettyä rahaa vaikka ne lasten ruokakulut lasketaankin mukaan. Riippuu tietysti ap:n nykyisistä kuluista. Asuin miehen omistamassa asunnossa ja maksoin puolet juoksevista kuluista sekä vielä 250 euron vastikkeen. Sain kuitenkin tosi hyvin säästettyä verrattuna vuokralla asumiseen. Lopulta päätin ostaa sijoituskaksion, kun sain säästettyä alkupääoman. Miehen asunto oli liian arvokas, että siitä olisin ostanut puolet. Eron jälkeen muutin tähän kaksioon ja olen oikein tyytyväinen täällä.