Ivf-hoidolla alkaneen raskauden keskeytys, abortti?

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 21:04"]

Tee abortti ja poistata kohtasi samalla. Loppuu pähkäily ja yhteiskunnan varojen käyttö.

[/quote]

kohtusi siis.

Ei se yksinhuoltajuus niin kamalaa ole kuin kuvittelet. Tämä on todennäköisesti ainoa mahdollisuutesi saada lapsi. Miehen ehdit löytää myöhemminkin ja varmasti vielä löydätkin.

t. entinen yh

Ai sekin hoidetaan yhteiskunnan varoista? Ei voi kuin ihmetellä, miksi halusitte lapsen alun alkaen.

Provo.

Totta kai sinun tulee saada keskeyttää raskaus, jos et halua lasta. En ymmärrä, mitä tekemistä ivf-hoidoilla on asian kanssa. Olisi käsittämättömän paha sunk cost fallacy jatkaa ei-toivottua raskautta vain siksi, että sen aikaan saamiseen on käytetty paljon vaivaa!

Pidä lapsi,kyllä selviät yksinkin t ivf:llä lapsen saanut,miehellä samantapaisia oireita

Monet ajatukset risteilevät päässä.

Ei ole väliä onko provo vai ei, on ihan mahdollista että joku ivf-hoidoilla raskaaksi tullut on tuossa tilanteessa. Lisäksi avaus pistää miettimään moraalisia kysymyksiä. 

Kukaan ei voi tietää miten vanhemmat suhtautuvat vanhemmuuteen ja lapseen kun lapsi syntyy. Ap:n kuvailemassa tilanteessa etenisin todella varovaisesti, askel kerrallaan. Jos hän on lakannut olemasta oma itsensä ja on nyt pelkästään Raskaana Oleva Olio, on ihan ymmärrettävää, että mies tuskastuu. Raskaus ei ole mikään poikkeustila, pätkä elämää vain. 

Maksan iloisena veroja, mm. jotta keskoset saadaan pidettyä hengissä ja pariskunnat jotka eivät omin voimin saa lapsia voivat tulla raskaaksi. Tietenkin voi tapahtua vaikka mitä ja ivf-casetkin voivat haluta abortin, mutta silloin kysyn mihin tarpeeseen sitä lasta on niin hirveästi himoittu? Onko lapsella itsellään mitään arvoa tai oikeuksia? 

Tietenkin kannatan aborttioikeutta mutta tällaisessa tapauksessa huomaan suhtautuvani vähintäänkin ristiriitaisesti. Pääseekö ivf-hoitoon liian heppoisin eväin?

Olen ap:tä 20 v. vanhempi ja minulla on kolme lasta. Varsinkin ensimmäisen ja viimeisen raskauden aikana sekä mieheni että minun tunteet risteilivät moinenlaisiin suuntiin. Se kuuluu asiaan.

Summa summarum: jos parisuhde on tärkeämpi kuin lapsi eikä rakkautta riitä sekä parisuhteeseen että lapselle on varmaan parempi valita abortti. Jos lapsella on itseisarvo se kannattaa synnyttää vaikka se merkitsisi eroa isästä. 

Tuossa tilanteessa lapsi menisi miehen yli. Jos teet nyt abortin niin luuletko että elät sitten miehesi kanssa onnellisena ilman lapsia? Tuskin. Oman lapsen pitäisi olla kaikkein tärkein, surullista että hoitojen jälkeenkään et osaa arvostaa sitä kuinka onnekas olet.

Minulla myös Ivf-hoidolla aluilleen laitettu raskaus ja ikääkin saman verran. Lasta olen pitkään ja hartaasti toivonut ja pitkät hoidot käyty miehen kanssa läpi.. Nyt kun tunnen nuo pienet potkut ja nyrkin iskut,en ikinä voisi kuvitella että abortti olisi ollut vaihtoehto vaikka kuinka huonosti olisi parisuhteessa mennyt. Tukea olisi saanut varmasti omilta vanhemmilta ja kavereilta jos olisi ero tullut. Abortti myöhemmin voisi kaduttaa ja jos itse olet lasta paljon halunnut (kun hoitohinkin asti olet mennyt) niin sinuna lapsen pitäisin. Kyllä se elämä sen lapsen kanssa kahden varmasti alkaisi rullaamaan. Miehelle monesti tulee noiden hoitojen aikana sen verran stressiä, että käytös voi muuttua aikalailla. Mies voi hyvin tuntea itsensä ulkopuoliseksi, koska hoidot kohdistuvat lähinnä sinuun ..lääkkeet,ultrat yms hössötys.

33 jatkaa ja kärjistää:

Jos edellytys vanhemmuudelle on parisuhde ja tukiverkosto kannattaa miettiä lapsen synnyttämistä. 

Äidin/ vanhempien pitää lähteä siitä, että lapsen kanssa pärjää yksinkin, hän on haluttu ja lapsen vaatimiin uhrauksiin on valmis. Tukiverkosto on tietenkin tärkeä, mutta ei mikään ehto lapsen saamiselle. 

Ehkä ap on liian kypsymätön lapsen äidiksi? Raskaus on käynnistetty pinnallisin perustein - "kuuluu asiaan", "kaikilla muillakin on vauva", "pitää parisuhteen kasassa", "meistä on söpöä olla perhe"? 

Kun on kyse lisääntymisestä menee lapsen oikeudet kaiken muun edelle, ei se millaisia säväreitä vanhemmat lisääntymisestä itselleen toivovat. 

Älä nyt höpsi, älälä tee mitään harkitsematonta. Sait toivomasi lapsen vaivalla alulle ja käytit siihen yhteisiä verorahoja. Tietenkin pidät lapsen. Tai miehen ja lapsen (parempi vaihtoehto).

Uskon, että et päädy aborttiin (etkä sitä saisikaan enää), mutta ajatteletko, että parisuhteenne voisi jatkua abortin jälkeen? Tai miten etenisitte parisuhteessanne?

Ota yhteys neuvolaan ja kerro, että haluat puhua jollekin.

Jos olisin sinä niin alkaisin etsimään itselleni ja vauvalle uutta ihanaa kotia ja alkaisin laittaa sitä valmiiksi vauvalle.

Miehen jättäisin kitumaan paskassaan enkä haluaisi nähdäkään tuollaista luuseria.

Muistathan että yh-nainen on melkeinpä samoilla linjoilla miehenhaussa kuin muutkin naiset, minä olin yh ja halukkaita oli jonossa :D Nyt olen kihloissa.

Jätä se mies niin pääset hyvään elämään lapsen kanssa. OIKEASTI.

Siis haloo? Et tod keskeytä raskautta! Ukolle kenkää mutta vauvan pidät. Huh mikä dorka olet :-(

Miehen annat mennä, lapsen pidät. Vauvavuoden aikana pyydät apua ystäviltä jne. Hommaat raskausaikana kaiken tarvikkeista ruokavarastoon asti valmiiksi. Helpottaa alkua vauvan kanssa. Miehen paniikin takia ei kannata vauvasta luopua! Ero voi tulla muutenkin ja silloin kadut keskeytystä loppuelämän! Moni nainen hoitaa koko arjen ja kotityöt, vaikka mies olisi kuvioissa. Pärjäät yh tilanteessa varmasti.

Onko tämän ketjun ap vielä langoilla? En lukenut tätä vanhaa ketjua kunnolla mutta olisipa kiva tietää mitä tällaisen tuuliviirin elämään kuuluu!