Työn hakeminen. "Miksi haet tätä tehtävää?" -kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus tuumaillut itsekseni että elämässä pärjäävät nimenomaan kaikista parhaiten ns. pinnalliset esittäjät. Ihmeellistä tällainen nykyaika että pitäisi olla olevinaan jotain mitä ei ole ja olla mielinkielin kaikille jotta olisi hyvä "pössis". Asenne ratkaisee tottakai aina ja se on hyvä olla kunnossa mutta ei sen varjolla että pitäsi joksikin pelleksi ruveta.

Kyllä on työn imu ja innostus huipussaan tässä ketjussa... NOT. Eikö todella mitään aitoa sanottavaa ole työhaastattelussa, miksi paikka kiinnostaa? Vaan ”pelleksi pitää ruveta” ja on ”pinnallinen esittäjä”, jos olisi aidosti innostunut haettavasta paikasta ja kertoo sen? Jos ”asenne on kunnossa”, niin miten haastattelija voi tietää sen, jos ei kerro (koska silloin ”pitää ruveta pelleksi”)?

ooooon ollu neljä vuotta tyättömänä ja voishan sitä teillekin välillä tulla

vaihtelua, kundit, heeei!

🤠

Sain intergalagtisen mesen et tää on mun duuni.

Olen 57v lähihoitaja. Pätkätöistä toiseen. Teen työtä pelkästään maksaakseni yksiöni asuntolainaa ja elääkseni, kuukaudesta toiseen. Ei minulla ole muuta intressiä työn suhteen. Naurattaa, kun kysytään työhaastatteluissa, että onko tämä kutsumusammatti. Kutsumusammatinkin pitää maksaa asuntolaina yms. Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että dementikkojen perseiden pesu on kutsumusammatti? Sitä tekee, kun ei osannut valita oikeata valintaa.

Mielenhäiriössä. Lääkityksen ansiosta vedän hakemukseni takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon kysymyksen tarkoitus on juurikin selvittää hakijan motiiveja juuri siihen työpaikkaan varsinkin jos kysymyksessä on sellainen työpaikka johon on paljon hakijoita.

Työnantaja ottaa kysyttyyn työpaikkaan mieluiten sellaisen henkilön, jolla on myös intohimoa kyseiseen työhön eikä hae siihen pelkästään siitä maksettavan palkan takia.

No mut oikeesti jos hakee johonki markettiin töihin niin mitä siihen oikeesti pitäis laittaa "koska intohimoni on tavaroiden hyllyttäminen ja kassakoneen käyttö"

Niinpä, luin joskus jonkun lehtijutun, jossa Alepa rekrytoi, ja tuo kysymys esitettiin haastattelussa. Kyllä tuo kysymys vaan huvitti ja ihmetytti. Parhaimman vastauksen ntaneella täytyy olla ainakin luovuutta, jos keksii hyviä syitä miksi haluan juuri Alepaan töihin ja varsinkin tähän Alepaan :) En tarkoita väheksyä kaupan alaa työpaikkana, mutta työnantajalla taitaa olla aika korkeat käsitykset itsestään esittäessään tuon kysymyksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon kysymyksen tarkoitus on juurikin selvittää hakijan motiiveja juuri siihen työpaikkaan varsinkin jos kysymyksessä on sellainen työpaikka johon on paljon hakijoita.

Työnantaja ottaa kysyttyyn työpaikkaan mieluiten sellaisen henkilön, jolla on myös intohimoa kyseiseen työhön eikä hae siihen pelkästään siitä maksettavan palkan takia.

No mut oikeesti jos hakee johonki markettiin töihin niin mitä siihen oikeesti pitäis laittaa "koska intohimoni on tavaroiden hyllyttäminen ja kassakoneen käyttö"

Jos aivotoiminta ei tuon parempaan pysty, sitten laitat noin. Useimmat osaavat kyllä olla sen verran luovia, että tuo ei ole ongelma. 

No valitettavasti minä en osaa keksiä mitään liirumlaarumia. Itse teen työni hyvin ja tunnollisesti oli työ sitten mieluisa tai ei.

Ehkä työnantajien pitäis herätä sieltä haavemaasta ja käsittää että työtä tehdään jotta saa elantonsa eikö se oo työn tarkoituskin. Ei kaikilla oo mahdollisuutta olla valikoiva ja valita vaan unelmaduunit.

Miksi mun pitäisi palkata se, jolle työ on epämieluisaa, jos voin palkata sen, jolle työ on mieluisaa?  Tottakai työtä tehdään palkan vuoksi, mutta yleensä parempi työmotivaatio on niillä, jotka kokevat työnsä vielä mieluisaksikin. 

Onhan työ mieluisaa, kun työhakija on päättänyt sitä työpaikkaa hakea. Jos sinun yritykseen hakee selkeästi ylikoulutettu henkilö, niin mitä hänen pitää vastata kun kysyt, että haluaako hän oikeasti tätä työtä vai hakeeko oman alan töitä?

Jos työpaikkaa hakee selkeästi ylikoulutettu henkilö niin työnantaja todennäköisesti miettii että tuo hakee työpaikkaa vain koska tarvitsee jonkin työn ja lähtee heti kun löytää itseään enemmän miellyttävän paikan. Työhaastattelussa tämä kysymys onkin loistava hetki kertoa jos todella on kiinnostunut haetusta työpaikasta eikä haikaile niin sanotusti parempiin hommiin.

Työnhakija vakuuttaa vakuuttamistaan miten hän todella haluaa tämän työn eikä haikaile oman alan hommiin, niin ihanko oikeasti uskot etkä arvele, että rahan perässä se on?

Vierailija kirjoitti:

Luin teidän nettisivuilta teidän arvot, jotka olivat rehellisyys, kivuus, parhaus. Ja olin ihan heti että jes, näähän on myös mun arvot.

Haastattelijan jatkokysymys on, että miten nämä arvot näkyvät elämässäsi ja työnteossasi. Keksipä siinä lennossa lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin teidän nettisivuilta teidän arvot, jotka olivat rehellisyys, kivuus, parhaus. Ja olin ihan heti että jes, näähän on myös mun arvot.

Haastattelijan jatkokysymys on, että miten nämä arvot näkyvät elämässäsi ja työnteossasi. Keksipä siinä lennossa lisää.

Mää en huijaa juuri ketään, toisin kuin te.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkän tekstin te kirjoitatte näihin kysymyksiin? Onko vain muutaman lauseen vai jaaritteletteko ummet ja lammet? Mietin vain syytä miksi en koskaan pääse työhaastatteluun. Jotain minun hakemuksessa täytyy olla vialla.

Muutaman lauseen, mahdollisimman ytimekkäästi. Jos hakemuksia on paljon, rekry ei jaksa perehtyä tarinoihin. Tärkeintä mielestäni, että hakemuksen tekstin luoma mielikuva vastaa hakijaa haastattelutilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa en enää ihmettele, miksi niin iso osa suomalaisista on työttömänä. Yksinkertainen kysymyskin on liikaa ja se on jo ihan mahdotonta, että vähän leikkii mukana näytelmässä nimeltä haastattelu ja osoittaa siten panostaneensa hakemiseen. 

Eli sun mielestä pitäisi vaan pokkana valehdella työhaastattelussa?

Vierailija kirjoitti:

Olen 57v lähihoitaja. Pätkätöistä toiseen. Teen työtä pelkästään maksaakseni yksiöni asuntolainaa ja elääkseni, kuukaudesta toiseen. Ei minulla ole muuta intressiä työn suhteen. Naurattaa, kun kysytään työhaastatteluissa, että onko tämä kutsumusammatti. Kutsumusammatinkin pitää maksaa asuntolaina yms. Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että dementikkojen perseiden pesu on kutsumusammatti? Sitä tekee, kun ei osannut valita oikeata valintaa.

Juuri näin. Te-toimisto työntää kaikki pakolla kaikki lähihoitajiksi, karenssin uhalla. Sitten ihmetellään, kun vanhuksia hoitaa ihmiset, joita ala ei voisi vähempää kiinnostaa. T. Hoitaja, joka inhoaa työtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin teidän nettisivuilta teidän arvot, jotka olivat rehellisyys, kivuus, parhaus. Ja olin ihan heti että jes, näähän on myös mun arvot.

Haastattelijan jatkokysymys on, että miten nämä arvot näkyvät elämässäsi ja työnteossasi. Keksipä siinä lennossa lisää.

Siten että olen rehellinen, kiva ja paras.  Eikö se nyt näy jo päälle päin??

Mä käytin työttömyyttä hyväkseni yhdessä haastattelussa. Sanoin, että mulla on motivaatio kovempi kuin koskaan aiemmin näyttää osaamiseni, jota on paljon ja joka on hyvin pitkälle soveltuvaa juuri tähän paikkaan.  Valitettavasti konkursissa sanottiin irti kaikki, niin hakijoita oli samalle alalle paljon ja paikat menivät kokeneimmille, vaikka kyllä minä omasta mielestäni ihan yhtä hyväksi työntekijäksi olin jo kehittynyt. Tämän paikan sain, tämä oli tosin vuoden määräaikainen ja sainkin vakituisen toisaalta kun määräaika oli katkolla, koska työt olivat vähenneet siinä vaiheessa, vaikka olisinkin vielä saanut muutaman kuukauden jatkoajan mukavassa paikassa. Kuulemani mukaan työntekijämäärä on siinä paikassa vähentynyt pari vuotta lähtöni jälkeen puoleen, joten ratkaisu oli hyvä. 

Tämä ei toimi kaikkiin, mutta pitää osata vähän sitä työnantajaakin lukea, ja tuumin, että tämä toimi leppoisaan, mutta vaativan oloiseen mieheen, joka on itse myynyt firmansa isommalle kun ajat on heikkojen jälkeen olleet nousussa. 

Uudessa paikassa haastattelu kesti tunnin ja siinä oli mukana joku konsultti, työntekijä, jonka tilalle menin (eläkkeellelähtijä) ja pomo. En tiedä mitä sanoin, olin vähän hämmentynyt, kun valinta tehtiin jo haastattelun lopussa ja porukka oli yksimielistä. Heillä oli ajatus, että pari muuta kutsutaan haastatteluun, jos minun kanssani ei onnistu, mutta siinä tuumasivat, että ei taida tarvita, tämä on hyvä. He eivät edes kysyneet miksi olisin hyvä työntekijä tms. vaan hyvin iso osa oli firmasta ja työnkuvasta kertomista, mikä sai minut innostumaan, kai se näkyi päälle päin. 

Minua ärsyttää tuo kysymys, koska siihen on pakko valehdella. Jos olisikin kunnianhimoa ja tahtoa kehittyä työssään, niin sittenhän voisi kertoa niistä asioista rehellisesti. Mutta kun totuus on se, että käyn töissä pelkästään siksi, että siitä maksetaan. Ei kiinnosta uralla eteneminen, uudet haasteet tms. Pyrin toki tekemään työni mahdollisimman hyvin, mutta ei se todellakaan mikään intohimo minulle ole, ja ottaa päähän, että pitää näytellä niin kuin se olisi joku unelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus tuumaillut itsekseni että elämässä pärjäävät nimenomaan kaikista parhaiten ns. pinnalliset esittäjät. Ihmeellistä tällainen nykyaika että pitäisi olla olevinaan jotain mitä ei ole ja olla mielinkielin kaikille jotta olisi hyvä "pössis". Asenne ratkaisee tottakai aina ja se on hyvä olla kunnossa mutta ei sen varjolla että pitäsi joksikin pelleksi ruveta.

Kyllä on työn imu ja innostus huipussaan tässä ketjussa... NOT. Eikö todella mitään aitoa sanottavaa ole työhaastattelussa, miksi paikka kiinnostaa? Vaan ”pelleksi pitää ruveta” ja on ”pinnallinen esittäjä”, jos olisi aidosti innostunut haettavasta paikasta ja kertoo sen? Jos ”asenne on kunnossa”, niin miten haastattelija voi tietää sen, jos ei kerro (koska silloin ”pitää ruveta pelleksi”)?

Tosiasiassa se on ihan se ja sama suurimmalle osalle hakijoista että tekeekö työtä nimellä asiantuntija, specialist tai jotain muuta, ja onko firman nimi firmaA, firmaB vai firmaC kunhan firma on kunnollinen ja palkkaa maksetaan ja työkaverit ei ole täysiä idi ootteja eli perusasiat on kunnossa. Eli jos työnantaja odottaa jotain "mä oon niin nähnyt vuosia unia että pääsen Specialistiksi firmaB:hen" niin työnantaja on todellisuudesta vieraantunut idi ootti ja työnhakija todennäköisesti valehtelee tai on niin outo tapaus että se pitäisi tiputtaa pelkästään sen vuoksi jatkosta. 

Vierailija kirjoitti:

Rahan takia on ainakin rehellinen vastaus. Harmi, että rehellisyyttä ei oikeasti arvosteta kaunopuheisista sössötyksistä huolimatta.

Itse teen töitä pelkän rahan takia, mutta hoidan silti työni hyvin. Kollega taas on hommassa "sydämellään" mukana, stressaa ja miettii työasioita kotona. Kumpi sitten on hyödyllisempi firmalle jos molemmat hoitaa työnsä yhtä hyvin?

Miksi pelkän rahan takia työn haluaminen on huono juttu? On mulla silti työmoraalia eli jos työn saan niin pyrin sen mahdollissimman hyvin tekemään.

Pidemmän työttömyyden jälkeen toinen hämmennystä aiheuttava kysymys on "missä luulisit olevasi 5 vuoden päästä". Jos olet esim. edelliset 3-4 vuotta hakenut turhaan töitä, firmat ei välttämättä enää edes vastaa hakemuksiin muuten kuin nimellisen "hakemus on vastaanotettu" ja ikäkin alkaa vitosella niin realistisesti voisi odottaa että 5 vuoden päästä on todennäköisimmin työtön vaikka jonkun pätkän sitä ennen saisikin tehtäväksi. Jossain vaihessa tässä nykysuomessa menee usko siihen että pääsisi enää keskiluokan kanssa kärryille. Lisäksi jos olet ollut vuosia työtön, olet työkavereistasi elintasossa massiivisesti jäljessä eli sinä asut esim. vuokralla ja kuljet julkisilla kun muut vaihtelee taloja isompiin tai pienempiin perhetilanteesta riippuen ja suunnittelee syksyn matkaa eteläeurooppaan yms (tämä siis ennen koronaa).

Silti, vaikka koitat mainostaa että suomen suurin ongelma on työpaikkojen puute joka johtuu työllistävien eli menestyvien yritysten puutteesta joka taas johtuu monestakin asiasta niin poliitikot ja media ja keskiluokka joka on töissä tunkee vaan sormia korvaan ja hokee että työttömyys on työttömän oma vika koska heilläkin menee nykysuomessa hyvin ja mitään ei siis saa muuttaa. Ja työttömyyttä korjataan kerta toisensa jälkeen sillä että työttömiä piiskataan entistä lujempaa, joka siis ei auta ollenkaan varsinaiseen ongelmaan.

Ja tätä touhua katsellessa se usko tulevaisuuteen vähenee entisestään ja on entistä hankalampaa valehdella työnantajalle jotain positiivista siitä että "missä luulet olevasi 5 vuoden päästä". 

Miten olisi: En saa muualta töitä ja tarvitsen rahaa.