Työn hakeminen. "Miksi haet tätä tehtävää?" -kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin juuri erään vuokrafirman hakulomaketta. Haettava työ simppeli osa-aikainen homma johon ei tarvita kuin ajokortti.

Ensin pitäisi keksiä joku itseä kuvaava slogan 😁

Sitten alkaa se koulujen, koulutuksien, kurssien, työpaikkojen sun muiden luetteleminen tarkkoine päivämäärineen.

Kaikki selviäisi CV:stä hakijan tarvitsematta käyttää tuntikausia jonninjoutavien asioiden naputteluun sadannen kerran.

Tätä olen ihmetellyt. Miksi vi tussa ne paikat pitää naputella uudelleen joihinkin laatikoihin kun ne on jo ansioluettelossa ja todistuksetkin löytyy. En usko että sähköisesti voidaan vertailla ketään paitsi tietysti blokata ulos yli 40-vuotiaat...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjun perusteella tulee kyllä mieleen, että ehkei ne TE-palveluiden työhakukurssit sittenkään ole niin turhia.

Jos siis työhaastattelujen perus-bullshittikin saa tämänkaltaiset pohdiskelut aikaan.

"Miksei voi vaan sanoo et mä haluun duunii, miks pitää keksii jotain satuja?"

Menepä sinä sinne kurssille hankkimaan lukutaito ja yli 90 pisteen äo.

Miksei työhaastattelussa voi keskittyä hakijan osaamiseen ja kokemukseen ja kysyä jotain j ä r k e v ä ä vaikka motivaatiosta, eikä näitä iänikuisia kliseitä. Miksei kerrota oikeasti mitä työtehtäviä tehdään, missä kokoonpanoissa, millä tekniikoilla jotta hakija voisi itsekin arvioida sopivuuttaan ja kertoa suoraan mitä odotetaan, työajat ja joustot, uramahdollisuudet, saako koulutusta ym. Ei tulisi virherekryjäkään.

Ei, tule vireään ja kehittyvään työyhteisöömme, läpälää ja ehkä lause työnkuvasta. Leikitään haastatteluleikkiä jossa ei sanota oikeasti mitään. Missä näet itsesi 5 v. päästä hohhoijaa.

Mutta maailmaahan pyörittävät keskikertaisuudet:)

Onhan nuo kliseitä, mutteivät ole tietääkseni hävinneet mihinkään. Siksi on hyvä, että TE-palvelujen kursseilla asiaa esitellään etukäteen, kun se vaikuttaa saavan niin monella sormen suuhun.

Työmaailmassa on hyötyä siitä, ettei ole ihan niin herkkänahkainen, että pasmat menevät sekaisin haastatteluiden peruskaurasta. Monessa työssä kuitenkin törmää paljon stressaavampiin ja hankalampiin tilanteisiin.

Ihannemaailmassa tietysti olisi järkevät työhaastattelut, mutta emme valitettavasti elä sellaisessa. Siksi tässä oikeassa maailmassa on hyvä pystyä toimimaan. Don't hate the player, hate the game, vai miten sitä amerikassa sanotaankaan.

Nuo äo-höpinät voit asettaa tyynyn alle, tai jonnekin muualle minne aurinko ei paista.

Kaltaisesi näin-se-nyt-vain-on-ihmiset eivät ole koskaan maailmanhistoriassa saaneet mitään muutosta aikaiseksi vaan ovat myötäilijöitä. Jos yhdenkin firman rekryosasto katsoo omaa toimintaansa kriittisesti ja alkaa kehittämään prosessia toimivampaan suuntaan voi siitä lähteä muutos käyntiin.

Vrt. ihannemaailmassa nyt naisilla olisi äänioikeus ja ihmisillä sosiaaliturva mutta valitettavasti emme elä sellaisessa, vai?

Jos oikeasti koet, että voit muuttaa yritysmaailman käytäntöjä kyynistymällä ja pysymällä työttömänä, niin onnea kai sitten.

Toimivampi tie olisi todennäköisesti pyrkiä vaikuttamaan asiaan sisältäpäin, tai mahdollisesti tutkimuksen keinoin. Mahdollisesti lehtikirjoitus voisi toimia myös.

Nimettömänä valittaminen siitä, että "työnantajat on urpoja ja mä en ainakaan ala yhtään" ei ole ihan vertailukelpoista naisten äänioikeustaistelun tai orjuuden lakkauttamisen kanssa.

Edelleen, työhaastattelujen kliseet ovat rasittavia, mutta mielestäni tässä ketjussa niihin suhtaudutaan lähinnä lapsellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjun perusteella tulee kyllä mieleen, että ehkei ne TE-palveluiden työhakukurssit sittenkään ole niin turhia.

Jos siis työhaastattelujen perus-bullshittikin saa tämänkaltaiset pohdiskelut aikaan.

"Miksei voi vaan sanoo et mä haluun duunii, miks pitää keksii jotain satuja?"

Menepä sinä sinne kurssille hankkimaan lukutaito ja yli 90 pisteen äo.

Miksei työhaastattelussa voi keskittyä hakijan osaamiseen ja kokemukseen ja kysyä jotain j ä r k e v ä ä vaikka motivaatiosta, eikä näitä iänikuisia kliseitä. Miksei kerrota oikeasti mitä työtehtäviä tehdään, missä kokoonpanoissa, millä tekniikoilla jotta hakija voisi itsekin arvioida sopivuuttaan ja kertoa suoraan mitä odotetaan, työajat ja joustot, uramahdollisuudet, saako koulutusta ym. Ei tulisi virherekryjäkään.

Ei, tule vireään ja kehittyvään työyhteisöömme, läpälää ja ehkä lause työnkuvasta. Leikitään haastatteluleikkiä jossa ei sanota oikeasti mitään. Missä näet itsesi 5 v. päästä hohhoijaa.

Mutta maailmaahan pyörittävät keskikertaisuudet:)

Onhan nuo kliseitä, mutteivät ole tietääkseni hävinneet mihinkään. Siksi on hyvä, että TE-palvelujen kursseilla asiaa esitellään etukäteen, kun se vaikuttaa saavan niin monella sormen suuhun.

Työmaailmassa on hyötyä siitä, ettei ole ihan niin herkkänahkainen, että pasmat menevät sekaisin haastatteluiden peruskaurasta. Monessa työssä kuitenkin törmää paljon stressaavampiin ja hankalampiin tilanteisiin.

Ihannemaailmassa tietysti olisi järkevät työhaastattelut, mutta emme valitettavasti elä sellaisessa. Siksi tässä oikeassa maailmassa on hyvä pystyä toimimaan. Don't hate the player, hate the game, vai miten sitä amerikassa sanotaankaan.

Nuo äo-höpinät voit asettaa tyynyn alle, tai jonnekin muualle minne aurinko ei paista.

Kaltaisesi näin-se-nyt-vain-on-ihmiset eivät ole koskaan maailmanhistoriassa saaneet mitään muutosta aikaiseksi vaan ovat myötäilijöitä. Jos yhdenkin firman rekryosasto katsoo omaa toimintaansa kriittisesti ja alkaa kehittämään prosessia toimivampaan suuntaan voi siitä lähteä muutos käyntiin.

Vrt. ihannemaailmassa nyt naisilla olisi äänioikeus ja ihmisillä sosiaaliturva mutta valitettavasti emme elä sellaisessa, vai?

Jos oikeasti koet, että voit muuttaa yritysmaailman käytäntöjä kyynistymällä ja pysymällä työttömänä, niin onnea kai sitten.

Toimivampi tie olisi todennäköisesti pyrkiä vaikuttamaan asiaan sisältäpäin, tai mahdollisesti tutkimuksen keinoin. Mahdollisesti lehtikirjoitus voisi toimia myös.

Nimettömänä valittaminen siitä, että "työnantajat on urpoja ja mä en ainakaan ala yhtään" ei ole ihan vertailukelpoista naisten äänioikeustaistelun tai orjuuden lakkauttamisen kanssa.

Edelleen, työhaastattelujen kliseet ovat rasittavia, mutta mielestäni tässä ketjussa niihin suhtaudutaan lähinnä lapsellisesti.

Eikö rekryihmiset ja työnantajat sitten ollenkaan käsitä, että rekrytointitapahtuma on myös markkinointia? Typerät kliseet, jotka hakijat ovat kuulleet kymmeniä kertoja, ja naurettavat monivaiheiset valintaprosessit videoesittelyineen yksinkertaisiinkin hommiin eivät todellakaan anna yrityksen toiminnasta ja valitsijoiden ammattitaidosta kuin naurettavan kuvan ulospäin.

pakon edessä tekee vaikka ja mitä paskaa. aina työ vituttaa, kun vie ajan vapaalta. kelata saa rahaa riittävästi ja helposti. ei kantsi töihin mennä katsomaan muita surkimuksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun hakija on jo työssä, niin tuo kysymys on aika oleellinen. Kyllähän työnantajaa varmasti aina kiinnostaa, miksi joku haluaa vaihtaa työpaikkaa.

Tuohonkaan ei voi vastata rehellisesti. Mulla syitä mm. että toinen esimieheni joutuessaan johdon painostuksen kohteeksi valitsi savustettavan ja se olin minä. Aiemmin työsuoritus oli arvioitu hyväksi, sen kerran yhtäkkiä heikoksi. Toisen kerran hain pitkään kestäneessä prosessissa pieneen yritykseen joka aloittaessani olikin talousvaikeuksissa. Sain koeaikapotkut. Työ oli muutenkin omistajan erikoista haihattelua, hän luuli minun pystyvän laajentamaan toimintaansa suuntaan, jolla toimi suuret kansaväliset ketjut. Aloin hakea uusia töitä hyvin pian aloitettuani. Haastatteluissa haastattelijat eivät uskoneet että yrityksellä oli taloudellisia vaikeuksia kun miksi kukaan palkkaisi sellaiseen tilanteeseen uutta henkilöä. En voinut kertoa totuutta työnantajan strategisista virheistä. Lisäksi iso osa työnkuvaani oli markkinointisoitot jotka alan hyvän tavan vastaisia. Muutamaa kuukautta myöhemmin irtisanoi kaikki muutkin työntekijät mistä sanoi minulle jo irtisanoessaan minua. Työuraani tuli tahra enkä voi täysin rehellisesti kertoa asiasta. Sittemmin olen ollut muutamassa muussakin työpaikassa. Nykyisessänikin on täysin epäpätevä, kiusaava esimies. Olen tähän saakka päässyt itse vähällä mutta työyhteisön välit huonot. Jättää kollegat ratkomaan työnkuviaan ja riitelemään keskenään. Virheen sattuessa alaisia uhkaillaan tuomioistuimilla rikosvastuulla ym. Toki olen tämän muotoillut niin että kaipaan tuloshakuisempaa työyhteisöä ym mikä on aivan totta. Mutta onhan nuo miksi haluat vaihtaa työtä usein melkoista kaunistelua.

Kiitos tästä rehellisyydestä! Olisi hyvä pitää mielessä, että ihmisillä on hyvin erilaiset tilanteet ja syyt taustalla ja paljon on sellaista, mitä haastattelija ei voi millään tietää tai ymmärtää. Olen pahoillani, että olet tuollaisiin asetelmiin joutunut.

Monet työpaikat ovat haettavissa vain muodollisuuden vuoksi. Ne annetaan sijaisille jotka ovat odottaneet vuosikausia vakituista paikkaa. Ihan turhaa usein edes hakea. Kaikki vaiva menee hukkaan.

Jos kysytään missä näkee itsensä viiden vuoden päästä, niin ei kannata paljon kertoa suunnitelmista. Se kertoo että olet kohta lähdössä etkä aio sitoutua. Kannattaa miettiä joku "hyvä" vastaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi olla kyllä ihan mielenkiintoista lukea jonkun kaupan hyllyttäjän tms paskaduunin hakemuksia.

"Jo lapsesta asti olen nauttinut asioiden järjestelemistä ja haaveillut kuinka vielä joku päivä pääsisin tekemään sitä oikein työkseni josta maksetaan todella kova TES:n minimi, joka on aivan tarpeeksi itselleni, joka tekisi tätä työtä jo pelkästään rakkaudesta lajiin. Eihän ole mitään hienompaa kuin silmänkantamattomiin jatkuvat viivasuorat rivit näyttävästi aseteltuja tavaroita. Täten siis päätin ottaa historiallisen askeleen kohti kutsumukseni ja elämäntehtäväni täyttämistä ja hakea myymälätyöntekijän paikkaanne Mäkikurjensuonperän lähikaupassa."

Vaikuttaa kyllä silti, että monet vääräleuat lukevat tahallaan tuon kysymyksen olemassaolon perusteluja kuin piru raamattua.

Pitkittyneen työttömyyden aikana kyllä ymmärrettävästi kyynistyy, mutta voi kuitenkin olla hyvä koettaa ylläpitää jonkinlaista suhteellisuudentajua.

Ellei sitten lähde siitä, ettei haluakaan työllistyä.

Nih, oma vikansa kun turhat sirkustemput alkaa toistuessaan ärsyttää. Ei se edes halua työllistyä kun ei se tykkää sirkustempuistakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin juuri erään vuokrafirman hakulomaketta. Haettava työ simppeli osa-aikainen homma johon ei tarvita kuin ajokortti.

Ensin pitäisi keksiä joku itseä kuvaava slogan 😁

Sitten alkaa se koulujen, koulutuksien, kurssien, työpaikkojen sun muiden luetteleminen tarkkoine päivämäärineen.

Kaikki selviäisi CV:stä hakijan tarvitsematta käyttää tuntikausia jonninjoutavien asioiden naputteluun sadannen kerran.

Tätä olen ihmetellyt. Miksi vi tussa ne paikat pitää naputella uudelleen joihinkin laatikoihin kun ne on jo ansioluettelossa ja todistuksetkin löytyy. En usko että sähköisesti voidaan vertailla ketään paitsi tietysti blokata ulos yli 40-vuotiaat...

Kyllä eka karsinta tehdään sähköisten hakemusvastaisten peeusteella. Voidaan määritellä esim. koulutustaso, ikä, kokemusvuodet tms., joiden perusteella osa poistetaan pinosta, osa saadaan jatkoon. Alasta riippuu, millä spekseillä karsinta tehdään. Johonkin asiantuntijahommaan voidaan tehdä karsinta, että pelkän yo:n suorittaneita ei oteta jatkook. Tai trainee-ohjelmaan ei oteta yli kolmekymppisiä.

Tunnen erään, joka vastasi jokaisessa haastattelussa hakevansa paikkaa, koska hänen työmatkansa lyhenisi kivasti. Eikä ikinä tajunnut, miksi ei tullut valituksi...

Eihän vähän yli nelikymppinen edes ole vanha. Haastatteluun ei kutsuta vaikka työvuosia olisi yli 20 jäljellä ja monella enemmänkin kun eläkeikä jatkuvasti nousee.

Pitäisi arvostaa kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin juuri erään vuokrafirman hakulomaketta. Haettava työ simppeli osa-aikainen homma johon ei tarvita kuin ajokortti.

Ensin pitäisi keksiä joku itseä kuvaava slogan 😁

Sitten alkaa se koulujen, koulutuksien, kurssien, työpaikkojen sun muiden luetteleminen tarkkoine päivämäärineen.

Kaikki selviäisi CV:stä hakijan tarvitsematta käyttää tuntikausia jonninjoutavien asioiden naputteluun sadannen kerran.

Tätä olen ihmetellyt. Miksi vi tussa ne paikat pitää naputella uudelleen joihinkin laatikoihin kun ne on jo ansioluettelossa ja todistuksetkin löytyy. En usko että sähköisesti voidaan vertailla ketään paitsi tietysti blokata ulos yli 40-vuotiaat...

Kyllä eka karsinta tehdään sähköisten hakemusvastaisten peeusteella. Voidaan määritellä esim. koulutustaso, ikä, kokemusvuodet tms., joiden perusteella osa poistetaan pinosta, osa saadaan jatkoon. Alasta riippuu, millä spekseillä karsinta tehdään. Johonkin asiantuntijahommaan voidaan tehdä karsinta, että pelkän yo:n suorittaneita ei oteta jatkook. Tai trainee-ohjelmaan ei oteta yli kolmekymppisiä.

Ei, kun tarkoitin sitä että työpaikat pitää kirjoittaa uudellleen noihin laatikoihin vaikka cv on liitteenä. Ensinnäkin tilaa työpaikoille on todella vähän, 3-4 vaikka työpaikkoja cv:stä luettaessa enemmän, päällekkäisiä ym. Miten tuosta lasket kokemusvuodet jos ei edes mahdu koko työkokemus? Sisällöllisestihän vertailua ei voi tehdä kuin elävä ihminen, koska kone ei tajua sen syvemmin työnkuvaa.

Erikoista jos julkisen puolen paikoissakin on iän puolesta esikarsinta. Ei taida olla ihan oikein.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa mitataan varmaan perusmotivaatiota.

Jos työntekijä vastaan "rahan takia" ja pyörittelee silmiään, saattaa paikka mennä ennemmin sille, joka on vähän perehtynyt paikkaan etukäteen ja sanoo olevansa kiinnostunut toimenkuvasta nimenomaan tässä paikassa X.

Mitenköhän ennen vanhaan osattiin valita konttorirotat ilman tuollaisia kysymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin juuri erään vuokrafirman hakulomaketta. Haettava työ simppeli osa-aikainen homma johon ei tarvita kuin ajokortti.

Ensin pitäisi keksiä joku itseä kuvaava slogan 😁

Sitten alkaa se koulujen, koulutuksien, kurssien, työpaikkojen sun muiden luetteleminen tarkkoine päivämäärineen.

Kaikki selviäisi CV:stä hakijan tarvitsematta käyttää tuntikausia jonninjoutavien asioiden naputteluun sadannen kerran.

Tätä olen ihmetellyt. Miksi vi tussa ne paikat pitää naputella uudelleen joihinkin laatikoihin kun ne on jo ansioluettelossa ja todistuksetkin löytyy. En usko että sähköisesti voidaan vertailla ketään paitsi tietysti blokata ulos yli 40-vuotiaat...

Siitä hakuportaalista/lomakkeesta jonne tiedot syötetään haetaan haastateltavat kandinaatit haulla. Ei niitä todellakaan lueta. Ne tiedot pystyy kopioimaan omasta cv:stä portaaliin kenttiin. Ja tietysti kannattaa niitä valmita vakiovastauksia säilyttää josssain tekstimuodossa ja muokata ja kopioida lomakkeelle. Hyvin samantapaisia kysymyksiä eri yritysten lomakkeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon kysymyksen tarkoitus on juurikin selvittää hakijan motiiveja juuri siihen työpaikkaan varsinkin jos kysymyksessä on sellainen työpaikka johon on paljon hakijoita.

Työnantaja ottaa kysyttyyn työpaikkaan mieluiten sellaisen henkilön, jolla on myös intohimoa kyseiseen työhön eikä hae siihen pelkästään siitä maksettavan palkan takia.

No mut oikeesti jos hakee johonki markettiin töihin niin mitä siihen oikeesti pitäis laittaa "koska intohimoni on tavaroiden hyllyttäminen ja kassakoneen käyttö"

Jos aivotoiminta ei tuon parempaan pysty, sitten laitat noin. Useimmat osaavat kyllä olla sen verran luovia, että tuo ei ole ongelma. 

No valitettavasti minä en osaa keksiä mitään liirumlaarumia. Itse teen työni hyvin ja tunnollisesti oli työ sitten mieluisa tai ei.

Ehkä työnantajien pitäis herätä sieltä haavemaasta ja käsittää että työtä tehdään jotta saa elantonsa eikö se oo työn tarkoituskin. Ei kaikilla oo mahdollisuutta olla valikoiva ja valita vaan unelmaduunit.

Miksi mun pitäisi palkata se, jolle työ on epämieluisaa, jos voin palkata sen, jolle työ on mieluisaa?  Tottakai työtä tehdään palkan vuoksi, mutta yleensä parempi työmotivaatio on niillä, jotka kokevat työnsä vielä mieluisaksikin. 

Onhan työ mieluisaa, kun työhakija on päättänyt sitä työpaikkaa hakea. Jos sinun yritykseen hakee selkeästi ylikoulutettu henkilö, niin mitä hänen pitää vastata kun kysyt, että haluaako hän oikeasti tätä työtä vai hakeeko oman alan töitä?

Jos työpaikkaa hakee selkeästi ylikoulutettu henkilö niin työnantaja todennäköisesti miettii että tuo hakee työpaikkaa vain koska tarvitsee jonkin työn ja lähtee heti kun löytää itseään enemmän miellyttävän paikan. Työhaastattelussa tämä kysymys onkin loistava hetki kertoa jos todella on kiinnostunut haetusta työpaikasta eikä haikaile niin sanotusti parempiin hommiin.

Työnhakija vakuuttaa vakuuttamistaan miten hän todella haluaa tämän työn eikä haikaile oman alan hommiin, niin ihanko oikeasti uskot etkä arvele, että rahan perässä se on?

Minä olen hakenut selkeästi ylikoulutettuna ja -kokemuksen omaavana paikkaa. Tuohon kysymykseen vastasin, että tämä työpaikka vastaa täysin tällä hetkellä sitä, mitä työltä haen, tiedän sen, koska olen muutakin tehnyt.

Kysymykseen, enkö ole ylikoulutettu, vastasin, että todellakaan en. Tässä työssä (siivooja) on monta asiaa, jota en tiedä ja aivan varmasti tukullinen ammattilaiskikkoja, joista en ole koskaan kuullutkaan. Eli olen oppimassa ensin.

Olen 58v lähihoitaja, työtön, määrä-aikaisuuden päätyttyä. Minä teen töitä pelkästään rahan vuoksi. Turha vinkua jostain kutsumusammatista. Kuka tuntee kutsumusta dementikkojen takapuolten pesuun? Kohtelen hoidettaviani asiallisesti ja kunnioittavasti, mutta kutsumusta on turha odottaa. Teen työni ja lähden kotiin. Se siitä. Kutsumusamatit ovat menneen talven lumia. Pelkkä kutsumus ei maksa asuntolainaani, eikä muita kuluja. Näillä palkoilla ja hoitajamitoituksilla, on turha odottaa mitään ihmeellistä hoivaa. Tulevaisuudessa hoitajat Aasiasta hoitavat iäkkäät, orjapalkoilla, jotka he lähettävät kotimaihinsa, elättääkseen perheensä. Heitä eivät suomen vanhukset kiinnosta. He hoitavat vain siksi, että pystyvät elättämään kotimaissaan olevat perheensä. Kukaan suomalainen nuori ei halua hoitaa vanhuksia,näillä palkoilla ja työehdoilla.

Kertoo laiskasta rekrytoinnista jos edes kysytään tuota kulahtanutta kysymystä johon kaikki vastaavat jotain liirumlaarumia.  Haaskataan molempien aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen lähihoitaja, työtön, määrä-aikaisuuden päätyttyä. Minä teen töitä pelkästään rahan vuoksi. Turha vinkua jostain kutsumusammatista. Kuka tuntee kutsumusta dementikkojen takapuolten pesuun? Kohtelen hoidettaviani asiallisesti ja kunnioittavasti, mutta kutsumusta on turha odottaa. Teen työni ja lähden kotiin. Se siitä. Kutsumusamatit ovat menneen talven lumia. Pelkkä kutsumus ei maksa asuntolainaani, eikä muita kuluja. Näillä palkoilla ja hoitajamitoituksilla, on turha odottaa mitään ihmeellistä hoivaa. Tulevaisuudessa hoitajat Aasiasta hoitavat iäkkäät, orjapalkoilla, jotka he lähettävät kotimaihinsa, elättääkseen perheensä. Heitä eivät suomen vanhukset kiinnosta. He hoitavat vain siksi, että pystyvät elättämään kotimaissaan olevat perheensä. Kukaan suomalainen nuori ei halua hoitaa vanhuksia,näillä palkoilla ja työehdoilla.

Tunnen Filipiineiltä tulleita hoitajia. He ovat tulleet maahamme, koska kotimaassaan ei ole sosiaaliturvaa, eikä töitä. Hoitajia koulutetaan liikaa. He lähettävät kaikki rahansa kotimaahansa, istuvat kotona vapaa-ajat, ettei kulu rahaa. Asuvat yhteismajoituksissa. Odottavat vain kotiinpääsyä, sopimuksen loppumista. Tekevät töitä hulluna, mutta ei heitä kiinnosta hoidettavat. Ainoa,mikä heitä kiinnostaa, on lähettää kotimaahan rahaa. He teeskentelevät ystävällistä, koska on pakko, sopimuksensa vuoksi. Monet heistä ihmettelevät, miksi rikkaassa Suomessa vanhemmat laitetaan laitoksiin.

Halutaan halpatyöntekijöitä, jotka eivät uskalla kritisoida. Filippiiiniläiset ovat näitä. Ovat hiljaa, nöyristelevät,kun eivät muutakaan voi. Attendo palkkaa heitä siksi, kun eivät uskalla sanoa, vaikka miten huonosti kohdellaan. Sitoutetaan työsopimuksella 3 vuodeksi, sairaanhoitajia, hoiva-avustajiksi, orjapalkalla. Filippiiniläisiä sairaanhoitajia käytetään avustajina, halpatyövoimana.

Henkilökuntaa vaikea löytää hoivatyöhön myös siksi että ansiot jää satasia pienemmäksi yksityisellä puolella. Täytyisi maksaa vähintään sama mitä julkisella puolella. Ei ole varmastikaan mielekästä puhua haastatteluissa yksilöllisestä hoidosta, virikkeellisyydestä, kuntouttavasta työotteesta ja työn kehittämisestä, jos hoidon taso on sitä mitä lehdistä saamme lukea. Toimintaa on yritetty "kehittää" ihan viranomaistenkin määräyksillä, mutta onko sekään auttanut?

Kaikki vastuu jää vähille suomalaisille hoitajille, kun tulee avustajia joilla huono kielitaito.