Lue keskustelun säännöt.
Pienen vauvan äiti romahtamispisteessä. Mies ei tajua asian vakavuutta.
31.12.2013 |
Uuden vuoden vielä jaksan, pakko jaksaa. Mutta entä sitten? Neuvolantäti on akka, jolle en todellakaan halua puhua mutta yksinkään en enää jaksa...tai yksin jaksaisin mutta en vauvan kanssa. en kohta uskalla jäädä vauvan kanssa enää kaksin, en osaa olla äiti! Lähipiirille olen sanonut suoraan että ''en jaksa'', he vain voivottelevat takaisin...olen umpikujassa. haluaisin hankkia miehelle yksinhuoltajuuden ja kadota.
Kommentit (59)
Apua uupuneelle vauvan äidille:
- psykiatrisia hoitopaikkoja, jonne saa ottaa vauvan mukaan (joissakin sairaaloissa)
- ensikoti
- lastensuojelullisin perustein kotipalvelu hoitaa vauvaa muutaman tunnin viikossa / väliaikainen sijoitus vauvalle + äiti hoitoon
- isä jää hoitamaan vauvaa ja äiti menee sairaalaan
Ap pidä kiirettä. Sinulla saattaa olla alkava synnytyksen jälkeinen psykoosi jo, olet niin tuskaisan kuuloinen. Voit ottaa yhteyttä suoraan päivystykseen / psykiatriseen päivystykseen tai yksityisen psykiatrin kautta. Tarvitset joka tapauksesa arvion hoidontarpeesta. Vauvan voi hoitaa muut ihmiset, sinä olet nyt tärkein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:23"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:20"]
Sitä on niin vaikea käsittää, että äitiys on nykynaiselle liian iso ponnitus, kun on saatavilla niin paljon tukea ja vanhemmutta helpottavia asioita jne.
Se on itsenäinen ja rohkea päätös antaa isälle huoltajuus ja kadota. Lapsen puolella olemine on teidän kaikkien etu. Onnea tulevaisuuteen.
[/quote]
Mistä helvetin tuesta puhut? Mitä tukea on saatavilla? Ei mitään.
7
[/quote]
Ei sitä tukea sinne kotiin tule kukaan auttamatta antamaa. Aikuisuudessa on vaan se ominaisuus, että sitä apua pitää osata ihan itse hakeae, eikä olla vaan passiivisena tilanteen vietävissä. Ihan aluksi kannattaa tutustua oman kotikunnan terveyspalveluihin. On vapaaehtoisjärjestöjä, jotka tarjoavat apua, seurakunnasta saa apua, ystäviltä saa apua,jne.
Ja oma kotikunnan tarjomia palveluita voi lähteä myös itse kehittämään. Ap kaltainen tilanne on ihan arkipäivää suomalaisissa kodeissa.
Meinaatko että vauva kuolisi nälkään jos sulle tapahtuisi jotain? Kyllä on konsteja saada vauva syötettyä ilman äitiäkin. Vie lapsi jonnekin hoitoon ja vietä vapaa viikonloppu. Voit ottaa tavaksi tehdä niin aina silloin tällöin.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:29"]
Se määrä mikä olisi vara palkata hoitajaa ei auta vielä mitään. Unta tarvitsisi niin paljon enemmän. Lisäksi pitäisi olla paikka jossa saisi rauhassa nukkua.
[/quote]
Nåin voi toki tuntua, mutta käytännössä jo muutaman tunnin yhtenäinen unirupeama auttaa taas pitkälle. Lisäksi miehesi voi varmasti hoitaa vauvaa viikonloppuisin. Hanki korvatulpat ja pane ne korvaasi. Näin sinulla on paljon parempi nukkumisrauha, vaikka joku olisikin viereisessä huoneessa. Aluksi korvatulppien kanssa nukkuminen voi tuntua vaikealta, mutta siihen tottuu. Lisäksi hoitaja / mies voi lähteä vauvan kanssa kodin ulkopuolelle moneksi tunniksi.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:29"]
Tee vauvastasi lastensuojeluilmoitus. Takaan, että apua järjestyy ja nopeasti. Voit myös ottaa vauvan mukaasi ja marssia lähimpään sairaalaan ja kertoa, ettet enää jaksa eikä kukaan kuuntele sinua. Edelleen apua järjestyy nopeasti.
Älä jää asian kanssa kuitenkaan yksin. Sitä apua antavaa tahoa on
- neuvola
- terveyskeskus
- yksityiset lääkäriasemat
- oma mies
- sukulaiset
- sosiaalitoimi
Nyt vain ryhdistäydyt ja ryhdyt hakemaan apua nopeasti. Jos mies ja suku eivät kuuntele, niin ulkopuoliset kuuntelevat. Marssi päivystykseen. Päivystystä on ainakin sairaaloissa, myös isoissa terveyskeskuksissa. Jos et jaksa niin pitkälle, niin painu vauva kainalossa vaikka naapuriin ja kerro, että nyt on tosi kyseessä, etkä jaksa hakea itsellesi apua.
[/quote]
Se apu mitä tuolla tavalla saa on huostaanotto. Mitään muuta apua ei ole.
7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:26"]
7, juuri samalta musta tuntuu. en ole nukkunut moneen kuukauteen, vauva ei huoli pulloa...kukaan ei siis oikeasti voi auttaa.
[/quote]
Jos vauva ei huoli pulloa, niin hänelle voi kuitenkin antaa lypsettyä maitoa tai korviketta esimerkiksi pikkulusikalla, lääkeruiskulla tai hörpyyttämällä. Se on toki hitaampaa ja vaivalloisempaa kuin pullo, mutta onnistuu kuitenkin. Hanki siis jostain hoitaja, joka pystyy hoitamaan vauvaa muutaman tunnin kerrallaan. Laita itse korvatulpat korvaan ja mene nukkumaan. Jos miehesi on koko ajan töissä, voi hän ainakin palkata jonkun avuksesi.
[/quote]
Ja vauva kyllä huolii pullon, kun muualta ei sitä maitoa tule. Se vain vaatii kärsivällisyyttä, että vauva oivaltaa maitoa tulevan tutistakin.
Miten sinä luulet normaalivauvoilla rinnasta vieroittautumisen onnistuneen jos ne muka ei pulloa huolisi. Vaatii yhden päivän ja kyllä vauva yhtäkkiä tajuaa, että kas, tästä saa maitoa. Ei vauva kuole pullon ääressä nälkään.
Vai onko nykyään jotenkin vauvat niin erilaisia kuin ennen, jolloin äitiyslomat oli lyhyempiä ja vauvat oli opetettava pullolle. Tai tapauksissa, missä äiti joutuu sairaalaan. Luuletteko, että ne vauvat kuolee kotona nälkään sillä aikaa. Ei ei, vaan vauva oppii pulloon iltaan mennessä, kun on tarpeeksi nälkä.
Lapsi kyllä huolii pullon, siitä voit olla varma. Lapsi ei mene rikki siitä, että ensin itkee ja kiukkuaa pullolle. Nälkä kuitenkin tekee tehtävänsä ja lapsi syö. Tämä myös tapahatuu helpommin, jos pullon tarjoaja et ole sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se äitinä oleminen sitten on? Ja mikä vaikeaa? Kuulostaa nyt siltä että olet kasannut itsellesi jonkun tavan miten pitäisi olla äiti etkä siihen pysty kun oikeasti äitiys on sitä että olet vaan lisääntynyt ja annat sille ruokaa ja kuivaa päälle. Kasvaminen on automaatti.
Minusta moni vaan tekee elämästään liian hankalaa kun koittaa tehdä jotain mitä ei ole. Ihan samanlailla voisi vaan ajatella ilmankin lasta elää jotenkin mitä ei ole.
Jokkut harrastaa eräretkeilyä, toiset on boheemeja, osa taas tahtoo elää tekemällä itse. Mikä on niistä oikeaa vanhemmuutta? Lapsi kasvaa jokaisen omassa perheessä ja kasvaa omaksi yksilöksi sitten vähitellen. Tutustut lapseesi ja hoidat sitä.
Jos et osaa tehdä käsikutoisesti vaippoja -ei sun tarttekaan!
Jos et tahdo imettää tai haluat ostaa valmisruokaa niin se on teidän perheen valintaa. Ja tilanteet vaihtelee omassakin elämässä, olen saanut useamman lapsen ja kahtena vuosikymmenellä tässä ollaan lapsia katseltu omassa kodissa kasvavan niin voin ainakin itsestäni sanoa että ihan erilaista se on hoitaa esikoista kuin sitten tätä meidän kuopusta jolle omasta maasta kaivoin porkkanaa ja keitin kypsäksi ja soseutin muusiksi. ;) Mutta annas mikä olisi ollut tilanne jos olisi kerrostaloasukkina joskus pitänyt väkertää soosit ja muusit kun oli vähän pihalla kaikesta ja aikaa meni ihan eri asioihin mitä nykyisin. Muistelen vaikka sitä miten vein anoppilaan omaa maitoa pakkasesta lapselle ruuaksi, viimeselle laitettiin hoitoruuaksi mukaan tuttua korviketta.
Koita vaikka kirjoittaa paperile mikä on sinusta vaikeaa ja kysele mieheltä sen omia ajatuksia ja koittakaa ratkaista niitä ongelmia. Näin ne ei kasva isoksi omassa päässä.
Samanlailla olen tehnyt listoja mitä tänään tekisin mutta jos on paljon tekemistä ja muistettavaa niin kannattaa kirjoittaa mitä tekee huomenna, mitä ylihuomenna ja mitä ensikuussa ja mitä jättää tekemättä vaikka tai voisiko joku auttaa?
Ja ihan vinkkinä: aina kannattaa kysyä läheisiltä ja kavereilta eikä olettaa ettei he ehdi/jaksa/tahdo.
Jos et taas oikeasti osaa jotain, niin neuvolasta se täti soittelee teille apuun perhetyöntekijän. Tämä palvelu osaa auttaa neuvomaan miten kannattaa asioita hoitaa. MONELLA nuorella nykyään on hakusessa arjen hallinta, mutta siihen saa apua. Tai jos alueesi perhetyöhän kuuluu tämä niin he myös auttaa viemään lasta ulos tai tekee ruokaa mutta tämä on sopimuslaatuinen asia mitä tehdään.
Missä teidän miehenne ovat? Oikeasti? Lapsi miehen syliin ja ovi perässä kiinni. Korvatulpat korviin ja nukkumaan. Jos ei omassa kodissa, niin sitten vanhempien, kaverin, siskon tai veljen luona. Jos ei muuta, niin halpaan hotelliin nukkumaan.
Mies on lapsen tasavertainen vanhempi. Se on molempien vanhempien sisäistettävä. Se, että toinen käy töissä ei tarkoita, että toinen hoitaa vauvan yksin. Jos toinen on ma-pe töissä, voi hän hoitaa yöheräilyt viikonloppuna, jotta kotona oleva voi nukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:29"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:24"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:21"]
Sama tilanne, enkä näe mihin eteen päin neuvolasta voitaisiin ohjata. Miten sieltä voitaisiin auttaa. Tarvitsisin säännöllisesti enemmän unta. Ei kukaan voi auttaa.
[/quote]
Tällöin tarvitaan joku, joka hoitaa vauvaa ajoittain niin, että äiti saa nukkua. Joissain kunnissa sellainen järjestyy neuvolan terveydenhoitajan avulla. Toisissa kunnissa hoitajan joutuu palkkaamaan itse esim. MLL:stä.
[/quote]
Se määrä mikä olisi vara palkata hoitajaa ei auta vielä mitään. Unta tarvitsisi niin paljon enemmän. Lisäksi pitäisi olla paikka jossa saisi rauhassa nukkua.
[/quote] YKSI hyvin nukuttu yö korjaa mielialasi, kaksi nukuttua yötä saa päivän paistamaan.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:25"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:16"]
Tervetuloa äidiksi. Tätä se on jokusen ekan vuoden, ajoittain sen jälkeenkin.
[/quote]
No ei kyllä ole. Surullista, jos pitää noin pahaa oloa normaalina.
[/quote]
Peukutin tuota lausetta johon viittaat. Ja nimenomaan siksi että äitinä oleminen ei olekaan mitään helppoa, mutta jokaisella meistä on sitten tapoja hoitaa asioitaan, silti äitiys on hankalaa ihan näin koululaistenkin vanhempana voin allekirjoittaa.
En mitenkään nähnyt sitä viittaamaasi kirjoitusta sellaisena ettei asiaan voisi mitenkään puuttua, tottakai ongelmiin mietitään jotain ratkasuja mutta tavallaan se on helpottavaa kun ajattelee ettei se ole kenelläkään helppoa tämä äitinä tai isänä oleminen. Arki voi olla vaikeaa monesta syystä, eri perheillä eri juttuja ja se vaan kuuluu elämään että on hankalaa. Mutta tottakai keksitään sitten niitä helpottavia asioita!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä apua saa, jos pyytää. Kai nyt aikuisena ihmisenä kestät sen verran neuvolantätiäs, että sanot sille "En jaksa. En uskalla olla vauvan kanssa kahdestaan. En saa koskaan nukkua. Mies ei ymmärrä. Mua pelottaa" Tuon jälkeen on ihme, jos ei apua tarjota. Ei se neuvolanterkka tule teille lasta hoitamaan tai sun kanssa jutteleen. Mutta joku taho kyllä varmasti auttaa kun kerrot tilanteen! Suu auki, ei kukaan ajatustenlukija tule oven taa kolkuttamaan...
Itsesääli mikä ihana tekosyy. Meno hoitoon, oksettaa tuollainen itsesäälissä kieriskely. Ihan oikeasti herää hyvä ihminen sinä olet ÄITI, elämänantaja ja suojelija. Apua kyllä saa kun sitää äänekkäästi vaatii.
Lapsen ekassa vuodessa on se helppous, että vauvaa keskitytään pitäämään lähinnä hengissä, mutta toiselle vuodelle mentäessä tarvitaan jo henkistäkin pääomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kyllä hienoa, jos pystyisi auttamaan väsyneitä äitejä, kun omat lapset ovat jo isoja ja ei ole vielä lapsenlapsia.
Joskus tuntuu niin pahalta, kun jossain tilanteessa pienen vauvan äiti puhuu uupumuksestaan, mutta ei sitä voi mennä tarjoutumaan, että tutustutaan, minä voisin joskus käydä hoitamassa vauvaasi muutaman tunnin, että saisit levätä.
Jos olisin työtön, perustaisin vapaaehtoispalvelun väsyneiden äitien auttamiseksi. Nykyään on jo ystäväpalvelua vanhuksille ja muille. Pienten vauvojen äidit tarvitsisivat samaa ystäväpalvelua.
Muistan nimittäin itse vieläkin, kuinka olin väsynyt allergisen, koliikkilapseni kanssa ja isovanhemmista ei ollut apua, eikä muistakaan sukulaisista, kun asuimme niin kaukana.
Voimia sinulle ap. Toivottavasti saat nukkua ja levätä. Elämä helpottaa sillä.
Kuinka vanha lapsi on? Unikoulu näyttää olevan tarpeseen. En minä ainakaan jaksanut toimia tuttina yöllä vaan tumppasin mukulan täyteen puuroa, maitoa päälle ja nukkumaan vaunuihin sisälle. Kun alkoi inistä, keinutin uneen takaisin. Kolme yötä siihen meni ja alkoi nukkua 6-7h unia, viisikuisena. Kaksi lapsistani nukkui tuon jo kaksikuisena ilman apua, kaksi tarvitsi pikkuisen apua siihen. Hyvä yöuni on myös lapselle tärkeätä, itseasiassa tärkeämpää kuin äidille :)
Minä sain neuvolan kautta kotipalvelun. Lastenhoitaja kävi kerran viikossa ja oli vauvan kanssa muutaman tunnin. Nukuin tai kävin asioilla. Ihan helposti sitä ei saa, mutta kyllä loppuunpalamisen takia pitäisi saada. Ja muista, että jossain vaiheessa se helpottaa. Jo pelkkä lisä nukkuminen auttaa. Kaikkia typeriä ja typeriltä tuntuvia kommentteja tulee vastaa ja nekin pitää kai vaan kestää. Et ole kuitenkaan ainoa äiti, joka tuntee olevansa loppu ja riittämätön. Äidit on kuitenkin upeita ja ihania ja juuri sopivia omalle vauvalleen.
Hyviä neuvoja on tullut.
Ymmärtäisikö miehesi jos sanot hänelle ettei sinulla ole enää muuta vaihtoehtoa, jos hän ei suostu ymmärtämään ettet enää jaksa, kuin mennä päivystykseen tai tehdä teidän lapsestanne lastensuojeluilmoitus? Jos tosiaan ei sittenkään vielä mene perille että tarvitset apua heti, niin toteutat jomman kumman ja saat apua.
Vauva oppii kyllä pullolle, mutta sen täytyy olla joku muu joka opettaa kuin sinä.
Apua saa, kun pyytää. Jos on todellinen hätä, niin silloin sitä apua pyytää vaikka siltä neuvolan "akalta", pääasia että apua annetaan.
Ja vielä oma kokemus; söin esikoisen syntymän jälkeen minipillereitä ja ne saivat minun pääni sekaisin, tuli tunne että kohta satutan lastani jotenkin. Kun pillerit jätin pois, niin olo tasaantui kahdessa viikossa.
Tsemppiä ja pyydä apua!
se mies pitää saada hereille NYT, ymmärtämään tilanteen vakavuus. Edes sen verran, että saa haettua teille apua. Onhan sillä jossain vaiheessa oltava vapaata (viikonloput/viikkovapaat)
Laput pois sen jätkän silmiltä.
Sitten myös sun on pakko siellä neuvolassa puhua myös. Ne terkat ovat erilaisia, mutta sanot suoraan, että loppu lässytys, sä olet loppu.
Kaveri pääsi lapsen kanssa sellaiseen hoitokotiin, asuivat siellä yhdessä muiden loppuunpalaneiden äitien ja lapsien kanssa. Opettelivat perusarkea uudestaan ja lapsilla oli hoitaja. Siinä ajassa kaverin mieskin sitten heräs, että hänen uudella perheellään menee oikeesti huonosti. Mieskin alkoi viipymään pidempään tuolla.
Kaveri oli loppu, ei babybluesia tms. Oli siellä niitäkin äitejä ja pari entistä narkomaania.
Heidän perhe muistelee tuota aikaa helvetillisinä, mutta pakollisena juuri heille. Nyt heillä on yhteensä neljä poikaa ja menoa riittää. Jaksamista myös. :)
Voimia sulle, ota mies puhutteluun.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 13:29"]
Tee vauvastasi lastensuojeluilmoitus. Takaan, että apua järjestyy ja nopeasti. Voit myös ottaa vauvan mukaasi ja marssia lähimpään sairaalaan ja kertoa, ettet enää jaksa eikä kukaan kuuntele sinua. Edelleen apua järjestyy nopeasti.
Älä jää asian kanssa kuitenkaan yksin. Sitä apua antavaa tahoa on
- neuvola
- terveyskeskus
- yksityiset lääkäriasemat
- oma mies
- sukulaiset
- sosiaalitoimi
Nyt vain ryhdistäydyt ja ryhdyt hakemaan apua nopeasti. Jos mies ja suku eivät kuuntele, niin ulkopuoliset kuuntelevat. Marssi päivystykseen. Päivystystä on ainakin sairaaloissa, myös isoissa terveyskeskuksissa. Jos et jaksa niin pitkälle, niin painu vauva kainalossa vaikka naapuriin ja kerro, että nyt on tosi kyseessä, etkä jaksa hakea itsellesi apua.
[/quote]
Se apu mitä tuolla tavalla saa on huostaanotto. Mitään muuta apua ei ole.
7
[/quote]
Jos äidillä on oikeasti paha paikka olla ja elää niin ei siellä lapsen kuulukaan olla samassa tilassa! Eikö niin?
Se taas on sitten täysin eri asia että äiti hoitaa itseään ja saa unta ja tilanne paranee.
Oleellista on, tämä sun tarttee käsittää ihan lapsesi kannalta että lapsen paras ei ole olla huonosti jaksavan äidin luona vaan paikassa jossa lasta jaksetaan hoitaa!
Jos äiti ei saa apua ja voi huonosti niin tottakai lapsen etu silloin on olla toisaalla.
Se oma äiti ei ole ainoa hoitaja lapselle ja tunnen tapauksia joissa on tehty välittömästi huostaanotto kun äiti ei jaksa hoitaa lastaan ja lapsen hoitaa silloin mieluiten isä tai mummo jos mahdollista ja sitten vasta joku ulkopuolinen mutta senkin jälkeen tilannetta kokoajan pidetään auki ja asia käännetään jälleen kotiinpäin kun tilanne paranee ja äiti jaksaa hoitaa lastaan.
Ei lastensuojelun tehtävä ole ottaa lapsia huostaan. Huostaanottoja olisi käsittämättömän paljon jos aina suoraan otetaan lapsi sijoitukseen. Se kenen asialla lastensuojelu on on nimenomaan lapsi. Ja jos vanhemmalla on vaikeaa ja olisi tahtoa pitää lapsi eikä näe tätä lapsensa puolesta niin tottakai se tuntuu silloin HÄNESTÄ että lastensuojelu toimii perhettä vastaan.
Mutta kun itsestään pitää huolta ja pyytää apua niin ei lasta oteta pois tai jos otetaankin niin silloin tilanteen parantuessa (kun sinä saat unta ja jaksat hoitaa lastasi) niin huostaanotto puretaan.
Mutta pitäisi vähän koittaa miettiä siellä kotona että miksi ei saa unta, millä saisi ja mitä asioita voidaan tehdä että äiti saa nukkua. Ja jos kotona ei saa unta tai ei näe elämää onnistuvan sillä että lapsi on kotona ja saisi nukkua eikä sekään riitä niin pitää hakea vaikka jotain laitosapua omaan unettomuuteen tai ihan oikeasti sanoa siellä neuvolassa että tilanne kotona on vakava koska et vaan jaksa enää kun lapsen hoito ei onnistu ja lapsesi tarvitsee nyt ravintoa toisin. Ihan vaan se imetyksen lopettaminenkin ja ravinnon tuleminen muualta kuin sinusta voi riittää siihen että olisit energisempi.
Hoitaja voi tulla perhetyöstä vaikka koko päiväksi teille hoitamaan.
Voit pyytää sukua/ystäviäsi hoitamaan lasta niin saat nukkua mutta miten teillä nukutaan ja valvotaan? Paljonko itse valvot kun vauva ja mies nukkuu?
Pyydä apua niin kauan, että saat apua. Kyllä se neuvolantätikin on parempi kuin ei mitään tai soita kriisikeskukseen tai lastensuojeluun. Jos miehesi ei ymmärrä tilanteen vakavuutta, tuskin hänelle kannattaa lasta jättää. Tiedän, ettei tällä hetkellä helpota yhtään, kun sanoo, että kun aikaa kuluu, tilanne helpottuu. Viikko tai vuosi on liian pitkä aika odottaa. Puhun kokemuksesta.