Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka ajattelet että vela joskus katuu tai muuttaa mielensä, eikä ajattele tarpeeksi minkälaista elämä on vanhana
08.10.2020 |
En itse ymmärrä tällaista pelossa elämistä. Olen kohdannut elämässäni asioita, isojakin, joita kadun. Mutta mulla on täysin vieras ajatus, että se merkitsisi jotain ihan kamalan mullistavaa nykyelämässäni. Menneet on menneitä ja nyt on nyt. Teen aina onnen niistä aineksista joita minulla on, enkä vatvo jossain mitä minulla ei ole.
Koko perheen, lapsien ja aviomiehenkin jopa kuolemasta voi selvitä, ja kokea itsensä onnelliseksi. Terveet ihmiset voivat mielestäni surra ja katua jotain, mutta pääsevät kyllä yli ja elävät onnellista elämää.
En pelkää asioiden katumista. En pelkää mielen muuttumista. Mikä sinua siinä niin ahdistaa? Kannattaa myös muistaa, että velat suunnittelevat keski-ikää ja vanhuutta sellaisena, että siellä ei ole lapsia. Pitkän aikavälin kartta päässämme voi toki pikselöityä hormonien tms. vuoksi, mutta mulla on elämäni loppuuan asti vaan ja ainoastaan lapsivapaita suunnitelmia.
Te olette nähneet tulevaisuutenne perheen kautta. Ja nyt se ajatus lapsettomuudesta on tyhjyyttä, ja luulette että sama on meillä. Eikö ole hieman keskenkasvuista projisoida omia pelkojaan muihin ja rajattomuutta yrittää sovitella niitä meidän muiden ylle?
Ei muuta, kiitokset.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännästi rinnastat pelon ja katumisen toisiinsa. Ei kai kukaan nyt tuollalailla pelkää tai "elä pelossa" sen vuoksi, että joku toinen on vaikka vela. Mutta kyllä kieltämättä päässä käy, että onkohan jonkun esim. päätös lapsettomuudesta oikeasti harkittu ja mietitty ja todella todettu itselle sopivaksi, vai onko ajauduttu vain ns. muodin mukana. Olen yli 40 ja kyllä ystävissäni on noitakin, jotka katuvat sitä että eivät tehneet lapsia silloin nuorena. Silloin eivät halunneet, osa ilmoitti olevansa velakin, mutta nyt kun alkaa olla jo liian myöhäistä, osalla on mieli muuttunut. Terve ja tasapainoinen ihminen tietenkin sopeutuu olosuhteisiin, mutta ei se tarkoita sitä etteikö voisi silti katua jotain menneitä.
No kyllähän kaikki joskus ajattelee, että onko tuon ihmisen päätös joka on täysin minun päätökseni vastainen, nyt tarkkaan mietitty. Silloin kun itse olin nuori, niin en edes tajunnut että lapsi voisi olla muuta kuin vahinko. Niin mustavalkoisesti ajattelin, että muut jakaa pohjimmaisen mielenmaisemani, kun se oli niin vahva. En usko hetkeäkään, etteikö joku perheellinen voisi olla samanlainen, että ajattelisi että oman päätöksen vastaisuus perustuu jollain tavalla vähempiarvoiseen tietoon/tunteeseen/tekoon.
Siinä nostaa itsensä aika isosti muiden yläpuolelle, jonkun totuuden haltijaksi, johon pääsee vaan kun tarpeeksi pohtii. Ikään kuin lapsettomuus olisi aina joko tyhmyyttä tai ajattelemattomuutta.
Ja entäs jos se olisikin? Kuten sanottua, niin mitä sitten? Minulla on ystävä, joka lisääntyi 22 vuotiaana. Hän on sanonut, että se oli tyhmyyttä ja ajattelemattomuutta. Mutta hänkin löysi valinnastaan onnen ja sopeutui.
Siinähän jo vastasitkin omaan kysymykseesi, eli kaikkihan tuota joskus tekevät (pohtivat toisten valintoja että onko loppuun asti mietittyjä). Eli ei kyse ole mistään pelosta tai pelossa elämisestä, vaan aivan inhimillisestiä toiminnasta jossa peilataan omia ja toisten valintoja.
No sen kaaren pitäisi päättyä siihen, että ymmärtää katsovansa omia pelkojaan peilistä. Monella se peili ei ole vielä löytänyt naaman eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tuottaa niin paljon iloa ja myös suvulle.
En tiedä mitä tekisin jos ei olisi lasta.
Tyhjää olisi.
Tässä on esimerkki lasten kautta elvävästä. Ihminen kuolee aina yksin jokatapauksessa ja korona aikaan eivät lapset edes saa olla siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo viikon velaketju, älä ala toistamaan.
Mä taas en ymmärrä miksi VAUVA.fi sivustolle pitää tulla todistamaan olevansa vela ja aina oikeassa? Varsinkin kun samalla aliarvioi toisten valintoja. Se, jos mikä on keskenkasvuista.
Eihän ap ole mitenkään kenenkään valintoja vähätellyt, ihmetellyt vain niitä, jotka eivät ymmärrä osan haluavan olla lapsettomia.
AIhe vapaalla on keskustelua ihan kaikesta maan ja taivaan välillä, tämähän on Suomen suosituin palsta. Ihan yhtä huonosti tänne sopii muuttokeskustelu tai ravintoloiden sulkemiset. Aika vähän niilläkään on VAUVOJEN kanssa tekemistä. :D
Miksi vapaaehtoinen lapsettomuus on palstan aloitetuimpia aiheita? Tietenkin siksi että sillä nimenomaan yritetään provosoida perinteisiä VAUVA.fi keskustelijoita. Se että tänne on tunkenut puoli Suomea provoilemaan erinäisistä aiheista ei tee siitä sen parempaa alkuperäisen palstan tarkoitukseen.
Se että ihmettelee on ap-provosoijan tarkoituksellista vähättelyä. Normaali aikuinen tasapainoinen ihminen ei ihmettele toisten valintoja ja samanaikaisesti yritä tuputtaa omia valintojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännästi rinnastat pelon ja katumisen toisiinsa. Ei kai kukaan nyt tuollalailla pelkää tai "elä pelossa" sen vuoksi, että joku toinen on vaikka vela. Mutta kyllä kieltämättä päässä käy, että onkohan jonkun esim. päätös lapsettomuudesta oikeasti harkittu ja mietitty ja todella todettu itselle sopivaksi, vai onko ajauduttu vain ns. muodin mukana. Olen yli 40 ja kyllä ystävissäni on noitakin, jotka katuvat sitä että eivät tehneet lapsia silloin nuorena. Silloin eivät halunneet, osa ilmoitti olevansa velakin, mutta nyt kun alkaa olla jo liian myöhäistä, osalla on mieli muuttunut. Terve ja tasapainoinen ihminen tietenkin sopeutuu olosuhteisiin, mutta ei se tarkoita sitä etteikö voisi silti katua jotain menneitä.
No kyllähän kaikki joskus ajattelee, että onko tuon ihmisen päätös joka on täysin minun päätökseni vastainen, nyt tarkkaan mietitty. Silloin kun itse olin nuori, niin en edes tajunnut että lapsi voisi olla muuta kuin vahinko. Niin mustavalkoisesti ajattelin, että muut jakaa pohjimmaisen mielenmaisemani, kun se oli niin vahva. En usko hetkeäkään, etteikö joku perheellinen voisi olla samanlainen, että ajattelisi että oman päätöksen vastaisuus perustuu jollain tavalla vähempiarvoiseen tietoon/tunteeseen/tekoon.
Siinä nostaa itsensä aika isosti muiden yläpuolelle, jonkun totuuden haltijaksi, johon pääsee vaan kun tarpeeksi pohtii. Ikään kuin lapsettomuus olisi aina joko tyhmyyttä tai ajattelemattomuutta.
Ja entäs jos se olisikin? Kuten sanottua, niin mitä sitten? Minulla on ystävä, joka lisääntyi 22 vuotiaana. Hän on sanonut, että se oli tyhmyyttä ja ajattelemattomuutta. Mutta hänkin löysi valinnastaan onnen ja sopeutui.
Siinähän jo vastasitkin omaan kysymykseesi, eli kaikkihan tuota joskus tekevät (pohtivat toisten valintoja että onko loppuun asti mietittyjä). Eli ei kyse ole mistään pelosta tai pelossa elämisestä, vaan aivan inhimillisestiä toiminnasta jossa peilataan omia ja toisten valintoja.
No sen kaaren pitäisi päättyä siihen, että ymmärtää katsovansa omia pelkojaan peilistä. Monella se peili ei ole vielä löytänyt naaman eteen.
No ei nyt ehkä kannata dramatisoida asioita :D Ihmiset pohdiskelevat joutessaan kaikenlaista, ei siihen liity pelkoa tai mitään muutakaan sen syvällisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo viikon velaketju, älä ala toistamaan.
Mä taas en ymmärrä miksi VAUVA.fi sivustolle pitää tulla todistamaan olevansa vela ja aina oikeassa? Varsinkin kun samalla aliarvioi toisten valintoja. Se, jos mikä on keskenkasvuista.
Tässä näyttää olevan puhe laajemmin valintojen tekemisestä, niiden mahdollisesta katumisesta ja onko katumisen pelkääminen tarpeellista. Ihan aiheellinen näkökulma.
Ai että on vain otettu esimerkiksi vapaaehtoinen lapsettomuus ja yritetään laajentaa sitä käsitettä kaikkeen tekemiseen. Enpä oikein usko, ihan pelkkää puhdasta provosointia pitkän väittelykeskustelun veluudesta aikaansaamiseksi.
Ei mun tarvitse todistaa olevani oikeassa siinä, että olen vela. Tietenkin olen oikeassa valinnoissani, aivan absurdi ajatushimmeli sinulta. Ole hyvä ja poistu keskustelusta, jos et näe siinä mieltä etkä ymmärrä sitä. Mikä estää?
ap
Eli pelkäät oikeaa keskustelua? Jo otsikon asettelu meni sulta vikaan, luuletko että kukaan oikeasti vastaisi siihen? Katuvia veloja on olemassa (tämä on tosiasia), se oletko sinä sellainen onkin sitten eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin että mitä mieltä olen kaatuvista veloista. Pitääkö mennä näöntarkastukseen... 😬
Mä en ymmärrä sitä ajatusta, että kun on lapsia niin vanhuus on jotenkin parempi. Mulla on lapsia, mutta ne lähtee joskus omilleen. Vanhuuteni suunnittelen sen mukaan, että lapsista ei ole apua, koska niillä on omat elämät eikä niiden kuulu olla mun käytettävissä. Ostetaan miehen kanssa kotiapua tai mennään johonkin asumisyksikköön, jos ei pärjätä kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo viikon velaketju, älä ala toistamaan.
Mä taas en ymmärrä miksi VAUVA.fi sivustolle pitää tulla todistamaan olevansa vela ja aina oikeassa? Varsinkin kun samalla aliarvioi toisten valintoja. Se, jos mikä on keskenkasvuista.
Tässä näyttää olevan puhe laajemmin valintojen tekemisestä, niiden mahdollisesta katumisesta ja onko katumisen pelkääminen tarpeellista. Ihan aiheellinen näkökulma.
Ai että on vain otettu esimerkiksi vapaaehtoinen lapsettomuus ja yritetään laajentaa sitä käsitettä kaikkeen tekemiseen. Enpä oikein usko, ihan pelkkää puhdasta provosointia pitkän väittelykeskustelun veluudesta aikaansaamiseksi.
Ei mun tarvitse todistaa olevani oikeassa siinä, että olen vela. Tietenkin olen oikeassa valinnoissani, aivan absurdi ajatushimmeli sinulta. Ole hyvä ja poistu keskustelusta, jos et näe siinä mieltä etkä ymmärrä sitä. Mikä estää?
ap
Eli pelkäät oikeaa keskustelua? Jo otsikon asettelu meni sulta vikaan, luuletko että kukaan oikeasti vastaisi siihen? Katuvia veloja on olemassa (tämä on tosiasia), se oletko sinä sellainen onkin sitten eri juttu.
Pitäisköhän sun vähän vetää henkeä? ihmeellinen provosoituminen. Ihan varmasti on katuvia veloja. On myös lapsensa tappaneita äitejä. Mutta jos nyt kuitenkin keskustellaan keskivertoihmisistä joilla on normaalit kognitiiviset kyvyt elää ja päästä yli tällaisista kriiseistä (lapsettomuuden katuminen, lapsien katuminen).
En jaksanu lukee tota shittiä ja mulle on ihan se ja sama kuka jättää lapsensa mistäkin syystä lapsensa hankkimatta ja katuuko vaiko eikö. Mut ihminen voi muuttaa mielensä tulevaisuudessa, vaikka kuinka vakuuttunut olisi nyt siitä, että ei muuta. Eli 20 v (ehkä 30kin) velat ja "me ei erota koskaan" -parit menee mulla samaan kategoriaan epärealistisina tyyppeinä, joiden jutut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Asiat voi muuttua. Osa veloista toki jää veloiksi ja osa pareista ei eroa. Mut monelle käy toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo viikon velaketju, älä ala toistamaan.
Mä taas en ymmärrä miksi VAUVA.fi sivustolle pitää tulla todistamaan olevansa vela ja aina oikeassa? Varsinkin kun samalla aliarvioi toisten valintoja. Se, jos mikä on keskenkasvuista.
Samaa mieltä.
Mä arvostan lapsia saaneita naisia paljon enemmän. Siinä ihminen tulee tehneeksi sitä mikä on kaikkein järkevintä touhua elämässä. Lapsettomuus on vain surkeaa ja säälittävää ja vielä enemmän sitä jos taustalla ei ole edes mitään uskonnollista tai muuta vakaumusta ja omistautumista hyväntekeväisyydelle.
Minusta velat voi tehdä ketjuja jonnekin muualle. Varmaan joku elokapinan porukka sopii siihen just hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännästi rinnastat pelon ja katumisen toisiinsa. Ei kai kukaan nyt tuollalailla pelkää tai "elä pelossa" sen vuoksi, että joku toinen on vaikka vela. Mutta kyllä kieltämättä päässä käy, että onkohan jonkun esim. päätös lapsettomuudesta oikeasti harkittu ja mietitty ja todella todettu itselle sopivaksi, vai onko ajauduttu vain ns. muodin mukana. Olen yli 40 ja kyllä ystävissäni on noitakin, jotka katuvat sitä että eivät tehneet lapsia silloin nuorena. Silloin eivät halunneet, osa ilmoitti olevansa velakin, mutta nyt kun alkaa olla jo liian myöhäistä, osalla on mieli muuttunut. Terve ja tasapainoinen ihminen tietenkin sopeutuu olosuhteisiin, mutta ei se tarkoita sitä etteikö voisi silti katua jotain menneitä.
No kyllähän kaikki joskus ajattelee, että onko tuon ihmisen päätös joka on täysin minun päätökseni vastainen, nyt tarkkaan mietitty. Silloin kun itse olin nuori, niin en edes tajunnut että lapsi voisi olla muuta kuin vahinko. Niin mustavalkoisesti ajattelin, että muut jakaa pohjimmaisen mielenmaisemani, kun se oli niin vahva. En usko hetkeäkään, etteikö joku perheellinen voisi olla samanlainen, että ajattelisi että oman päätöksen vastaisuus perustuu jollain tavalla vähempiarvoiseen tietoon/tunteeseen/tekoon.
Siinä nostaa itsensä aika isosti muiden yläpuolelle, jonkun totuuden haltijaksi, johon pääsee vaan kun tarpeeksi pohtii. Ikään kuin lapsettomuus olisi aina joko tyhmyyttä tai ajattelemattomuutta.
Ja entäs jos se olisikin? Kuten sanottua, niin mitä sitten? Minulla on ystävä, joka lisääntyi 22 vuotiaana. Hän on sanonut, että se oli tyhmyyttä ja ajattelemattomuutta. Mutta hänkin löysi valinnastaan onnen ja sopeutui.
Siinähän jo vastasitkin omaan kysymykseesi, eli kaikkihan tuota joskus tekevät (pohtivat toisten valintoja että onko loppuun asti mietittyjä). Eli ei kyse ole mistään pelosta tai pelossa elämisestä, vaan aivan inhimillisestiä toiminnasta jossa peilataan omia ja toisten valintoja.
No sen kaaren pitäisi päättyä siihen, että ymmärtää katsovansa omia pelkojaan peilistä. Monella se peili ei ole vielä löytänyt naaman eteen.
No ei nyt ehkä kannata dramatisoida asioita :D Ihmiset pohdiskelevat joutessaan kaikenlaista, ei siihen liity pelkoa tai mitään muutakaan sen syvällisempää.
Ei se ole dramatisointia. Analoginen tilanne on se, kun akateemisen perheen lapsi haluaa mennä ammattikouluun. Se ahdistus siitä tuntemattomasta elämänpolusta, vähempi arvostus ko. valintaa kohtaan ja se tulevaisuus mitä lapselle on maallaillut rytisee vanhemman niskaan. Lastaan voi vielä kontrolloida omien pelkojen mukaan.
Lapsettoman kohdalla käy samoin. Heitä ei vaan voida kontrolloida joten ainut vaihtoehto on sylkeä sitä pahaa oloa pois jossain, esim vauvapalstalla (”yksinäinen vanhuus”... ”huono nainen”... ”varmaan mielenterveysongelmia”...”pikkukätösten rakkaus”...) jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanu lukee tota shittiä ja mulle on ihan se ja sama kuka jättää lapsensa mistäkin syystä lapsensa hankkimatta ja katuuko vaiko eikö. Mut ihminen voi muuttaa mielensä tulevaisuudessa, vaikka kuinka vakuuttunut olisi nyt siitä, että ei muuta. Eli 20 v (ehkä 30kin) velat ja "me ei erota koskaan" -parit menee mulla samaan kategoriaan epärealistisina tyyppeinä, joiden jutut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Asiat voi muuttua. Osa veloista toki jää veloiksi ja osa pareista ei eroa. Mut monelle käy toisin.
eli olet kanssani samaa mieltä oikeastaan. mielipide voi muuttua ja kysymys on siitä että normaalille ihmiselle se ei ole mikään maailmanloppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo viikon velaketju, älä ala toistamaan.
Mä taas en ymmärrä miksi VAUVA.fi sivustolle pitää tulla todistamaan olevansa vela ja aina oikeassa? Varsinkin kun samalla aliarvioi toisten valintoja. Se, jos mikä on keskenkasvuista.
Samaa mieltä.
Mä arvostan lapsia saaneita naisia paljon enemmän. Siinä ihminen tulee tehneeksi sitä mikä on kaikkein järkevintä touhua elämässä. Lapsettomuus on vain surkeaa ja säälittävää ja vielä enemmän sitä jos taustalla ei ole edes mitään uskonnollista tai muuta vakaumusta ja omistautumista hyväntekeväisyydelle.
Minusta velat voi tehdä ketjuja jonnekin muualle. Varmaan joku elokapinan porukka sopii siihen just hyvin.
Sun kannattaisi vaikka yrittää käsitellä jonkun ammattilaisen kanssa noita tunteita, kuulostaa aika raskaalta ja katkeralta. Varsinkin jos sulla on lapsia, sinun hyvinvointisi on lapsen hyvinvointia, ja mikään ei ole tärkeämpää, eikö vaan? Tsemppihali:
Elokapinassa on käsittääkseni paljon ilmastovanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo viikon velaketju, älä ala toistamaan.
Mä taas en ymmärrä miksi VAUVA.fi sivustolle pitää tulla todistamaan olevansa vela ja aina oikeassa? Varsinkin kun samalla aliarvioi toisten valintoja. Se, jos mikä on keskenkasvuista.
Samaa mieltä.
Mä arvostan lapsia saaneita naisia paljon enemmän. Siinä ihminen tulee tehneeksi sitä mikä on kaikkein järkevintä touhua elämässä. Lapsettomuus on vain surkeaa ja säälittävää ja vielä enemmän sitä jos taustalla ei ole edes mitään uskonnollista tai muuta vakaumusta ja omistautumista hyväntekeväisyydelle.
Minusta velat voi tehdä ketjuja jonnekin muualle. Varmaan joku elokapinan porukka sopii siihen just hyvin.
😂
Mä olen ohittanut lastentekoiän, ja kadun monia asioita, mitkä on jäänyt tekemättä (tai mitä olen tehnyt) ja on nyt jo liian myöhäistä. Siltikin kadun kaikenlaista, vaikka lapsia teinkin. Elämä on.
Vierailija kirjoitti:
Jännästi rinnastat pelon ja katumisen toisiinsa. Ei kai kukaan nyt tuollalailla pelkää tai "elä pelossa" sen vuoksi, että joku toinen on vaikka vela. Mutta kyllä kieltämättä päässä käy, että onkohan jonkun esim. päätös lapsettomuudesta oikeasti harkittu ja mietitty ja todella todettu itselle sopivaksi, vai onko ajauduttu vain ns. muodin mukana. Olen yli 40 ja kyllä ystävissäni on noitakin, jotka katuvat sitä että eivät tehneet lapsia silloin nuorena. Silloin eivät halunneet, osa ilmoitti olevansa velakin, mutta nyt kun alkaa olla jo liian myöhäistä, osalla on mieli muuttunut. Terve ja tasapainoinen ihminen tietenkin sopeutuu olosuhteisiin, mutta ei se tarkoita sitä etteikö voisi silti katua jotain menneitä.
Aina tältä palstalta löytyy niitä lapsellisia, joiden kaverit ”katkerasti katuvat sitä, etteivät tehneet lapsia silloin nuorena”. Niin joo. Jos kovasti lapsia haluaa, kyllä niitä voi vanhempanakin hankkia. Jos taas ei, niin ei hanki. Mikä siinä on ongelma? Kukin eläköön tavallaan.
En tiedä muista, mutta itse olin tai ajattelin olevani vela 10 vuotta.
Sitten kun ikä alkoi olla 30 aloin mietiskellä asiaa, kun tiedosti että jossain kohtaa naisena ei enää ole mahdollista lasta saada. En vanhuutta kyllä miettinyt mutta yleisesti että mitä haluan elämältä.
Lopputuloksena nyt on sitten kaksi lasta. Ei kaduta.
Ei kaikille käy näin, mutta mulla muuttui mieli. Ehkä en ollut oikea vela, mutta muistan kyllä miettineeni miten joku jaksaa lapsia kun ne säheltää ja haluaa huomiota jatkuvasti.
Tulin vain sanomaan että harvoin ihminen elää nuoruudesta vanhuuteen muuttamatta koskaan mieltään, asenteitaan, arvojaan. Ja tämänikäisenä, 55 v, luulen että kun loppu häämöttää kadun enemmän tekemättä ja kokematta jättämisiä jos jotain kadun.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on jo viikon velaketju, älä ala toistamaan.
Mä taas en ymmärrä miksi VAUVA.fi sivustolle pitää tulla todistamaan olevansa vela ja aina oikeassa? Varsinkin kun samalla aliarvioi toisten valintoja. Se, jos mikä on keskenkasvuista.
Mikä on vela? Olen törmännyt termiin ennenkin mutta en tiedä ollenkaan mitä se on? Sairaus? Luonnehöiriö? Rahaongelma?
Siinähän jo vastasitkin omaan kysymykseesi, eli kaikkihan tuota joskus tekevät (pohtivat toisten valintoja että onko loppuun asti mietittyjä). Eli ei kyse ole mistään pelosta tai pelossa elämisestä, vaan aivan inhimillisestiä toiminnasta jossa peilataan omia ja toisten valintoja.