Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen rakastunut mieheni parhaaseen ystävään
27.12.2013 |
Teilatkaa, lynkatkaa, tehkää mitä tykkäätte, mutta muutama neuvo ei tekisi pahaa!
Olemme olleet yhdessä kymmenen vuotta mieheni kanssa. Lapsikin on siunaantunut ja sitä myötä seksielämämme kuoli. Pidän itsestäni huolta. Olen sopusuhtainen ja hyvän näköinen kolmekymppinen. Mies ei enään lähesty seksiasioissa ja kaikki aloitteet teen aina minä. Voin olla varma, että vika ei ole enään minussa. Mies ei puhu aiheesta vaan vierittää kaiken mun niskaan tai vaihtaa aihetta.
En jaksaisi olla enään yksin tässä liitossa mutta olen liian kiltti pettämään. En halua myöskään rikkoa mieheni ja ystävämme välejä vaikka uskonkin, että hän tuntee samoin. Tuntuu, että olen jo pettänyt miestäni pelkästään tuntemalla näin..
Kommentit (55)
Miksi ap et vastaa enää mitään? Täällä sinulle esitetään kysymyksiä ja otetaan kantaa asiaan ihan kivasti. Kommentoisit nyt jotain ? Edellinenkin tuossa (21) kysyi ihan hyviä kysymyksiä, kun samalla mietit vastatessasi kysymyksiin varmasti auttaa selkiyttää samalla omia ajatuksiasikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 23:40"]
Neuvo 1: kirjoita "enää" ilman n-kirjainta lopussa
Neuvo 2: älä kuvittele että seksin puutteesta johtuva himokkuus on sama kuin rakkaus/rakastuminen/ihastuminen.
[/quote]Neuvo1: Miten voi kirjoittaa sanan enää ilman n kirjainta? Eihän kirjainyhdistelma eää tarkoita yhtään mitään
Sen jälkeen kun olin lukenut 2 kertaa sanan "enään", lopetin lukemisen.
[quote author="Vierailija" time="09.01.2014 klo 09:01"]
[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 23:40"]
Neuvo 1: kirjoita "enää" ilman n-kirjainta lopussa
Neuvo 2: älä kuvittele että seksin puutteesta johtuva himokkuus on sama kuin rakkaus/rakastuminen/ihastuminen.
[/quote]Neuvo1: Miten voi kirjoittaa sanan enää ilman n kirjainta? Eihän kirjainyhdistelma eää tarkoita yhtään mitään
[/quote]
Opettele lukemaan. (Neuvo 1: kirjoita "enää" ilman n-kirjainta lopussa)
Kaikille käy joskus noin. On käynyt mullekin ja epäilen et miehellenikin joskus. Ei kannata lasta laittaa isättömäksi aivan herkästi. Jos suhde vain tulee loppumaan silloinhan voit tehdä mitä haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu miehellesi nämä asiat. Ei niitä kannata ensin levitellä ympäriinsä. Psykologisesti homma etenee niin, että kun olet jauhanut näitä asioita saat pikkuhiljaa rohkaisuja tehdä jokin ratkaisu ja yleensä se ratkaisu on nykyisen suhteen päättäminen. Alitajuisesti pelkäät paljastumista, mutta jos rakastat ja kunnioitat miestäsi, kerrot hänelle tunteistasi. Älä syytä häntä omista tunteistasi vaan tee kaikkesi sen eteen, että tilanne korjaantuisi. Jos et rakasta miestäsi, olet kykenemätön rakkauteen, etkä tule koskaan olemaan itsesi ja muiden kanssa rauhallisella mielellä, vaan pelkäät alitajuisesti jatkuvasti paljastumista.
Kerro kaikki mitään pelkäämättä ja saat silloin nähdä rakastaako miehesi sinua vai ei.Anna vähän aikaa, sillä ei nämä ole aina helppoja asioita käsitellä.
[quote author="Vierailija" time="09.01.2014 klo 10:01"]
no morjens ihmiset, tuollaistahan nyt tapahtuu koko ajan eikä ole mitenkään harvinaista. Jos mies on myös kiinnostunut sinusta niin anna mennä!
Tää on sun elämäs ja turhaan kidutat itseäsi onnettomassa suhteessa. Vastaavan jutun olen käynyt läpi ja valitettavasti se ei päättynyt hyvin, mutta en kadu!
[/quote]
juurikin näin...ja lapsi sitten ihmettelee mikä hänessä vikana kun vanhemmatkin toimii näin? hyvä, hyvä! Tosi aikuismaista käytöstä! Hyvä kun et kadu, toivottavasti sinulla ei ollut lapsia/lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin.
AP kirjoitti helvetin pitkän kirjelmän vastauksia ja se hävisi bittiä avaruuteen..
Mä yritin olla noteeraamatta noita ääliömäisiä kommentteja kirjoitustavoistani mutta pakko sen verran kysyä, että oliko noilla joku aiheeseen liittyvä opetus? Mieheni ei kenties välitä seurastani, koska en kirjoittanut alle kirjakielellä??
Kiitos teille jotka oikeasti jaksoitte jotain riisua kommentoida.
Tässä mä edelleen kärvistelen, odotellen jotain merkkiä joltain suuremmalta voimalta varmaan :P että mitä pitäisi tehdä..
Mies on yrittänyt parantaa tapojaan..on kohteliaampi, kertoo päivittäin paljon positiivisia asioita minusta mutta silti jotain puuttuu..
Mä ikävöin sitä kaveria. Ja tiedän, että hän ikävöi myös mua..
Ollaan tunnettu yhtä pitkään, kuin mä ja mieheni. Hän on myös mille tärkeä ystävä ja sekin pelottaa, että ollaanko jo rikottu meidän ystävyys, kun olemme myöntäneet tunteelle toisillemme.
Voi helvetti tätä mun kännykän automaattista tekstinsyöttöä :'D
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut kaikkia vastauksia, mutta älä nyt perhana aliarvioi hellyydenkipeyden voimaa! Nimimerkillä ihastuneena kaikkiin vastaan käveleviin ällötyksiin ihan vaan koska he ihailevat minua ja en ole saanut seksiä tai hellyyttä neljään kuukauteen. Oikeasti, olet nyt jäävi arvioimaan sitä, kuinka rakastunut olet tuohon parhaaseen ystävään ja miksi. Älä tee mitään, anna ajan kulua. Asioilla on tapana järjestyä. Tsemppiä!
P.S: Siulla on oikeus siun ommiin tuntteisiin. Tunteilleen ei kukaan mahda mitään, mutta tekojasi pystyt hallitsemaan.
Miksette meni miehesi kanssa pariterapiaan? Mulla muuten vähän samanlainen tilanne, paitsi että se, kehen olen ihastunut ei ole mieheni kaveri.
Kerroin siis miehelleni avoimesti rakkaudestani toiseen ja nyt meidän omaa suhdetta sitten puimme pariterapiassa. Mun mies ei halua lopettaa mun kanssa, mutta mä ajattelen tätä toista jatkuvasti. Silleen tilanteen tekee helpoksi se, että tämä toinen mies on ns. aika vaikea mies, eikä paina päälle. Pikemminkin niin päin, että mä rakastuin, vaikka tiesin että ei pitäisi. Olemme tavanneet kerran, mitään fyysistä ei ole tapahtunut, mutta nää ajatukset...
Koen, että en itseni takia pysty laittamaan stoppia tähän, koska se toinen on mulle nimenomaan tärkeä oman henkisen kasvuni ja tieni avaamisessa. Senhän ei tarvitse välttämättä tarkoittaakaan seksiä, mutta sitä kun ei tiedä.
Mieheni vaan on ja jopa kuuntelee, kun mä höpötän tästä toisesta... Aika outoa. Meillä ei ollut minun takiani ollut seksiä 4-5 vuoteen mieheni kanssa, eikä seksielämä ole koskaan ollut meillä (varsinkaan minulla) se juttu.
Nyt meillä on ollut aika paljonkin seksiä, kun tapasin tämän toisen... Sikäli mahdollista pelastaa tämä liitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tää olisikin vaan seksinpuuttesta johtuva ihastus niin helppoahan se olisikin vaan antaa olla ja unohtaa.
Kyllä mä seksiä saisin, kyse ei ole nyt pelkästään siitä.
Mun kumppani on muuttunut tässä vuosien varrella (tietenkin ja niin minäkin) mutta ei vain hyvään suuntaan. Kaikki elämänilo, positiivisuus, leikkisyys ja onni tuntuu hävinneen hänestä. Ennen pystyimme nauramaan yhdessä mutta nyt tuntuu olevan vain pelkkiä velvollisuuksia jäljellä.
Mä ehdotin pari terapiaa ja vastaukseksi sain ei. Mieheni ei halua mennä juttelemaan vieraiden ihmisten kanssa suhteemme tilasta.
Ehkä mun pitäisi vaan nostaa kissa pöydälle ja myöntää, että pian teen jotain sellaista, jota varmaan jossain vaiheessa kadun tai sitten pitää tapahtua vähintään ihme, joka pelastaa meidän liiton.
En mä jaksa yksinäni taistella..
AP
Tota mä aina jaksan ihmetellä, että joku ei lähde pariterapiaan. En nyt sano, että se on satavarma apukeino, mutta eipä siitä voi haittaakaan olla ja se voi parhaimmillaan pelastaa liiton. Niin ei. Jatketaan vaan tätä pahoinvointia keskenämme ja jälitetään täällä kotona ongelmien kanssa.
Kuinka hyvin miehesi tosiaan tajuaa, että teillä on ongelmia? Tai sinulla suhteessanne? Munkin mies sanoi, että suhde hänelle vain parani lapsen syntymän myötä (hyvähän se toki on) mutta mulle se huononi. Mieheni ei ole tajunnut sitä.
37
Kiitos kirjoituksestasi :)
Niin..kaiken on näytettävä hyvältä muille. Kotona sitten tuskaillaan tilanteen kanssa joka ei ratkea itsekseen, se on varma. Uskokaa pois, olen yrittänyt mutta yksinäni en jaksa enää yhtään. Eikä se ratkaisu ole sekään, että hypättäis vaan sänkyyn ja annettaisiin palaa. Joku meidät on tähän tilanteeseen ajanut enkä tiedä mitä sille on enää tehtävissä.
Mä olen todella ihastunut tähän kaverin ja sekin ärsyttää mua. Helppoa ratkaisua tähän ei ole, jotain sattuu ja varmasti.
Mieheni on todella hyvä isä, en haluaisi viedä sitä iloa jälkikasvulta, mutta onko meidän koti terveellinen kasvupaikka, jos isä ja äiti ovat vain kavereita?
AP
Voisitteko hakea ulkopuolista keskusteluapua jostain? Ehkä miehesi ei ole ymmärtänyt miten tyytymätön olet liittoonne. Jos tuokaan ei tuo apua tilenteeseenne, voit enkä helpommin ajatella irroittautuvasi liitosta kun tiedät että olet parhaasi yrittänyt ja miehesi on todella saanut mahdollisuuden korjata tilannetta osaltaan.
Mä olen nyt suhteessa exäni kaverin kanssa, ja en suosittele. Tekee pahaa kun heillä on yhteinen kaveripiiri, joka riitaantui aika paljon keskenään meidän suhteen alkaessa, kaverit kun valitsivat puolensa. Ja edelleen se kaveripiiri on aika hajaantunut, ei ole sitä mitä se joskus oli. Mua on myös haukuttu kiertopalkinnoksi. Niin ja siis exäni ja nykyiseni eivät ole enää missään väleissä, eli pilasin kahden parhaan ystävyksen välit. Jos voisi mennä ajassa taaksepäin, en ikinä lähtisi tähän juttuun, se ei ole sen arvoista. Joten älä ota ketään liian läheltä! Siinä menee niin monien elämä sekaisin. Maailma on täynnä miehiä, joskus se kielletty vaan houkuttaa liikaa..
Alue: Aihe vapaa
Tunnetko oikeasti miehen ystävän hyvin? Jos et, voihan se olla ihan ohimenevä ihastus. Koetko oman miehesi riittämättömäksi?