Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
70-80 luvun RUMA KORISTE-ESINE ketju!
70-80 luvuilla suomessa vallitsi vielä yhtenäiskulttuuri joten veikkaan että ”sisustus” (siihen aikaan ei varsinaisesti sisustettu kuten nykyään) oli samanlaista. Kerro ketjussa RUMIN koriste-esine lapsuudenkodista tai omasta kodistasi mikäli silloin asuit jo yksin. Jos jollain oli sama niin peukku ylös!
Mä listaan alkuun muutaman:
- ruma kreikanmatkalta ostettu saviruukku jossa oli kaatonokka, eli se oli jonkinlainen kaadin
- lasipallo jonka sisällä oli vettä(?) ja tekoruusu
- ruma puupahka joka oli lakattu ja jossa oli tehty 3-4 koloa tuikkukynttilälle
Näitä on toki vaikea kuvailla sanallisesti mutta pointti on se että joku tunnistaa ko. esineen ja naurut saa siitä! Esim tuo hirveä lasinen pallo jonka sisällä nesteessä kukka, löytyi melko varmaan joltakin muultakin, kuka tunnustaa? :)
Kommentit (963)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko männynvärinen Lundia jo haukuttu? Rumempaa hyllyä ei voi löytää mistään.
Minulla on yhä Lundia-pöytä ja hylly. Kestää pitkään ja puu on kuitenkin minusta ajattoman näköistä. Mieluummin puu kuin joku valkoinen muovi, joka haalistuu ajan saatossa keltaiseksi.
Lundia pöydästä en ole koskaan kuullut, mutta se hyllykkö näytti ja näyttää edelleen minusta kaupan varastohyllyltä. Lundiahyllyjä osti nuoret opiskelijat 80-luvulla kämppiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta tuli valtava ikävä Tiimaria! Samanlaista kauppa ei ole sen jälkeen tullut. Siellä oli sekä sisustusta, paperitavaraa, tarroja ja krääsää, ja Jyväskylässä oli erikoisuus eli ns ”vanha-Tiimari” jonka alimmassa kerroksessa oli lehti-divari. Siellä oli siis Aku ankkoja, heppahulluka, hopeanuolia jne MUTTA myös kasarin suursuosikkeja eli harlekiini-sarjaa, lääkäriromanssi-sarjaa ja romantiikka-sarjaa. Eli naisten ”seksinovelleja” sellaisessa ohuessa pokkarimuodossa.
Oi kun pääsisi ajassa taaksepäin! <3
Se lehtidivari oli uskomaton. Ja yläkerran hajukumiosasto, sitten hakukumitkim kiellettiin. Muistan kun ope ratsasi hajukumien kiellon jälkeen penaaleita ja nuuhki oppilaiden kumeja ettei ollut hajullisia. Multa lensi mansikan mallinen rikollinen kumi sitten open roskiin
mikä oli hankittu ennen kieltoa.
Vierailija kirjoitti:
Suihkulähde jossa thaimaan tuliaisena muovikukkia kellumassa. Hajuvesipullokokelma jossa siis tyhjiä pulloja. Suuri Kertomus-kirjasarja. Virkatut roikkuvat koristeet, kukkia ja kelloja. Mustaan styroxiin nauloja joihin kieputettu lankoja kuvioksi. Värssytaulu. Valokuvan kehykset, leveät, muoviset, kiiltävät, hopeiset.. Keinokuitupäiväpeitto kiiltävää kangasta johon tarttuu varpaankynnet ja kuiva iho kiinni. Kuparista tehdyt taontatyöt, joissa esim metsoja tai maamiehiä. Vuosikello. Kova, muovinen tekonahkasohva, pulleat kireät tyynyt. Puiset tulppaanit. Talouspaperirullateline seinällä tehty virkkaamalla.
Oliko 70- ja 80-luvulla yleisesti tekonahkaa? Tiedän, että sitä oli jo kehitetty tuolloin, mutta oliko se jo rantautunut suomalaisiin koteihin? Luulin aina, että tekonahka tuli vasta myöhemmin isommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suihkulähde jossa thaimaan tuliaisena muovikukkia kellumassa. Hajuvesipullokokelma jossa siis tyhjiä pulloja. Suuri Kertomus-kirjasarja. Virkatut roikkuvat koristeet, kukkia ja kelloja. Mustaan styroxiin nauloja joihin kieputettu lankoja kuvioksi. Värssytaulu. Valokuvan kehykset, leveät, muoviset, kiiltävät, hopeiset.. Keinokuitupäiväpeitto kiiltävää kangasta johon tarttuu varpaankynnet ja kuiva iho kiinni. Kuparista tehdyt taontatyöt, joissa esim metsoja tai maamiehiä. Vuosikello. Kova, muovinen tekonahkasohva, pulleat kireät tyynyt. Puiset tulppaanit. Talouspaperirullateline seinällä tehty virkkaamalla.
Oliko 70- ja 80-luvulla yleisesti tekonahkaa? Tiedän, että sitä oli jo kehitetty tuolloin, mutta oliko se jo rantautunut suomalaisiin koteihin? Luulin aina, että tekonahka tuli vasta myöhemmin isommin.
Olihan sitä jo 60-luvun lopulla ainakin.
Meillä kotona oli tekonahkasohvakalustokin, helkutin ruma.
Meillä oli nahkasohva. Ja nojatuolit. Aika rumat. Aitoa nahkaa. En ole nähnyt tekonahkasohvia, eikös sellainen hiosta tolkuttomasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli katselin eilen tätä ketjua... Ja hitot siitä että teidän mielestä kupukello on ruma :D Minä olin muutama vuosi sitten kotihoidossa töissä, ja monella mummolla tietenkin oli se. Tuli mieleen lapsuus ja oma mummola josta se löytyi myös. Ja tarpeeksi kun niitä katselin, totesin että sovitan sellaisen omaan sisustukseeni. On sekoituksena valkoista ja tummaa puuta, mutta harrastan myös pieniä kultaisia yksityiskohtia. Minusta se sopii täydellisesti valkoisen kirjahyllyni keskipisteeksi <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko männynvärinen Lundia jo haukuttu? Rumempaa hyllyä ei voi löytää mistään.
Ei tosiaan voi sen suosiota käsittää.
Silloin, kun mä suunnittelin muuttoa pois kotoa, niin Lahdessa oli Lundian liike. Siellä kävin katselemassa Lundian hyllyä yhtenä vaihtoehtona sisustukseen. Hinta oli se, minkä takia jäi ostamatta. Sitten ostin hyllykön eräästä toisesta liikkeestä ja tuli paljon halvemmaksi.
Olin kierrätyskeskuksella palkkatuella vuoden tuossa parisen vuotta sitten. Siellä oli niitä Lundian hyllyn osia muutamalla eurolla.
Nykysin nuoret voi hakea huonekalunsa ekaan omaan kämppään kierrätyksestä. On hyvää tavaraa, eikä maksa mitään. Ennen vanhaan kun kierrätystä ei vielä niin ollut, tiesi nuoren ensikämpän sisustaminen monesti osamaksuorjaksi lähtemistä. Nykyisin on paremmin asiat tämän suhteen. Kierrätyksestä vaan kaikki. Hyvää kamaa halvalla ja maksu kerralla. Ei ole riskiä joutua osamaksukauppojen takia talousvaikeuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli nahkainen kulmasohva, valtava ruskea möhkäle. Olohuone ei ollut kovin suuri, joten se vei kohtuuttoman paljon tilaa.
Muistan myös 80-90-lukujen taitteen (?) lasiset sohvapöydät joissa oli lasin alla kiviä.
Kylään mennessä vietiin usein tuliaisiksi erilaisia puisia seinälle kiinnitettäviä koristeita, joihin oli tehty joko maalaamalla tai polttamalla jokin teksti. Se saattoi olla hempeä, kodin henkeä ylistävä mietelause, tai jokin hah-hah-hauska vitsi. Vitsikkäästi koristeet oli usein tarkoitettu vessaan tai saunaan.
Ylipäätään vitsikkäissä lahjatavaroissa kukki seksismi ja räikeän korostetut sukupuoliroolit. Naiset olivat kaikki isotissisiä ja töröhuulisia, miehet oli kuvattu seksihulluina. Niissä oli myös paljon vihjauksia ryyppäämiseen.
Erään sukulaisperheen sohvapöydällä oli vati jossa oli erivärisiä ja -kokoisia kivimunia. Esim. ruusukvartsista, onyksista ja marmorista valmistettuja. Minusta ne olivat tyylikkäitä ja kauniita. Olisin halunnut meillekin, mutta äitini piti sellaisia turhina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hypnoottinen rumilus: Kupukello. Nuo pampulat pyörivät vuorotellen kumpaankin suuntaan.
Mahdottoman hieno. Mummovainaalla oli tuollainen ja kyllä siitä kelpasi aikaa katsoa.
Mulla on edesmenneeltä kaverilta jäänyt kupukello, jollaista joskus on myös vuosikelloksi kutsuttu. Siinä tosiaan pyörii neljä palloa ja kullan väri on nätti. Kuvun sisällä, pohjassa on kaunolla nimikirjaimet IM ja sen alla päivämäärä 11.6.87. Edesmenneen kaverin äitivainaa on sen aikoinaan lahjaksi jostain saanut.
Mähän halusin jo alle kakskymppisenä vuosikelloa, koska ne olivat silloin tyyriitä ja tyylikkäitä. Nyt mulla on ollut jo monta vuotta aikoinaan kovasti haluamani vuosikello. Rulokaapin päällä se on ja on hyvä ajan näyttäjä. Tuollaisia saman tapaisia näkee nykyään kirppiksillä. Myydään ihan puoli-ilmaiseksi, n. 15 - 20 eurolla, että mitään rahallista arvoahan niillä ei nykyisin ole, toisin kuin silloin 1980-luvulla kellokaupoissa.
Mitään ei kannata uutena ostaa ja maksaa suolaisia hintoja, koska kohta niitä saa melkein silleen, että joku maksaa sulle siitä, kun otat sen vastaan.Näitähän saatiin 40- ja 50-vuotislahjoiksi...
Mummoni sai tällaisen 75-vuotislahjaksi 80-luvun loppupuolella. Siihen oli kuulemma useampi sukulainen pistänyt rahaa, ja se oli kallis hankinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkimo ristipisto/kanavatyö kehystettynä😅😅😝
Varmaan jo sanottukin, mutta karvaiset valkoiset koristekissat, jotka olivat ketjulla kiinni toisissaan. Varmaan oli vastaavia koristeita koirina ja muina eläiminä. Muistan vaan ne kissat, monella oli lastulevykirjahyllyssään tällainen hienous.
Ja sitten oviaukoissa piti olla jonkinlainen naruverho tai helmiverho tms, siis sellainen jonka läpi pystyi kävelemään. Joillakin oli ihan vain muovisoiroverho. Hienoutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imukuppivarsu ei ole koriste-esine, mutta menikö 70- ja 80-luvuilla vessanpöntöt jotenkin useammin tukkoon, kun imukuppi törötti joka vessassa?
En ole enää aikoihin nähnyt kenenkään verrassa imukuppivartta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai kamala. Muistan näitä kammotuksia.
- puhelinpöytä ja liina. Meillä oli hieno samettinen, jossa kullitettu virkkuureuna. Vihreä puhelin.
- kirjahyllyssä matkamuistonukkeja ja tietosanakirjan 12 osaa.
- kaislatapetti, korkkimatto ja puuvillakankaasta ommeltu seinätasku keittiössä.
Iso muutos tapahtui 80-luvun alussa. Tummat huonekalut vaihtuivat koivun värisiksi. Tuli kotikuntosali, takkahuone, lattialämmitys ja pastellit kylpyhuoneet. Musta ja harmaa sisustusväri.
- sisustusviuhkat, sulat ja höyhenet sekä posliiniesineet.
- korituolit ja lasipöydät
- muhkeat tikkipäiväpeitot
Ai että, kun mä muistan yhä, kuinka vielä 1990-luvullakin on myyty tietosanakirjasarjoja. Maksoivatkin mansikoita ja ihmiset ostivat, kun eivät mistään arvanneet, että millaiseksi nettimaailmaksi kaikki kohtapuolin menee. Ihan turhaa maksamista ollu nekin.
Nykyään kukaan ei osta mitään tietokirjoja, että roviolle joutaa kaikki, mitä on jossain varastoissa. Vanhettunutta tietoa suurin osa.
Eihän se ole vanhentunutta tietoa, vaan nimenomaan tietoa siitä, mitä kyseisenä aikana tiedettiin ja mihin uskottiin. Mitä sanotaan homoseksuaalisuudesta ja mitä mustaihoisista. Missään tapauksessa en itse hävittäisi, jos minulla olisi tuollainen tietokirjasarja. Monissa asioissa niistä saa edelleen tarkempaa ja oikeellisempaa tietoa kuin suomalaisesta Wikipediasta, johon käännetään suoraan (ammattitaidottomasti) englanninkielisen artikkelin sisältö pääpiirteittäin. Moni virhekäsitys on saanut alkunsa juuri Wikipedian huolimattomista käännöksistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
90-luvun alussa kaverin kotona oli sellainen kirjahylly-lasikaappiyhdistelmä. Lasikaappiin oli koottu kaikki talon hienoimmat esineet. Siellä oli mm. kreikkalainen maljakko, oluttölkistä tehty nojatuoli, lasipullo jossa oli värikästä hiekkaa sisällä, teline jossa oli pieniä miekan muotoisia cocktailtikkuja, ja taisi siellä se flamencotanssijakin olla. Oikein mihinkään näistä ei olisi saanut koskea. Ihmettelin eksoottisia esineitä.
Joitain vuosia myöhemmin, kun kävin ulkomailla, tajusin turistikrääsäkaupoissa käydessäni, että sieltä löytyi kaikki nuo samat esineet. Olin jotenkin ajatellut niiden olevan jotain arvokkaita uniikkiesineitä.
60 luvulla aika moni äijä teki tummaksi petsatusta laudasta erilaisia lovileikkaustöitä. Kynttilälampetteja ja rukinlapoja,
Niitä jaettiin lahjoina sukulaisille, jotka nöyrinä ihmisisinä naulasivat näitä seinilleen.
Seuraava polvi taisi polttaa nämä kiukaasssa tai laittoi muuten vaan roskiin
Kermansaven ruskea nimimuki! Näitä sain 80-luvulla ainakin kolme kertaa lahjana - eikä ne mene millään rikki.
Joku on jättänyt tällaisen nimimukin työpaikan keittiönkaappiin.
Kaikki ne möhkälemäiset, rosoiset ja tuhottoman painavat tummanruskeat ja -vihreät maljakot ja kulhot.
Alue: Aihe vapaa
Sellaisia kattolampunvarjostimia oli, jotka oli tehty narujen varassa roikkuvista pyöreistä helmiäislevyistä. Naapureilllamme oli sellainen, pidin sitä tosi hienona.
Heillä oli myös helmiverho eteisen ja olkkarin välissä, olivat trendikästä väkeä.
Tämä joskus 80-luvun alussa.
🇺🇦🇮🇱