Kuinka pitkälle lähivanhempi saa määrätä miten etävanhemman luona eletään ja ollaan?
Kuinka pitkälle lähivanhempi saa määrätä miten etävanhemman luona eletään ja ollaan?
Siis jos perushommat ovat kunnossa, kouluasiat hoidetaan hyvin, nukutaan tarpeeksi, ruoka on laadukasta ja sitä on riittävästi, unta on tarpeeksi, kaverihommat kunnossa ja harrastukset hoituu, sekä toki turva lämpö ja hellyys. Päihteitä ei käytetä, eikä tietenkään väkivaltaa, ihan normaalia perhe-elämää vietetään. Kyseessä alakoulun viimeisillä oleva, ja teini-ikäinen lapsi.
Mitkä ovat sellaisia asioita että lähivanhempi saa niihin puuttua, ja jopa määrätä toisen perheen puolesta?
Kysyn tätä siksi koska lähivanhempi puuttuu ihan kaikkeen mitä meillä tehdään, ja miten meillä eletään kun lapset meillä ovat.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi meidän lapset ovat vain joka toinen viikonloppu isällään. En yhtään luota hänen arjen pyöritykseen, joten ei todellakaan koulussa kuljeta hänen luotaan.
Kiva iskä, mutta rutiinista ei kykene pitämään kiinni. On itsekin myöntänyt ettei ymmärrä, mitä haittaa jos valvotaan vielä lähemmäs puolta yötä vaikka aamulla kouluun herätys, koska hänkin jaksaa töissä käydä viiden tunnin unilla. Nukkuu päiväunet töiden jälkeen niin kuulemma jaksaa valvoa.
Pesulla ei tarvii käydä kuin 1 - 2 kertaa viikossa, vaatteita ei tarvii vaihtaa kuin pari kertaa viikossa (alushousut voi hyvin olla samat pari kolmekin päivää).
Näitä on siis paljon.
Syy millä perusteella tämä on hänestäkin paras ratkaisu on se, että hän tekee vuorotyötä eikä pysty järjestämään lapsille muuta "hoitajaa" kuin minä, eli lapset olisivat joka tapauksessa mun luona enemmän. Ja sellainen eessuntaassun ramppaus ei varmasti ole kenenkään mielestä hyvä ratkaisu.
Lapset itsekin ovat erittäin tyytyväisiä tähän ratkaisuun.Miten tämä nyt liittyy tähän aiheeseen?
Siten, että tämä on paljon parempi ratkaisu kuin vuoroviikkoasuminen kodeissa, joiden pelisäännöt poikkeavat todella rajusti toisistaan.
Toisessa kodissa saa olla ruudun ääressä rajattomasti, toisessa tätä rajoitetaan.
Toisessa kodissa syödään herkkuja päivästä ja kellonajasta riippumatta, toisessa tätä rajoitetaan.
Toisessa saa valvoa vaikka koko yön kun taas toisessa halutaan varmistaa riittävä unen määrä.
Vaikka ihan kaikki ei mene samalla tavalla molemmissa kodeissa, niin tietyt pelisäännöt tulisi olla samat molemmissa. Ei siksi että se toinen vanhempi niin haluaa vaan siksi, että ne pelisäännöt oli jo ennen eroa, ja tuovat turvaa ja selkeyttä lasten arkeen.
Meillä oli vöhän samaa touhua kunnes kerroin suorin sanoin että meillä on meidän säännöt ja voit itse muuttaa omia sääntöjösi vastaamaan meidän sääntöjä jos haluat.
Laitan nyt tähän mitä älyttömyyksiä oli exällä ja kyse on 14.v lapsesta joka on ysillä
- salkkareita ei saa katsoa. Hän ei tykkää sarjasta. Miehen olisi pitänyt valvoa että teini ei sitä katso.
- Örinämusiikkiä (heviä) ei saa kuunnella. Hän ei voi sietää sitä ja sitten jos meillä kuunnellaan niin teini jatkaa kiukuttelua siellä ja sanoo että iskän luona saa kuunnella.
- Suihkussa ei saa käydä aamulla koska kouluun on pakko mennä pyörällä ja pää jäätyy. Ei auta että kuivaa hiuksensa ja laittaa pipon. Parempi vaan opetella käymään illalla suihkussa.
- Jos tulee merkintä tekemättömistä tehtävistä, joutuu arestiin loppupäiväksi. (Ei siis riitä että koulussa joutuu läksyparkkiin)
- Kännykkä illalla klo 20 keittiön pöydälle ja sen saa ottaa vasta aamulla, ei saa laittaa edes herätystä.
- Isän on välillä tarkistettava nuoren viestit ja somekanavat.
Siis aivan älyttömiä sääntöjö nuorelle joka on todella fiksu ja kunnollinen, harrastaa liikuntaa ja on muutenkin tosi kiltti ja reilu.
Ei saisi kyllä määräillä tuollaisia asioita, kuten yökyläilyä tai välipalojen koostumusta, ei todellakaan. Itse olen lähi eikä ole lasten isään hyvät välit, enkä puutu muuhun kuin laiminlyönteihin. Olen puuttunut, ettei noussut ennen puoltapäivää laittamaan aamupalaa, isosisarukset laittoivat ja huolehtivat 6 v. erityislapsesta, tämä pieni oli jätetty hetkeksi autosta ulos, että "käyttäytyisi" ja nukkuu myös tyytyväisenä päikkyjä naisystävän kanssa, jolloin 6 v. on yksin (kehitykseltään joissain asioissa 4-5 v. tasolla). Olen myös yleisesti puhunut että panostaisi lapsiin enemmän, että haluaisivat sinne edelleen tulla. Unirytmi siellä myös päin peetä, lapset ovat tosi väsyneitä kun tulevat takaisin. En ois ikinä yskonut että korkeastikoulutetusta ihmisestä voi kuoriutua noin itsekeskeinen k***pää. En puuttuisi mihinkään, jos laiminlyöntejä ei tapahtuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi meidän lapset ovat vain joka toinen viikonloppu isällään. En yhtään luota hänen arjen pyöritykseen, joten ei todellakaan koulussa kuljeta hänen luotaan.
Kiva iskä, mutta rutiinista ei kykene pitämään kiinni. On itsekin myöntänyt ettei ymmärrä, mitä haittaa jos valvotaan vielä lähemmäs puolta yötä vaikka aamulla kouluun herätys, koska hänkin jaksaa töissä käydä viiden tunnin unilla. Nukkuu päiväunet töiden jälkeen niin kuulemma jaksaa valvoa.
Pesulla ei tarvii käydä kuin 1 - 2 kertaa viikossa, vaatteita ei tarvii vaihtaa kuin pari kertaa viikossa (alushousut voi hyvin olla samat pari kolmekin päivää).
Näitä on siis paljon.
Syy millä perusteella tämä on hänestäkin paras ratkaisu on se, että hän tekee vuorotyötä eikä pysty järjestämään lapsille muuta "hoitajaa" kuin minä, eli lapset olisivat joka tapauksessa mun luona enemmän. Ja sellainen eessuntaassun ramppaus ei varmasti ole kenenkään mielestä hyvä ratkaisu.
Lapset itsekin ovat erittäin tyytyväisiä tähän ratkaisuun.Miten tämä nyt liittyy tähän aiheeseen?
Siten, että tämä on paljon parempi ratkaisu kuin vuoroviikkoasuminen kodeissa, joiden pelisäännöt poikkeavat todella rajusti toisistaan.
Toisessa kodissa saa olla ruudun ääressä rajattomasti, toisessa tätä rajoitetaan.
Toisessa kodissa syödään herkkuja päivästä ja kellonajasta riippumatta, toisessa tätä rajoitetaan.
Toisessa saa valvoa vaikka koko yön kun taas toisessa halutaan varmistaa riittävä unen määrä.Vaikka ihan kaikki ei mene samalla tavalla molemmissa kodeissa, niin tietyt pelisäännöt tulisi olla samat molemmissa. Ei siksi että se toinen vanhempi niin haluaa vaan siksi, että ne pelisäännöt oli jo ennen eroa, ja tuovat turvaa ja selkeyttä lasten arkeen.
Tarkoitinkin että miten tämä liittyy aloittajan tapaukseen?
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vöhän samaa touhua kunnes kerroin suorin sanoin että meillä on meidän säännöt ja voit itse muuttaa omia sääntöjösi vastaamaan meidän sääntöjä jos haluat.
Laitan nyt tähän mitä älyttömyyksiä oli exällä ja kyse on 14.v lapsesta joka on ysillä
- salkkareita ei saa katsoa. Hän ei tykkää sarjasta. Miehen olisi pitänyt valvoa että teini ei sitä katso.
- Örinämusiikkiä (heviä) ei saa kuunnella. Hän ei voi sietää sitä ja sitten jos meillä kuunnellaan niin teini jatkaa kiukuttelua siellä ja sanoo että iskän luona saa kuunnella.
- Suihkussa ei saa käydä aamulla koska kouluun on pakko mennä pyörällä ja pää jäätyy. Ei auta että kuivaa hiuksensa ja laittaa pipon. Parempi vaan opetella käymään illalla suihkussa.
- Jos tulee merkintä tekemättömistä tehtävistä, joutuu arestiin loppupäiväksi. (Ei siis riitä että koulussa joutuu läksyparkkiin)
- Kännykkä illalla klo 20 keittiön pöydälle ja sen saa ottaa vasta aamulla, ei saa laittaa edes herätystä.
- Isän on välillä tarkistettava nuoren viestit ja somekanavat.
Siis aivan älyttömiä sääntöjö nuorelle joka on todella fiksu ja kunnollinen, harrastaa liikuntaa ja on muutenkin tosi kiltti ja reilu.
Tämä kertoo hyvin millaista elämä on myös meillä... Lapset eivät ole viikko-viikko, vaan vähemmän, mutta ei kuitenkaan mitään vain viikonloppu kuussa-meininkiä.
ap
Jos ei lapsia laiminlyödä, niin ei ole mitään asiaa urkkia ja puuttua toisten elämiin!
Sanoisin toiselle vanhemmalle, että mulle sopii oikein hyvin, että hän sanelee, mitä meillä saa tehdä, jos vastavuoroisesti minä saan sanella, miten heillä toimitaan. Tai sitten voidaan vaan sopia, että kumpikin huolehtii omista asioistaan.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin toiselle vanhemmalle, että mulle sopii oikein hyvin, että hän sanelee, mitä meillä saa tehdä, jos vastavuoroisesti minä saan sanella, miten heillä toimitaan. Tai sitten voidaan vaan sopia, että kumpikin huolehtii omista asioistaan.
Hmh, tämä tällainen ei ole tuottanut mitään tulosta. Toimintaa puolustellaan vanhemmanrakkaudella ja lasten edulla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei saisi kyllä määräillä tuollaisia asioita, kuten yökyläilyä tai välipalojen koostumusta, ei todellakaan. Itse olen lähi eikä ole lasten isään hyvät välit, enkä puutu muuhun kuin laiminlyönteihin. Olen puuttunut, ettei noussut ennen puoltapäivää laittamaan aamupalaa, isosisarukset laittoivat ja huolehtivat 6 v. erityislapsesta, tämä pieni oli jätetty hetkeksi autosta ulos, että "käyttäytyisi" ja nukkuu myös tyytyväisenä päikkyjä naisystävän kanssa, jolloin 6 v. on yksin (kehitykseltään joissain asioissa 4-5 v. tasolla). Olen myös yleisesti puhunut että panostaisi lapsiin enemmän, että haluaisivat sinne edelleen tulla. Unirytmi siellä myös päin peetä, lapset ovat tosi väsyneitä kun tulevat takaisin. En ois ikinä yskonut että korkeastikoulutetusta ihmisestä voi kuoriutua noin itsekeskeinen k***pää. En puuttuisi mihinkään, jos laiminlyöntejä ei tapahtuisi.
Meillä lapset eivät ole väsyneitä, mutta lasten lähi soittaa joka kerta kun lapset palaavat hänelle että miksi on näin väsyneitä lapsia, pitää nukkua kunnolla. No ne nukkuu meillä kunnolla, ihan omien sanojensa, ja meidän todistamisen perusteella, mutta kuulemma kaikki vain valehtelemme kun ovat niin väsyneitä. Että jotain on meillä ollessa taas väärin tehty.
Mä vähän luulen että ne lapset saattaa olla väsyneitä siihen lähikodin hommaan yleisesti.
ap
Olisiko joku perheneuvola tai sovittelija tms. ulkopuolinen taho, jonka puoleen voisitte kääntyä jos asia ei muutu keskustelemalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä luultavasti sylettää oikein kunnolla tuo teidän hyvä ja normaali elo. Katkeruus takana ja semmoinen halu edes vähän kurjistaa teidän tilannetta kun itse on kurja ja yksin... Arvaanko oikein?
No ei mun mielestä ole näin, hänellä on se sama kumppani edelleen jonka takia puolisoni jätti 7v sitten. Ja ei se nyt tässä ole pointtina, ihmisillä nyt on omia vaikuttimia, mutta missä ne rajat menee kuinka paljon pitää vain "hyväksyä". Me emme puutu mihinkään mitä heidän luonaan tapahtuu, niin on vaikea hahmottaa kuinka paljon pitää vain jaksaa kuunnella toisen kontrollinhalua.
ap
Ex on nainen, eikö niin?
Se määrää just niin paljon ku annat määrätä.
Grow a pair.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin toiselle vanhemmalle, että mulle sopii oikein hyvin, että hän sanelee, mitä meillä saa tehdä, jos vastavuoroisesti minä saan sanella, miten heillä toimitaan. Tai sitten voidaan vaan sopia, että kumpikin huolehtii omista asioistaan.
Hmh, tämä tällainen ei ole tuottanut mitään tulosta. Toimintaa puolustellaan vanhemmanrakkaudella ja lasten edulla.
ap
Miksi annat sen tehdä noin? Sanot sille, ettet hyväksh häiriköintiä yhtään. Lähestymiskielto ja estot päälle, jos vielä yrittää.
Ihan liian yleistä tällainen. On se jännä, kun ei nähdä jo ihan yhteiskunnallisena ongelmana, vaikka lapset tästä kärsii kaikkein eniten.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vöhän samaa touhua kunnes kerroin suorin sanoin että meillä on meidän säännöt ja voit itse muuttaa omia sääntöjösi vastaamaan meidän sääntöjä jos haluat.
Laitan nyt tähän mitä älyttömyyksiä oli exällä ja kyse on 14.v lapsesta joka on ysillä
- salkkareita ei saa katsoa. Hän ei tykkää sarjasta. Miehen olisi pitänyt valvoa että teini ei sitä katso.
- Örinämusiikkiä (heviä) ei saa kuunnella. Hän ei voi sietää sitä ja sitten jos meillä kuunnellaan niin teini jatkaa kiukuttelua siellä ja sanoo että iskän luona saa kuunnella.
- Suihkussa ei saa käydä aamulla koska kouluun on pakko mennä pyörällä ja pää jäätyy. Ei auta että kuivaa hiuksensa ja laittaa pipon. Parempi vaan opetella käymään illalla suihkussa.
- Jos tulee merkintä tekemättömistä tehtävistä, joutuu arestiin loppupäiväksi. (Ei siis riitä että koulussa joutuu läksyparkkiin)
- Kännykkä illalla klo 20 keittiön pöydälle ja sen saa ottaa vasta aamulla, ei saa laittaa edes herätystä.
- Isän on välillä tarkistettava nuoren viestit ja somekanavat.
Siis aivan älyttömiä sääntöjö nuorelle joka on todella fiksu ja kunnollinen, harrastaa liikuntaa ja on muutenkin tosi kiltti ja reilu.
Ei tässä ole kyse tuon nuoren edusta millään lailla. Siinä on kyse exän tarpeesta näyttää edelleen oma valta-asemansa. Hän voikin vielä kontrolloida sitä sun tätä lapsensa kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä luultavasti sylettää oikein kunnolla tuo teidän hyvä ja normaali elo. Katkeruus takana ja semmoinen halu edes vähän kurjistaa teidän tilannetta kun itse on kurja ja yksin... Arvaanko oikein?
No ei mun mielestä ole näin, hänellä on se sama kumppani edelleen jonka takia puolisoni jätti 7v sitten. Ja ei se nyt tässä ole pointtina, ihmisillä nyt on omia vaikuttimia, mutta missä ne rajat menee kuinka paljon pitää vain "hyväksyä". Me emme puutu mihinkään mitä heidän luonaan tapahtuu, niin on vaikea hahmottaa kuinka paljon pitää vain jaksaa kuunnella toisen kontrollinhalua.
ap
Pidätkö tuota kuviota yllä?
Vierailija kirjoitti:
Se määrää just niin paljon ku annat määrätä.
Grow a pair.
Olisi todella mukavaa jos haluaisit vähän avata omaa kokemustasi, eli miten kasvatit parin? Mitä tarkoitat tuolla että määrää niin paljon kuin annetaan määrätä? Mehän emme siis tietenkään tee niin kuin käsketään, vaan niin kuin parhaaksi itse näemme. Tämä ei silti poista tuota soittelua, viestien laittamista ja käskyttämistä.
ap
Nyt se mies saa luvan pistää exänsä kuriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä luultavasti sylettää oikein kunnolla tuo teidän hyvä ja normaali elo. Katkeruus takana ja semmoinen halu edes vähän kurjistaa teidän tilannetta kun itse on kurja ja yksin... Arvaanko oikein?
No ei mun mielestä ole näin, hänellä on se sama kumppani edelleen jonka takia puolisoni jätti 7v sitten. Ja ei se nyt tässä ole pointtina, ihmisillä nyt on omia vaikuttimia, mutta missä ne rajat menee kuinka paljon pitää vain "hyväksyä". Me emme puutu mihinkään mitä heidän luonaan tapahtuu, niin on vaikea hahmottaa kuinka paljon pitää vain jaksaa kuunnella toisen kontrollinhalua.
ap
Pidätkö tuota kuviota yllä?
Eli miten?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään ei tarvitse kuunnella mitään. Lapsille voi olla hyvä olla samat rutiinit ja säännöt molemmissa paikoissa, jos eivät ole ihan järjettömiä. Mutta ainakin nukkumaan meno, ruokailut ja ruutuaika suht samanlaisena.
Mutta mitään tiistaisin pitää syödä nakkikeitto ja illalla lukea Harry potteriä 23minuuttia, viikonloppuna pitää herätä 7:19 ja parillisina perjantaina käytettävä keltaisia sukkia turhuuksia ei tartte kuunnella.
Eli mieti mitkä asiat on hyväksi lapsille ja tee ne.
Ei tarvi lähin päätösten mukaan syödä, nukkua eikä edes rajata ruutuaikaa.
Ei tarvitse, kuten tuossa aiemmassa viestissä sanotaankin. Mutta voi miettiä onko lapsille selkeämpää, jos on suht samanlaiset säännöt/aikataulut. Meillä ainakin usein kysyn asioista lapsen äidiltä, että miten heillä esim. mennään nukkumaan tai laitetaan laitteet pois. Mutta meillä onkin hyvät välit, eikä kumpikaan yritä pakottaa sääntöjä toiselle.
Voiko näin muka tehdä?? Olisiko olemassa jonkinlaista neuvontaa paikkakunnallanne, johon voisi ottaa yhteyttä?