Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ollaan mieheni kanssa veloja. Anoppi ajattelee että minä estän miehen lisääntymisen.

Vierailija
07.10.2020 |

Raflaava otsikko kun koitin tiivistää, sori siitä. Kyseessä ei ensinnäkään ole anoppini, koska ei olla miehen kanssa naimisissa. Anoppikokelaasta voisi siis puhua. Lyhennän anopiksi.

Ollaan miehen kanssa päätetty olla lisääntymättä. Miehelle päätös oli itsestäänselvä, itse kipuilin asian kanssa pari vuotta kunnes ajatukseni selkiytyivät.

Sekä mun että mieheni äidit odottavat lisääntymistämme kuin kuuta nousevaa. On säästetty kaikki lastenvaatteet ja -kirjat sitä aikaa varten "kun teillä sitten joskus on ne kolme omaa pikkuista". Omalle äidilleni olen yrittänyt pehmeästi pohjustaa asiaa jo pari vuotta. Ensin ei uskonut, sitten pettyi, nyt alkaa tottua ajatukseen vaikkei siitä pidäkään. Sanottakoon että omalla äidilläni on jo lapsenlapsia, mutta kuulemma tyttären lapset on eri asia.

No, anoppini kysyi viinipäissään risteilyllä suoraan että onko lapsia tulossa ja koska jos on. Sanoin että ei ole tulossa kun ei kumpikaan haluta. Anoppi purskahti lohduttomaan itkuun. Pyysi kyllä tovin kuluttua anteeksi reaktiotaan, vaikka en siitä mitenkään suuttunutkaan.

Laastari tuli siis repäistyä, mutta nyt olen huomannut että asia vaivaa anopin päätä. Ongelmaksi koen sen, että kysymykset ja painostus kohdistuvat minuun, ei mieheeni. Kyselee kaksin ollessamme onko päätös varma yms. Kysymyksen muotoilu on aina muotoa: "kun SINÄ et halua niin onko se nyt sitten ihan varma--". Olen vastikään saanut päähäni ajatuksen että anopin mielestä minä olen se joka ei halua ja mies sopeutuu tilanteeseen. Tuntuu että hänen mielestään minä estän miehen lisääntymisen.

Kai pitäisi pyytää miestäni sanomaan äidilleen asiasta. Itseasiassa kaljapäissäni viikonloppuna tästä jo miehelle sanoinkin, mutta mies haluaa olla asiasta hiljaa koska ei halua pahoittaa kenenkään mieltä. Toivoo siis että asia unohtuu kun siitä ei puhuta.

Pahoittelen romaania. Kai piti johonkin saada avauduttua. Onko muilla ollut samantyyppistä tilannetta? Pidetäänkö päätöstä lisääntymisestä tai lisääntymättä jättämisestä enemmän naisen kun miehen heininä?

Vielä lisäyksenä että kun äitini ja anoppini keskustelivat yhdessä asiasta läsnäollessani, molemmat olivat sitä mieltä että mies kyllä rakastuu vauvaan synnärillä vaikka ei ensin olisi asiasta ollutkaan niin innoissaan. Mun mielestä pimeä ajatus lisääntyä miehen kanssa joka ei sitä aidosti itse halua.

Kommentit (565)

Vierailija
221/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomiksi väkisin jääneet eivät ymmärrä kuinka pahalta se tuntuu sitten kun enää ei edes voi muuttaa mieltään. Se on surullista, että jotkut ihmiset tahallaan estävät itseltään suuren ilon.

Ai nyt se onkin ihan väkisin jäämistä? Ei jestas teidän kanssanne. 

Loppua kommenttiasi en kyllä edes ymmärtänyt. Ihme horisijoita tämä aloitus täynnä, tosiaan VÄKISIN väärinymmärretään AP:n kommentit ja alkuperäinen teksti ja joka toisessa lauseessa vakavina todetaan, että kyllä se sinun miehesi pian jo karkaa että pääsee siittämään lapsensa.

Ja kukaanhan ei ole vielä vastannut kysymykseen pari sivua aiemmin: MIKSI HALUSIT LAPSIA?

Tähän saa edelleen kuka tahansa vanhempi vastata. Jännästi tätä ei "saisi" kysyä, mutta syy vapaaehtoiseen lapsettomuuteen on joka tädin ja kumminkaiman tiedettävä.

Vierailija
222/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä olette?

Lähempänä kolmea- kuin kahtakymppiä molemmat.

Ap

😂😂😂

Joo katsotaan asiaa uudelleen kun olette noin 35v - ja teillä on pari lasta + farmariauto ja koira 😂

Sori AP, tämä on vähän ohis... Mutta ai saakeli että tämänkaltaiset kommentit saavat verenpaineeni nousemaan. 

Joku hormonimammako siellä ulisee taas? Itse pohdin asiaa vuosikausia, olin aina ollut epäileväinen lasten suhteen (siis mahdollisten omieni) - ajatus ei vain koskaan tuntunut mukavalta, pikemminkin rupesi ahdistamaan oikein kunnolla aina kun kuvittelin olevani äiti. Aloitin asian pohdinnan noin kaksvitosena, ja olen nyt lähempänä neljääkymppiä. Kas vain! Niitä lapsia ei vieläkään ole, ja oma mielipiteeni asiasta on vain vahvistunut vuosi vuodelta. Ja kohtahan onkin "liian myöhäistä," voi harmi :)

Koira kyllä löytyy ja puolisokin on tuossa jaksanut katsella tätä pärstää melkein 10 vuotta. Mutta teidän lapsihullujen mielestänne mieheni varmaankin jo heti huomenna karkaa tästä kamalasta lapsettomuusvankilasta ja käy pökkäisemässä jonkun parikymppisen böönan paksuksi, vai mitä? :D 

(Mieheni vela-asennoituminen on vielä jyrkempää kuin omani, sikäli kuin se on mahdollista.)

Ja lopuksi AP:lle - myös minun "anoppini" (emme ole aviossa) itki tätä asiaa ja koin sen kieltämättä ahdistavana. Pojalleen ei tästä juuri puhunut, minä toki naisena olin syypää kaikkeen... "Anoppi" on jo edesmennyt, ja vaikka oli muuten sydämellinen ja mukava ihminen, niin tuo lapsettomuudesta kitiseminen (ja oikea vollotus toisinaan) on asia, mitä en kyllä kaipaa. :/

Hyvä kirjoitus. :D Ilmeisesti siis osa palstalaisista on sitä mieltä, että mies ei ainakaan voi olla vela ja odottaa vaan että pääsisi vihdoin siittämään, mutta toisaalta nainen ei myöskään voi olla vela koska katuu sitten lapsettomuuttaan viimeistään kun mies lähtee nuoremman perään.

Tämä kaikki juontaa juurensa siitä, ettei tajuta oman ajatusmaailman olevan erillinen muiden vastaavasta. Vaikka jollekin lisääntyminen on koko elämän tarkoitus ja tärkein juttu, osa ei halua sitä ollenkaan. Minun ei ole lainkaan vaikeaa ymmärtää että monet muut haluavat lapsia vaikka minä en. Me olemme erillisiä, erilaisia ihmisiä kaikki.

Ap

Ihmiset on erilaisia ja ihmiset myös muuttuu. Männävuosina julkisuudessa oli paljon yksi filosofipariskunta,, joka liputti vapaaehtoista lapsettomuuttaan kaikkialla. Kunnes kävikin niin, että tuli ero, mies löysi uuden naisen, ja hankki tuota pikaa lapsia tämän kanssa.  En tällä halua sanoa, että näin käy aina tai usein, mutta näköjään ainakin joskus niin käy.  

Kyllä minä tiedän useita tällaisia tapauksia ,joissa pitkään yhdessä elänyt lapseton pariskunta eroaa , koska mies on löytänyt nuoren naisen jonka kanssa on nopeasti tehnyt lapsia.

En tietenkään tiedä ovatko olleet veloja vai tahattomasti lapsettomia.

Joka tapauksessa mies on tehnyt hyvinkin keski- ikäisenä lapset toisen kanssa.

Siksi jokaisen naisen päätös jäädä lapsettomaksi pitää olla aidosti oma.

Ei siksi että saisi pidettyä parisuhteen tai on niin rakastunut että myöntyy vastoin todellista tahtoaan tai ettei parisuhde muuttuisi.

Se muuttuu joka tapauksessa iän myötä.

Tämä on täyttä asiaa. Mies voi lisääntyä vielä vaikka 70-vuotiaana, naiselle on silloin jo aivan liian myöhäistä. Lapsettomuuden on lähdettävä naisesta itsestään, muuten on suuri riski katkeroitua ja katua ja mitä vielä.

Mulla on yksi tällainen kaveri, joka otti itseään 20-vuotta vanhemman miehen. Oli haaveillut lapsista siihen asti, mutta mies ilmoitti että jos lapsiasia vielä tulee puheeksi niin hän lähtee (oli siis jo lisääntynyt edellisessä suhteessaan). Kaverini sitten päätti ettei lisäänny, koska oli niin rakastunut mieheen.

No, mies kuoli ja nyt kaveri on sitten pulassa etsimässä isää lapsilleen yli kolmekymppisenä pisin Tindereitä ja baareja. Toivon todella että hän löytää etsimänsä, mutta jotenkin suren että miksi meni alunperinkään tekemään noin suuren kompromissin. Suhde vaatii aina kompromisseja, mutta lisääntyminen ei mielestäni ole oikea paikka niitä tehdä.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
223/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän lapsia tehtailevassa ihmisessä on vikana? Tähän kukaan ei ole vastannut.

Täyttääkö hän tyhjiötä elämässä, kun kukaan ei oikeasti voi häntä sietää? Onko hän niin tyhmä että ei pysty tekemään mitään tärkeää? Eikö hänellä vain ole mielikuvitusta? Onko hän narsisti, joka haluaa levittää kopioita itsestään?

Vai onko syynä vain vallanhalu, tarve päästä komentamaan pienempää ja heikompaa? Ehkä hän on entinen koulukiusaaja.

Lapsien hankkiminen on ihmiseltä normaalia käytöstä.

Ei, vaan osoitus narsismista, vallanhalusta, mielikuvituksettomuudesta, päämäärättömyydestä tai tyhmyydestä. Toki kun kaikki tuollaiset ihmiset lasketaan yhteen, tuota huonoa ainesta on enemmistö. No, siinä mielessä olet siis oikeassa jos määrittelet huonon aineksen suuremman määrän perusteella "normaaliksi".

Mihin edellä mainittuihin kategorioihin itse sanoisit kuuluvasi?

Ihmiselle lajityypillistä käytöstä on lisääntyminen. Tämä on biologiaa. Lapsettomuus on se poikkeus. Ei toisin päin.

Ihmisille, eläimille, kasveille, bakteereille ja viruksillekin lajityypillistä käytöstä on lisääntyminen.

Vapaaehtoinen lapsettomuus on outoa, ja siihen löytyy joku syy tai  henkinen/fyysinen vamma jota kaapissa piilotellaan. Elämän edellytys on lisääntyminen, ja jos joku ei sitä ymmärrä niin kyllä on yksinkertainen.

Älä välitä näistä jästipäistä. Mä oon saarnannu tätä jo yli 20 vuotta tällä palstalla ja aina tulee uusia, jotka sitä ei tajua. Me ollaan tällä pallolla vain siksi että jatkettais omaa lajiamme. Kaikki muu on toisarvoista ajanvietettä.

Vierailija
224/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän lapsia tehtailevassa ihmisessä on vikana? Tähän kukaan ei ole vastannut.

Täyttääkö hän tyhjiötä elämässä, kun kukaan ei oikeasti voi häntä sietää? Onko hän niin tyhmä että ei pysty tekemään mitään tärkeää? Eikö hänellä vain ole mielikuvitusta? Onko hän narsisti, joka haluaa levittää kopioita itsestään?

Vai onko syynä vain vallanhalu, tarve päästä komentamaan pienempää ja heikompaa? Ehkä hän on entinen koulukiusaaja.

Lapsien hankkiminen on ihmiseltä normaalia käytöstä.

Ei, vaan osoitus narsismista, vallanhalusta, mielikuvituksettomuudesta, päämäärättömyydestä tai tyhmyydestä. Toki kun kaikki tuollaiset ihmiset lasketaan yhteen, tuota huonoa ainesta on enemmistö. No, siinä mielessä olet siis oikeassa jos määrittelet huonon aineksen suuremman määrän perusteella "normaaliksi".

Mihin edellä mainittuihin kategorioihin itse sanoisit kuuluvasi?

Projisoit.

Olet oppinut uuden sanan. Hienosti tehty! Voimme siis poistaa listalta tyhmyyden - pienellä varauksella.

Vierailija
225/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä sama homma. Anoppi kertoo sukulaisilleen, kuinka mieheni lapsihaaveet loppuivat, kun minä tulin kuvioihin. Ettei ollut oma valinta, vaan minun. No helvetti tavattiin 16-vuotiaina, onko ihmekään että tulevaisuuden haaveet on siitä vähän muuttunut :D

Vierailija
226/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi ettei näissä osu koskaan tuuri kohdalleen. Otettaisiin mielellään sellainen mummo, jota kiinnostaisi olla lapsenlapsille läsnä ja täältä saisi vaihdossa teille sopivat äidit.

Tässä todiste siitä, että vaikka olisi sattunut lapsia joskus hankkimaan, ei silti välttämättä halua mummoksi.

Ei tuossa tapauksessa ole välttämättä kyse siitä, että ei haluaisi mummoksi lainkaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
227/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama homma. Anoppi kertoo sukulaisilleen, kuinka mieheni lapsihaaveet loppuivat, kun minä tulin kuvioihin. Ettei ollut oma valinta, vaan minun. No helvetti tavattiin 16-vuotiaina, onko ihmekään että tulevaisuuden haaveet on siitä vähän muuttunut :D

Ai kamala. :D Mä tajusin vasta nyt että jos mies ei välttämättä ole koskaan ennen puhunut asiasta äitinsä kanssa, ja nyt minun ollessani kuvioissa asia on tehty selväksi, niin minähän tosiaan olen se tekijä joka sai miehen sanomaan ettei halua lapsia. Siitä huolimatta ettei mies ole halunnut niitä ennen minuakaan.

Ap

Vierailija
228/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän lapsia tehtailevassa ihmisessä on vikana? Tähän kukaan ei ole vastannut.

Täyttääkö hän tyhjiötä elämässä, kun kukaan ei oikeasti voi häntä sietää? Onko hän niin tyhmä että ei pysty tekemään mitään tärkeää? Eikö hänellä vain ole mielikuvitusta? Onko hän narsisti, joka haluaa levittää kopioita itsestään?

Vai onko syynä vain vallanhalu, tarve päästä komentamaan pienempää ja heikompaa? Ehkä hän on entinen koulukiusaaja.

Lapsien hankkiminen on ihmiseltä normaalia käytöstä.

Ei, vaan osoitus narsismista, vallanhalusta, mielikuvituksettomuudesta, päämäärättömyydestä tai tyhmyydestä. Toki kun kaikki tuollaiset ihmiset lasketaan yhteen, tuota huonoa ainesta on enemmistö. No, siinä mielessä olet siis oikeassa jos määrittelet huonon aineksen suuremman määrän perusteella "normaaliksi".

Mihin edellä mainittuihin kategorioihin itse sanoisit kuuluvasi?

Ihmiselle lajityypillistä käytöstä on lisääntyminen. Tämä on biologiaa. Lapsettomuus on se poikkeus. Ei toisin päin.

Ihmiselle lajityypillistä käytöstä on paneminen, jonka seurauksena monesti syntyy niitä jälkeläisiä. Nykyään lisääntyminen on ihan tietoinen päätös koska on olemassa tehokkaita ehkäisykeinoja. Jotkut ihmiset eivät halua lisääntyä, ja nykyään onneksi ei heidänkään tarvitse.

Ap

Ei pelkkä paneminen vaan myös se jälkeläisten hoivaaminen ja pesän rakentaminen.

Jos olisi pelkkä paneminen , niin sukupuuttoon oltaisiin kuoltu kun panemisen seuraukset olisi heitetty säännönmukaisesti suohon.

Eläimetkin tekevät pesää , eivät pelkästään parittele.

Ja jostain ihmeen syystä osa ihmisistä haluaa määritellä itsensä sen eläinkäytöksen mukaan. Minusta lasten teko ja hoivaaminen on sama kuin paskalla käynti. Luonto vetää siihen, mutta ei se nyt mikään saavutus ole.

Se on ainoa asia, mikä loppupeleissä on saavutus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
229/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

On hyvin merkillistä, että jopa lapsettomuudesta on tullut jonkinlainen trendi-ilmiö. Eipä se minulta ole pois, ihmettelen vain. Ilmiölle on keksitty jopa oma hipsterimäinen sana. Toivottavasti kukin ihminen tekee juuri sen päätöksen, jonka tuntee sydämessään oikeaksi ja on itselleen rehellinen. On surullista lukea tätäkin palstaa, kun joku tajuaa vasta 45-vuotiaana mitä haluaa, ja sitten on juna jo mennyt.

Vierailija
230/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppien mielestä kaikki kurjuus on miniöissä, koska kultapojissa ei vaan voi olla vikaa. Lisäksi miehesi on tossukka, joka ei osaa pitää puoliasi.

Tätä vähän meinaan. Toisaalta anoppi ei muuten kyllä nosta poikiaan mitenkään jalustalle, kannustaa toki kyllä.

En kaipaa varsinaisesti mitään puolien pitämistä, ei olla anopin kanssa riidoissa tai huonoissa väleissä. Puhutaan myös muusta kuin tästä asiasta, mutta silloin tällöin anoppi ikään kuin sivulauseessa palaa aiheeseen ja sävy on aloituksessa mainitsemani.

Kai mies tosiaan voisi vaikka soittaa äidilleen ja sanoa että päätös ei ole vain minun vaan myös hänen. Ilmeisesti haluaa jotenkin suojella äitiään vaikenemalla.

Ap

Ei millään pahalla, mutta minusta miehesi suojelee itseään vaikenemalla. Jos päätös on yhteinen, ei ole reilua antaa oman vanhempansa olettaa päätöksen olevan yksinomaan kumppanista lähtöisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
231/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On hyvin merkillistä, että jopa lapsettomuudesta on tullut jonkinlainen trendi-ilmiö. Eipä se minulta ole pois, ihmettelen vain. Ilmiölle on keksitty jopa oma hipsterimäinen sana. Toivottavasti kukin ihminen tekee juuri sen päätöksen, jonka tuntee sydämessään oikeaksi ja on itselleen rehellinen. On surullista lukea tätäkin palstaa, kun joku tajuaa vasta 45-vuotiaana mitä haluaa, ja sitten on juna jo mennyt.

Mun mielestä se ei ole ollenkaan merkillistä. Ennen velaus ei ollut vaihtoehto, kun pantiin tuli lapsia. Sitten keksittiin ehkäisy, mutta edelleen ihmisen (sekä miehen että naisen) status ja asema yhteiskunnassa oli suuresti kytköksissä siihen, onko naimisissa ja perhettä. Jopa toimeentulo oli kiinni lapsista; lapsia tarvittiin työvoimaksi ja omaisuuden jatko-omistajiksi.

Nykyään lapsettomuus ei ole enää tabu, ehkäisykeinot ovat yhä tehokkaampia ja jokainen saa tehdä oman valintansa. En usko sekuntiakaan etteikö veloja olisi aina ollut olemassa, ennen piti vain pitää turpansa kiinni ja tehdä niitä lapsia vaikka ei olisi niin napannutkaan.

Joku täällä palstalla kertoi joskus mielestäni osuvasti, miten oma mummo oli tokaissut että ei niitä lapsia välttämättä ennenkään haluttu, niitä vaan tuli.

Ap

Vierailija
232/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppien mielestä kaikki kurjuus on miniöissä, koska kultapojissa ei vaan voi olla vikaa. Lisäksi miehesi on tossukka, joka ei osaa pitää puoliasi.

Tätä vähän meinaan. Toisaalta anoppi ei muuten kyllä nosta poikiaan mitenkään jalustalle, kannustaa toki kyllä.

En kaipaa varsinaisesti mitään puolien pitämistä, ei olla anopin kanssa riidoissa tai huonoissa väleissä. Puhutaan myös muusta kuin tästä asiasta, mutta silloin tällöin anoppi ikään kuin sivulauseessa palaa aiheeseen ja sävy on aloituksessa mainitsemani.

Kai mies tosiaan voisi vaikka soittaa äidilleen ja sanoa että päätös ei ole vain minun vaan myös hänen. Ilmeisesti haluaa jotenkin suojella äitiään vaikenemalla.

Ap

Eikä hän niin ole tehnytkään. On kertonut äidilleen ettei aio lisääntyä.

Ap

Ei millään pahalla, mutta minusta miehesi suojelee itseään vaikenemalla. Jos päätös on yhteinen, ei ole reilua antaa oman vanhempansa olettaa päätöksen olevan yksinomaan kumppanista lähtöisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
233/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei AP, kommentoin jo aiemmin mutta en varsinaisesti ottanut kantaa tilanteeseesi.

Minusta ainoa keino on nyt se, että otat aiheen esille puolisosi kanssa ja teet selväksi sen, että anopin huokailut rupeavat rasittamaan sinua aivan todella.

Kehottaisin miestä myös puhumaan äidilleen, vaikka kuinka haluaisi vain unohtaa koko asian. Valitettavasti hän on ainoa, joka tämän tilanteen voi "korjata." Ja hänen tulisi tehdä myös täysin selväksi se, että oli vela jo ENNEN kuin tapasitte - eli ei ole mitään sinun aivopesuasi tämä.

(Oman mieheni veli on aika samankaltainen kuin anoppisi, tosin ei aiheesta minulle rummuta, onneksi... Mutta jaksaa kyllä vääntää puolisoni kanssa siitä, että kyllä hän vain tulee mielensä muuttamaan jne. jne. Me käymme aika ajoin tämän keskustelun läpi mieheni kanssa, plussat ja miinukset ja mitä ajattelemme asiasta, ovatko asenteet ja halut muuttuneet. Eivät ole, onneksi, ja tuskin tulevatkaan muuttumaan. Mutta sekin on tosiasia, että joidenkin kohdalla vela-asenne haipuu ja sitten niitä lapsia haluaakin. Sen vuoksi minusta on tärkeää jutella näistä säännöllisesti, että tiedetään olevamme samoilla linjoilla.)

Vierailija
234/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppien mielestä kaikki kurjuus on miniöissä, koska kultapojissa ei vaan voi olla vikaa. Lisäksi miehesi on tossukka, joka ei osaa pitää puoliasi.

Tätä vähän meinaan. Toisaalta anoppi ei muuten kyllä nosta poikiaan mitenkään jalustalle, kannustaa toki kyllä.

En kaipaa varsinaisesti mitään puolien pitämistä, ei olla anopin kanssa riidoissa tai huonoissa väleissä. Puhutaan myös muusta kuin tästä asiasta, mutta silloin tällöin anoppi ikään kuin sivulauseessa palaa aiheeseen ja sävy on aloituksessa mainitsemani.

Kai mies tosiaan voisi vaikka soittaa äidilleen ja sanoa että päätös ei ole vain minun vaan myös hänen. Ilmeisesti haluaa jotenkin suojella äitiään vaikenemalla.

Ap

Ei millään pahalla, mutta minusta miehesi suojelee itseään vaikenemalla. Jos päätös on yhteinen, ei ole reilua antaa oman vanhempansa olettaa päätöksen olevan yksinomaan kumppanista lähtöisin.

Oho, meni edellinen lainaus päin mäntyä. Eli siis:

Eikä hän niin ole tehnytkään. On kertonut äidilleen ettei aio lisääntyä.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
235/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hyvin merkillistä, että jopa lapsettomuudesta on tullut jonkinlainen trendi-ilmiö. Eipä se minulta ole pois, ihmettelen vain. Ilmiölle on keksitty jopa oma hipsterimäinen sana. Toivottavasti kukin ihminen tekee juuri sen päätöksen, jonka tuntee sydämessään oikeaksi ja on itselleen rehellinen. On surullista lukea tätäkin palstaa, kun joku tajuaa vasta 45-vuotiaana mitä haluaa, ja sitten on juna jo mennyt.

Mun mielestä se ei ole ollenkaan merkillistä. Ennen velaus ei ollut vaihtoehto, kun pantiin tuli lapsia. Sitten keksittiin ehkäisy, mutta edelleen ihmisen (sekä miehen että naisen) status ja asema yhteiskunnassa oli suuresti kytköksissä siihen, onko naimisissa ja perhettä. Jopa toimeentulo oli kiinni lapsista; lapsia tarvittiin työvoimaksi ja omaisuuden jatko-omistajiksi.

Nykyään lapsettomuus ei ole enää tabu, ehkäisykeinot ovat yhä tehokkaampia ja jokainen saa tehdä oman valintansa. En usko sekuntiakaan etteikö veloja olisi aina ollut olemassa, ennen piti vain pitää turpansa kiinni ja tehdä niitä lapsia vaikka ei olisi niin napannutkaan.

Joku täällä palstalla kertoi joskus mielestäni osuvasti, miten oma mummo oli tokaissut että ei niitä lapsia välttämättä ennenkään haluttu, niitä vaan tuli.

Ap

Jep, oma äitini teki selväksi ettei olisi halunnut yhden yhtä lasta, mutta jännästi niitä kuitenkin "siunaantui" neljä. Voin ihan kokemuksesta kertoa, että tällaisen äidin lapsena oleminen voi olla aika helvetillistä.

Hyvä vain, että nyt ne, jotka eivät tosissaan niitä lapsia halua, EIVÄT niitä myöskään hanki. En käsitä, miksi tämä on joillekuille niin hirvittävän tulenpalava tragedia - etenkin tuiki tuntemattomille...

Vierailija
236/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hei AP, kommentoin jo aiemmin mutta en varsinaisesti ottanut kantaa tilanteeseesi.

Minusta ainoa keino on nyt se, että otat aiheen esille puolisosi kanssa ja teet selväksi sen, että anopin huokailut rupeavat rasittamaan sinua aivan todella.

Kehottaisin miestä myös puhumaan äidilleen, vaikka kuinka haluaisi vain unohtaa koko asian. Valitettavasti hän on ainoa, joka tämän tilanteen voi "korjata." Ja hänen tulisi tehdä myös täysin selväksi se, että oli vela jo ENNEN kuin tapasitte - eli ei ole mitään sinun aivopesuasi tämä.

(Oman mieheni veli on aika samankaltainen kuin anoppisi, tosin ei aiheesta minulle rummuta, onneksi... Mutta jaksaa kyllä vääntää puolisoni kanssa siitä, että kyllä hän vain tulee mielensä muuttamaan jne. jne. Me käymme aika ajoin tämän keskustelun läpi mieheni kanssa, plussat ja miinukset ja mitä ajattelemme asiasta, ovatko asenteet ja halut muuttuneet. Eivät ole, onneksi, ja tuskin tulevatkaan muuttumaan. Mutta sekin on tosiasia, että joidenkin kohdalla vela-asenne haipuu ja sitten niitä lapsia haluaakin. Sen vuoksi minusta on tärkeää jutella näistä säännöllisesti, että tiedetään olevamme samoilla linjoilla.)

Ei kai tässä muuta vaihtoehtoa ole. Mies saa itse pestä likapyykkinsä. Kiitos fiksusta kommentista!

Onko miehesi veli itse lisääntynyt?

(On niitä tässä ketjussa muitakin, kiitos siis!)

Ap

Vierailija
237/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tarkennus kiitos! Kun mainitsit, että kipuilit asian kanssa pari vuotta, niin tapahtuiko se tämän suhteen aikana, vai jo aikaisemmin? Eli olisitko halunnut joskus lapsia ylipäätään, mutta muuttanut sitten mielesi, vai muuttuiko mielesi tässä suhteessa, koska mies halunnut?

Hyvä kysymys. Olen ollut vela koko ikäni, mutta kun tauluun tuli 25 vuotta alkoi asia pyöriä yhtäkkiä päässä. Kai se oli sitä biologisen kellon tikitystä sitten, kaveritkin alkoivat lisääntyä ja ihmiset vihjailla meidän lisääntymisestämme. Haluanko sittenkin? Olenko varma etten halua? Mitä jos haluaisinkin sitten kun on liian myöhäistä?

Reilun vuoden nuo hommat välillä ahdistivat, mutta nyt olen velampi kuin koskaan. Eli jos mies muuttaisikin mielensä, ero olisi edessä.

Ap

Miksi tällainen asia pitää päättää ja määritellä noin nuorena? Et voi tietää, mitä ajattelet asiasta kymmenen vuoden päästä. Eikö voi sanoa, että emme halua tällä hetkellä. Ihmiset muuttuvat...

Vierailija
238/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On hyvin merkillistä, että jopa lapsettomuudesta on tullut jonkinlainen trendi-ilmiö. Eipä se minulta ole pois, ihmettelen vain. Ilmiölle on keksitty jopa oma hipsterimäinen sana. Toivottavasti kukin ihminen tekee juuri sen päätöksen, jonka tuntee sydämessään oikeaksi ja on itselleen rehellinen. On surullista lukea tätäkin palstaa, kun joku tajuaa vasta 45-vuotiaana mitä haluaa, ja sitten on juna jo mennyt.

Onpa kyllä todellinen hipsterisana tämä vela. Voi sentään! Vai lieneekö vain helppo lyhennys, ettei tarvitse kirjoittaa "vapaaehtoisesti lapseton" jatkuvasti.

Ja joo, jotkut jäävät tahtomattaan lapsettomiksi, ja jotkut varmasti vanhempina saattavat katua lapsettomuuttaan. Harmillistahan tämä toki on, mutta oma villi veikkaukseni on se, että jos jo parikymppisestä lähtien on kokenut vahvasti että EI halua lapsia, niin tämä tunne vain kasvaa iän myötä, ei päinvastoin.

Vierailija
239/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tarkennus kiitos! Kun mainitsit, että kipuilit asian kanssa pari vuotta, niin tapahtuiko se tämän suhteen aikana, vai jo aikaisemmin? Eli olisitko halunnut joskus lapsia ylipäätään, mutta muuttanut sitten mielesi, vai muuttuiko mielesi tässä suhteessa, koska mies halunnut?

Hyvä kysymys. Olen ollut vela koko ikäni, mutta kun tauluun tuli 25 vuotta alkoi asia pyöriä yhtäkkiä päässä. Kai se oli sitä biologisen kellon tikitystä sitten, kaveritkin alkoivat lisääntyä ja ihmiset vihjailla meidän lisääntymisestämme. Haluanko sittenkin? Olenko varma etten halua? Mitä jos haluaisinkin sitten kun on liian myöhäistä?

Reilun vuoden nuo hommat välillä ahdistivat, mutta nyt olen velampi kuin koskaan. Eli jos mies muuttaisikin mielensä, ero olisi edessä.

Ap

Miksi tällainen asia pitää päättää ja määritellä noin nuorena? Et voi tietää, mitä ajattelet asiasta kymmenen vuoden päästä. Eikö voi sanoa, että emme halua tällä hetkellä. Ihmiset muuttuvat...

Koska vauvakuumeiselle anopille tuo tarkoittaa että kunhan jaksat hetken odottaa niin kyllä niitä pian alkaa tulla.

Ap

Vierailija
240/565 |
07.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

velo??? eikö teillä ole valoja vai mitä valitat