Lue keskustelun säännöt.
Saiko kukaan yhtä kamalaa lahjaa kyn minä...
25.12.2013 |
Sehän oli se kattila. Ja vielä kasari jos tarkkoja ollaan. Oli vaikea esitää ilahtunutta. Itseasiassa menin tunniksi ihan lukkoon. Myöhemmin illalla menin suutahtaneena sanomaan että "ens vuonna ei osteta kyllä mitään", josta mies sitten suuttui ja tämä päivä on mennyt lähinnä mököttäessä ja ties mitä hautoessa :( Paskin joulu ikinä. Eikö miehet ikinä opi? Aikanaan kotona seurasin kun isäni antoi äidille kerta toisensa jälkeen vatkainta, kattilaa, paistinpannua ja keittokirjaa jne.. ja niitä lahjoja seurasi aina masentava ilta.
Kommentit (112)
Mä toivoin kattilaa. Pitkään ja hartaasti. Sain sormuksen. On sekin hieno. Mutta iloinen olisin ollut kattilastakin, koska tarvitsen uuden
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain kerran joululahjaksi jo kertaalleen saamani lahjan. Se oli otettu hyllystä ja paketoitu uudestaan.
Suklaarasia, jota en voi sairauteni takia syödä. Huomenna vien sen kaverille.
Satuin lukemaan tätä ketjua. Minulla ei ole miestä laisinkaan ja upein lahja elämältä olisi rakastava elämänkumppani.
Vaimo osti mulle lumikolan ja moottorisahan. Minä vaimolle pölynimurin ja mopin sekä pesuainetta. Olemme molemmat tyytyväisiä. Oletteko pissaliisoja kun pitäisi nuokin rahat tuhlata johonkin sormuksiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 20:46"]
:) Ole ap tyytyväinen ap paistinpannuun. Mä sain lahjaksi leffan jonka mies haluaa nähdä. Kattila olis ollu paljon henkilökohtaisempi:)
[/quote]
Ap. Mies on ostanut useana vuonna noita elokuvalahjojakin. Ja ihan oman makunsa mukaan jotain tieteisleffoja :(
Joo, siis tosiaan omin sanoinsa on niin päättömän rakastunut kuulemma, itse luokittelen ton tosiaan joksikin ihan muuksi, sairasta, johon oikeasti tarvitsisi jostain ammattiauttajalta apua. Eihän tuollainen normaalia ole, eikä todellakaan mitään rakastamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 07:55"]
Itse sain kalliin ja pitkään hinkumani mineraalipuuterin, oikean värisenkin vielä. Ja suklaarasian, kynsilakan joka on lempiväriäni sekä juuri sellaisen pipon kuin olisin itsekin voinut ostaa. En antanut itse mitään, enkä ole tuolle miehelle ole koskaan antanut lahjaa vaikka hän minut niihin hukuttaakin. Jos ei näe minua niin postin tai tuttujen kautta. Tietää hyvin mitä haluan, mutta häneltä en niitä lahjoja haluaisi.
Ongelmahan on se, että kyseessä on neljän vuoden takainen vajaan vuoden suhde jonka olen jättänyt taakseni ajat sitte, muuttanut pois toiselle paikkakunnalle ja vaihtanut puhelinnumeroa, mutta stalkkaus jatkuu edelleen, mies kun on toivottaman rakastunut minuun eikä voi kestää elämää ilman minua, vaikka oli nuoruuden typeryyksiä koko suhdekin. Huhhuh, ihan hullu, ajatelkaa nyt, 4 vuotta ja silti vain niitä lahjoja tulee vaikken niitä todellakaan haluaisi. En voi lähettää takaisinkaan kun en tiedä osoitetta, ja ne on tuolla kaapin perällä kaikki pölyttymässä. Hakeutuisi hoitoon ja etenisi elämässään jonnekin, sairasta tämä. Nyt puhelinnumeroni on salainen, koska edellisen sai ongittua jostakin vaikka sekin oli isäni nimissä juuri tuon takia. Alkoi tulla kymmeniä puheluita ja viestejä päivässä, ennätys taisi olla viesteissä 66kpl ja puheluita oli joskus tullut päälle 80 päivän aikana. Oksettavaa, tappaisi itsensä.
[/quote]
Ihan ensiksi kehottaisin sua ottamaan selvää, mitä on rakastaminen, jos kerran luulet, että stalkkaajamiehesi on rakastunut.
[/quote]
Siis juu, tuo ylempi vastauksena tähän. :)
Miksi te naiset tyydytte tollaseen kohteluun? Ei yksikään mies kehtaisi ostaa naiselleen lahjaksi KATTILAA, jos olis jo alkuun tehty selväksi tietty taso.
Typerää täällä netissä sitä on itkeä, ja valittaa, ja mököttää miehelle kotona.
Vaatikaa naiset tasoa ja sen mukaista kohtelua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 01:41"]
Miksi te naiset tyydytte tollaseen kohteluun? Ei yksikään mies kehtaisi ostaa naiselleen lahjaksi KATTILAA, jos olis jo alkuun tehty selväksi tietty taso.
Typerää täällä netissä sitä on itkeä, ja valittaa, ja mököttää miehelle kotona.
Vaatikaa naiset tasoa ja sen mukaista kohtelua!
[/quote]
Miksi naiselle pitäisi antaa yhtään sen parempaa "tasoa ja kohtelua", jos se ei itse ole sen arvoinen? Joku jo aikaisemmin mainitsikin, että jos ei ole prinsessa, niin ei tarvi prinsessan kohtelua.
Mä ostin lentoliput Thaimaahan kahdelle...ei aikonu ottaa minua mukaan, työkaveri kuulemma pääsee. No ehkäpä en vuonna sitte pääsen minäki, mut sillon kyllä lähtee joku muu ku vaimo mun kaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juntit..joulu on perhejuhla..yhdessäoloa ja lasten ilahduttamista,täyden huomion antamista heille,ei sitä mitä ja minkä arvoisia lahjoja aikuiset saavat..meillä ei anneta lahjoja aikuisille vaan sitä aikaa mitä ei muutoin ole kovinkaan paljon
Pakko kommentoida, kun ei voi olla kuin ihmeissään tästä itsekeskeisyyden määrästä. En ymmärrä ihmisiä, joille se mitä saa lahjaksi on niin pirun tärkeetä. Ymmärrän, että lapsille se saaminen on tärkeintä, mutta että aikuiset ihmiset kehtaa valittaa.. En todella ymmärrä. Itselle on jo vuosia antaminen tuottanut paljon suuremman ilon kuin saaminen. Tyytyväinen oon kuitenkin kaikkeen mitä saan ja tottakai se ilahduttaa erityisesti, jos toinen on osannut hankkia jotain erityisen toivottua. Mutta valittaminen siitä, että toinen on edes yrittänyt on vaan osoitus siitä, miten itsestäänselvyytenä lahjojen saamista pidetään. Itsekeskeisyys kukoistaa ja voi hyvin, näköjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt kyllä ymmärtänyt miksi suuttua moisesta. Itse sain myös kattilan ja olen tosi onnellinen siitä. Meillä ei ollut kunnon teflonkattilaa, jolla tehdä maitopohjaisia ruokia ilman, että ne palaa heti pohjaan jos ei koko ajan hämennä ja siltikin saattoi palaa pohjaan.
Nyt voin tulevaisuudessa tehdä mannapuuroakin ilman, että hermot menee. Onhan tuosta kattilasta iloa miehellekin. Ei se tarkoita, että vain minun kuuluisi kattilaa käyttää, koska sain sen lahjaksi.
Olisin ollut tosi pettynyt johonkin kalliiseen timanttikoruun. Kauheaa rahan tuhlausta moiset.
Terve, olen 17-vuotias ja minua hävettää olla samaa lajia teidän kitisevien naikkosten kanssa. Sanoisin että katkeruus rumentaa. Itse sain nahkahousut ja jätkälle annoin lencon vinyylisoittimen. Viimevuonna en saanut mitään ja avomies sai minulta uudet kengät ja farkut. Olkaa tyytyväisiä siihen mitä saatte. Jos alatte mököttää ja karjua turhasta niin en ihmettele yhtään jos teille ei osteta mieleisiä lahjoja. Tuhmille lapsille kun niitä ei jaeta.
Itse sain myös paistinpannun. Toisaalta sain myös korun, jota olin toivonut. En tosin tiedä, pitäisikö olla pahoillaan tai loukkaantunut siitä, että tiedän lapsen valinneen nuo lahjat... En jaksa loukkaantua, kun tiedän ettei mies ole oikein tottunut lahjomaan, ei itsekään osaa oikein toivoa mitään lahjoja (yleisin toive on "sukkia ja boksereita", huoh). Sentään tytär kuuntelee äitinsä tarpeita ja toiveita ja laittaa isänsä ostamaan lahjoja :-)
Mistä hemmetistä te löydätte näin urpoja miehiä :D paistinpannua ja yrityslahjaveitsisarjaa, ei jeesus! Miten te voitte olla tuollaisten peräkammarin saamattomien pikkupoikien kanssa yhdessä? Ihan aidosti kysyn?
Taidan olla huono. Ostin mielelleni paistinpannun ja parkkikiekon.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 09:30"]
Taidan olla huono. Ostin mielelleni paistinpannun ja parkkikiekon.
[/quote]
miehelleni siis.
:) Ole ap tyytyväinen ap paistinpannuun. Mä sain lahjaksi leffan jonka mies haluaa nähdä. Kattila olis ollu paljon henkilökohtaisempi:)