Onko ylireagoimista jos lapsi saa luonteensa

No sinähän et ole opettaja, joka arvio lapsen koulun käynnin. 

Miten sä perustelet että automaattisesti se on luonne, jonka vuoksi saa huonoja numeroita? Miksei vaikka käytöstavat tai muu?

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 08:36"]

... , muilla arvosanat kiitettäviä ja tämä open mielestä huono oppilaskin saa kiitettäviä kokeista.

[/quote]

Mitä?

Kyllähän siellä todistuksessa se käytös arvostellaan erikseen, mutta miksi se vaikuttaa tasan kaikkiin muihinkin lukuaineisiin?

Kyllä siinä äkkiä käy niin, että ujo saa huonompia numeroita kuin normaalisosiaaliset jos ei uskalla viitata tunnilla.

4, ai miksikö? No vaikuttaahan se, kuinka aktiivinen olet tunnilla jne.

Jos lapsi ei osaa käyttäytyä, niin kyllä se pilaa muidenkin aineiden arvosanoja, kun et tunnilla osallistu. Yhyy, niin se vain on, kun kaikkea ei voi saada jos ei osaa olla nätisti. Ja hei luonne....... kasvatus ja käytös pikemminkin.

Meillä lapsi joutui yhden opettajan silmätikuksi mutta muilta hänen opettajilta tuli parempia arvosanoja. Kyllä se ensivaikutelma vaan saattaa jatkua koko opetusajan.

No ei se täytä tuntiaktiivisuuden kriteereitä jos häiriköi aktiivisesti. Se vireä toiminta pitää ymmärtää kohdistaa oikeaan asiaan.

Kerro se lapsellesi. Ja itsellesi.

6:lle

Miten ujo voi lakata olemasta ujo? Ei se ole tahdonasia.

Ja mieti tulevaisuuden kannalta jo tässä vaiheessa, onko se luonne sellainen asia mikä kannattaa mainita vaikkapa cv:ssä.

Ihmisellä on vapaus, vastuu ja valta kehittyä ja muuttua. On aika raskas tuomio tulla jätetyksi tietynlaiseksi ihmiseksi "luonteensa" vuoksi. Oletko tarkoin tutkinut mikä kaikki on sellaista luonnetta mihin ei voi vaikuttaa ja mikä on käytöstä jonka muokkaaminen auttaa ylipäänsä selviytymään elämässä tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä?  Toivottavasti tässä ei ole kyse siitä, että "ymmärrät" lasta etkä ymmärrä oikeasti mikä hänelle on hyvästä pidemmällä tähtäimellä.

Ujous on sitten taas eri asia, mutta en usko sen vaikuttavan radikaalisti numeroita alentaen. Toisaalta opettajan voi olla haasteellista arvioida aktiivisuutta, jos hän ei saa vastauksia kysymyksiin tunnilla.

Voisiko ujo palkita itseään pienistä itsensä ylittämisistä? Annetaanhan päiväkoti-ikäisillekin tarroja asioista, joissa kehittyminen on haaste. Ja se toimii. Mitä jos siitä ujoudesta ei tekisi elinikäistä tuomiota? Täällä kirjoittaa eräs, joka on ollut lapsena ujo, mutta on pienin askelin pakottanut itseään rohkeammaksi ja huomaa sen kannattaneen. Muiden painostus ei siinä varmastikaan toimi, tuki ja kannustus kylläkin.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 08:53"]

Ja mieti tulevaisuuden kannalta jo tässä vaiheessa, onko se luonne sellainen asia mikä kannattaa mainita vaikkapa cv:ssä.

Ihmisellä on vapaus, vastuu ja valta kehittyä ja muuttua. On aika raskas tuomio tulla jätetyksi tietynlaiseksi ihmiseksi "luonteensa" vuoksi. Oletko tarkoin tutkinut mikä kaikki on sellaista luonnetta mihin ei voi vaikuttaa ja mikä on käytöstä jonka muokkaaminen auttaa ylipäänsä selviytymään elämässä tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä?  Toivottavasti tässä ei ole kyse siitä, että "ymmärrät" lasta etkä ymmärrä oikeasti mikä hänelle on hyvästä pidemmällä tähtäimellä.

[/quote]

Arvon CV:n kiilottaja: ujon lapsen "muokkaaminen" on suurin piirtein pahinta, mitä hänelle voi tehdä heti suoran pahoinpitelyn jälkeen.

Terv. ujo

Onko ap maininnut, että kyse on ujoudesta?

Ujous, ujous ujous,..... voi tsiisus. Ihan kuin se olisi vamma =)) Ujous ja toimintakyvyttömyys tunneilla on eriasia. Ujous on luonteenpiirre, mutta jos  haittaa koulua, vie lapsi hoitoon kallonnkutistajalle.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 09:07"]

Ujous, ujous ujous,..... voi tsiisus. Ihan kuin se olisi vamma =)) Ujous ja toimintakyvyttömyys tunneilla on eriasia. Ujous on luonteenpiirre, mutta jos  haittaa koulua, vie lapsi hoitoon kallonnkutistajalle.

[/quote]

Luonteenpiirteiden takia ei todellakaan pidä viedä hoitoon kallonkutistajalle. Paitsi että kyseessä on vikojen keksiminen, sillä myös viestittää kasvavalle yksilölle, että hän on jollain perustavanlaatuisella tavalla epäkelpo.

Kannattaa hakea apua jos ujous haittaa koulunkäyntiä.

 Mä olin nuorena ujo ja nyt aikuisena (30v) eläkkeellä mielenterveysongelmien (ja niitä on iso kasa) takia.

 Kallonkutistajalla käyminen on nykyään sitäpaitsi ihan normaalia touhua.

Tosiasiahan se on, että ujous luo erilaisia esteitä tielle. Jos ujous muodostuu esteeksi normaalien asioiden hoitamiseen (aikuisena esim. puhelimitse, virastoissa, neuvontatiskeillä), se ei liene ihan hyväkään asia. Jos siihen jotenkin pystyy vaikuttamaan, miksi ei sitä lahjaa antaisi itselleen?

Siis onko se lapsi nyt ujo vai mitä??

Opettajakin on vain ihminen. Yksinkertaisesti joidenkin kakarat ovat niin oksettavia, ettei niille voi antaa hyvää numeroa.

T: Opettaja