Tuhoaako liiallinen omien toiveiden toteuttamistarve parisuhteen onnistumisen mahdollisuudet?
Nykyisin asiantuntijatkin kehottamaan elämään juuri niin kuin itse haluaa ja toteuttamaan omat toiveet. Olen oman elämäni päähenkilö, mutta miten toimia, kun kumppanillakin on toiveensa? Mahdoton yhtälö siis?
Kommentit (29)
Elämä on elettävä rehellisenä itselleen ja kumppanilleen. Tarkoittaen siis sitä, että niistä toiveista ja odotuksista pitää ääneen ja yhdessä puhua. Joskus toiveet ja odotukset ovat hyvin epärealistisia, jolloin puoliso voi myös toimia peilinäkin ja päädytään järkevämpiin , toteuttamiskelposiin ratkaisuihin molempien hyväksi. Pääasia, ettei kuitenkaan tukahduteta, syyllistetä ja alisteta toista pelkästään omien toiveittensa puitteissa.
KUmppanin toiveet ja haaveet voi ottaa myös itselleenkin haasteena, Ettei ensimmäisenä vastusta ja ole eri mieltä, vaan miettisi mitä varten haluan sanoa toiselle ei. Tai miksi vaadin, että toisen pitää ymmärtää ja joustaa. Onko minussa jotakin, mikä vaatisi minulta nyt kasvamista ja avarakatseisempaa asennetta? Ja siinä samalla myös lähteä uusista kulmista lähestymään toisen toivetta, sillä useinhan myös neuvotellaan siitäkin että jos sinä haluat löytää itsesi Tiibetissä vuoden ajan haluan minä myös siksi aikaa sijoittaa lapset mummolaan löytääkseni itseni Thaimaassa saman ajan. Että toimiiko homma ja kenen kannalta ja onko nyt kasvun paikka molemmilla? Miten reissut käytännössä järjestetään?
Itsensä toteuttaminen ei ole päätöntä hommaa, jossa tehdään mitä huvittaa milloin tahansa toisen kustannuksella. Neuvottelutaito on valttia. Tosin en tajua pitääkö suhteista tehdä niin keskenään liimattuja tasapaksuja tylsyyden maksimointia, vaan lähtisi ihan jo tutumisvaiheessa oppimaan siihen miten toinen on oikeastikin yksilö eikä tulevien lasten vanhempi tai omakotitalon maksaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi kai sinkkutalouksien määrä kasvaa koko ajan eli minusta ainakin lähtökohtaisesti parisuhde vaatii kompromisseja toimiakseen mutta ehkä olen vaan vanhanaikainen. :D
sinkkutalouksien määrän kasvu teki suuren hyppäyksen metoon jälkeen. jos haluaa toteuttaa feminististä miesvihaa, niin ei siihen oikein sovi parisuhde miehen kanssa. nykyään onneksi naiset saavat pariutua keskenään, joten pitää vaan etsiä pari, jonka kanssa tavoitteet osuvat yhteen.
Lähde? Vai myönnätkö suosiolla puhuvasi paskaa?
myönnän, että feminismi ja metoo on paskaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi kai sinkkutalouksien määrä kasvaa koko ajan eli minusta ainakin lähtökohtaisesti parisuhde vaatii kompromisseja toimiakseen mutta ehkä olen vaan vanhanaikainen. :D
sinkkutalouksien määrän kasvu teki suuren hyppäyksen metoon jälkeen. jos haluaa toteuttaa feminististä miesvihaa, niin ei siihen oikein sovi parisuhde miehen kanssa. nykyään onneksi naiset saavat pariutua keskenään, joten pitää vaan etsiä pari, jonka kanssa tavoitteet osuvat yhteen.
Lähde? Vai myönnätkö suosiolla puhuvasi paskaa?
myönnän, että feminismi ja metoo on paskaa
On se taas joillekin kova pala, kun ei saa rauhassa ahdistella ketä huvittaa, kun niillä muillakin ihmisillä on jotain typeriä ihmisoikeuksia. Kyynel.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi kai sinkkutalouksien määrä kasvaa koko ajan eli minusta ainakin lähtökohtaisesti parisuhde vaatii kompromisseja toimiakseen mutta ehkä olen vaan vanhanaikainen. :D
sinkkutalouksien määrän kasvu teki suuren hyppäyksen metoon jälkeen. jos haluaa toteuttaa feminististä miesvihaa, niin ei siihen oikein sovi parisuhde miehen kanssa. nykyään onneksi naiset saavat pariutua keskenään, joten pitää vaan etsiä pari, jonka kanssa tavoitteet osuvat yhteen.
Mitä ihmeen feminisistä mies vihaa? Jos se (Me too) sai useamman naisen ymmärämään, että heidän on parempi elää mieluummin yksin kuin huonossa parisuhteessa, niin minusta se on yksinomaisesti hyvä juttu. (Miksi heidän piäsi yrittää elää parisuheessa vain siksi, eä aiemmin sellainen on ollut tapana, - Taloudellsiesti jopa osiinaan huomattavasti kannattavampaa, koska vähintään tyydyttävän elinason saavuaminen yksin elävänä oli verraten haastavaa)
Moni mies on vain niin pihalla, että he uskottelevat ja luulevat vakaasti, että heidän elämänsä muuttuisi paremmaksi jos he eläisivä parisuheessa naisen kanssa yhdessä. - Tilastollisesti tämä taitaakin olla totta. - Terveimpiä ja paremmin voi miehe, joka elävät kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi kai sinkkutalouksien määrä kasvaa koko ajan eli minusta ainakin lähtökohtaisesti parisuhde vaatii kompromisseja toimiakseen mutta ehkä olen vaan vanhanaikainen. :D
sinkkutalouksien määrän kasvu teki suuren hyppäyksen metoon jälkeen. jos haluaa toteuttaa feminististä miesvihaa, niin ei siihen oikein sovi parisuhde miehen kanssa. nykyään onneksi naiset saavat pariutua keskenään, joten pitää vaan etsiä pari, jonka kanssa tavoitteet osuvat yhteen.
Mitä ihmeen feminisistä mies vihaa? Jos se (Me too) sai useamman naisen ymmärämään, että heidän on parempi elää mieluummin yksin kuin huonossa parisuhteessa, niin minusta se on yksinomaisesti hyvä juttu. (Miksi heidän piäsi yrittää elää parisuheessa vain siksi, eä aiemmin sellainen on ollut tapana, - Taloudellsiesti jopa osiinaan huomattavasti kannattavampaa, koska vähintään tyydyttävän elinason saavuaminen yksin elävänä oli verraten haastavaa)
Moni mies on vain niin pihalla, että he uskottelevat ja luulevat vakaasti, että heidän elämänsä muuttuisi paremmaksi jos he eläisivä parisuheessa naisen kanssa yhdessä. - Tilastollisesti tämä taitaakin olla totta. - Terveimpiä ja paremmin voi miehe, joka elävät kumppanin kanssa.
Minä en ymmärrä metoon yhteyttä parisuhteeseen. Yksikään parisuhteeni ei ole alkanut siitä, että mies olisi ahdistellut minua seksuaalisesti.
Mummini joutui aikoinaan luopumaan hänelle itselleen tärkeistä asioita perheen vuoksi. Muisti sen koko ikänsä ja oli katkera. Meille sitten tähdensi, että älkää tehkö niin kuten hän teki.
Parisuhteessa on aina tehtävä kompromisseja, ei kahden ihmisen tarpeet mene koskaan niin yksiin että olisivat aina samaa mieltä. Toki suhde on helpompi jos on paljon yhteistä, eikä niin että toinen haluaa elää lapsetonta city-elämää ja toinen suurperheessä maalla. Omat tarpeet pitää tiedostaa ja ottaa huomioon, mutta jos ei ota muita huomioon eikä ole valmis joustamaan, on aika pieni todennäköisyys että päätyy onnelliseen parisuhteeseen.
Tuhoaa. Kaikki hyvin ennen kuin tulee lapsia. Lasten myötä jomman kumman on pakko keskittyä lapsiin. Jos toinen puoliso vaan juoksee omiaan unelmiensa perässä, se ei ole lapsia hoitavalle lainkaan mahdollista.
Toimivassa suhteessa on isot yhteiset unelmat, joita kohti ponnistellen yhdessä. Kummallakin voi olla 1-2 omaa pienempää unelmaa niiden lisäksi.
Hyvin muotoiltu! Ei kannata pitää parisuhdetta minään ehdottomana tavoitteena. Ihmisiä on ja aina löytyy tarvittaessa uusia.