Miksi annatte vauvalle korviketta?
Tiedättehän kysynnän ja tarjonnan lain? Vauva roikkuu koko ajan rinnalla koska näin lisää maidontuotantoa. Monet luulevat että tämä tarkoittaa ettei oma maito riitä.
Kommentit (74)
Rintojen poisto ei varmaan ole riittävä syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siksi, että lapsella oli nälkä. Tissillä oli kyllä jatkuvasti, mutta silti ei riittänyt. Etenkin kun kärsi refluksista ja puklasi ne vähätkin maidot pois.
Miten hänen painonsa kehittyi? Minun piltillä oli myös refluksia ja roikkui tissillä. Mies hermostui sen lisäksi vielä jatkuvaan imettämiseen sekä hyvin vaikeaan röyhtäyttämiseen, ja pyrki kieltämään "turhaa imetystä", mutta siitä huolimatta vauva kasvoi komeasti ilman korvikkeita.
Alkuun paino notkahti, kunnes oli pakko jo antaa lisämaitoa. Sen kanssa sitten kasvoi normaalisti. Maitoon laitettiin myös sakeuttajaa, niin ei puklannut niin herkästi. Annoin kyllä tissiäkin aina sen mitä riitti, lopulta vaan vauva tottui liikaa pulloon ja sen helppouteen ja ei enää rintaa huolinut.
En kestä tätä muiden naisten mollaamista. Ihmekkös tuo että naisilla on riittämättömyyden tunteita, masennusta, ahdistusta jne. enenevissä määrin. Ei me osata olla äitejäkään ”oikein”.
Mitä jos annettaisiin heidän imettää, jotka kokevat sen olevan heille hyvä vaihtoehto ja heidän jotka eivät jostainsyystä pysty/halua imettää niin kyllä korvikkeellakin pärjää.
Eipä syyllistetä ketään tällaisista asioista. väitän että kaikkien yleinen hyvinvointi nousisi kun keskityttäisiin enemmän omaan tekemiseen, ja pikkasen vähemmän muiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuukohan suomalaisten lihavuus korvikkeen saannista vauvana?
Kyllä vähäinen tai olematon imetys korreloi myöhemmän lihavuuden kanssa. Mutta voi osin johtua esim. sosioekonomisista syistä - mm.
matalasti koulutetut useammin eivät imetä ja myös useammin ruokkivat lapsiaan epäterveellisemmin.
Muiden tekemiseen puuttuminen ja itsensä paremmuuden korostaminen korreloi usein kusipäisen luonteenpiirteen kanssa.
Vauvani joutui alhaisen verensokerin vuoksi sairaalaan. Siellä todettiin, ettei hän saa rinnoistani riittävästi maitoa edes siihen, että verensokeri pysyisi riittävän ylhäällä, saati että paino lähtisi nousemaan. Hän olisi ihan oikeasti kuollut nälkään, jos olisin vielä päivän tai pari sinnitellyt täysimetyksellä. Hyvin lähellä sitä jo käytiin ennen sairaalareissua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun joku (muukin kuin minä) kertoisi tämän anopilleni :D tiheän imun kaudet aivan tuntematon käsite hänen ikäluokassaan....
Mikä ikäluokka? Yli 80?
40-luvulla syntynyt
Vierailija kirjoitti:
Korvikkeen kieltäisin lailla. Jos lapsi ei selviä muuten, ei sen ollut tarkoituskaan.
No nyt on asiaa! Ihan turhaa lässytystä näissä vauvaympyröissä muuten :D
Vierailija kirjoitti:
Koska en halunnut imettää. Siksi.
Itsekäs ajattelutapa. Kannattaa tutustua imetyksen hyötyihin. Edes muutoma päivä on jo vauvan kannata hyvä.
Koska se oma maito ei riittäny vaikka lapsi kuinka roikku utareissa kiinni. Pitihän sille lisä ruokaa antaa ettei nälkää kärsi.
Vierailija kirjoitti:
En kestä tätä muiden naisten mollaamista. Ihmekkös tuo että naisilla on riittämättömyyden tunteita, masennusta, ahdistusta jne. enenevissä määrin. Ei me osata olla äitejäkään ”oikein”.
Mitä jos annettaisiin heidän imettää, jotka kokevat sen olevan heille hyvä vaihtoehto ja heidän jotka eivät jostainsyystä pysty/halua imettää niin kyllä korvikkeellakin pärjää.
Eipä syyllistetä ketään tällaisista asioista. väitän että kaikkien yleinen hyvinvointi nousisi kun keskityttäisiin enemmän omaan tekemiseen, ja pikkasen vähemmän muiden.
Asioista nimenomaan pitää puhua ja kannustaa. Moni varmasti jättäisi imetyämättä jos ei saisi tarpeeksi tietoa ja tukea. On erittäin helppo antaa pullomaitoa, imetys ei todellakaan aina suju ongelmitta. Lehmänmaito ei kuitenkaan ole vauvan luontainen ravinto vaan korvike!
Kirjalliset valitukset voi lähettää minun rinnoilleni koska rinnat/kroppa ei tajunnut tuottaa maitoa. Maito ei siis noussut rintoihin ollenkaan vaikka pidin imetystä itsestään selvyytenä. Mikään ei auttanut joten vaihtoehtoina oli tappaa vauva nälkää tai antaa korviketta. Arvaa ap kumman vaihtoehdon valitsin...
Imetin ja pumppasin ja imetin ja pumppasin. Lopputulos oli täysin räjähtäneet tyhjät rinnat. Verta sain pumpattua mutta sitä ei vauvat juo.
Annoitko lapsen roikkua rinnalla usein? Ns. nesting (pesiminen?) on myös tärkeä. Ekat päivät vaan sängyssä vauva tissi suussa.
Kun kaikki muutkin syövät korviketta. Koirille jotain "koiranruokaa", kissalle "kissanruokaa", lapsille makkaraa tmv eineksiä. Korviketta kaikki, kun ei ole oikeaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun kaikki muutkin syövät korviketta. Koirille jotain "koiranruokaa", kissalle "kissanruokaa", lapsille makkaraa tmv eineksiä. Korviketta kaikki, kun ei ole oikeaa ruokaa.
:D
Voi elämä... Mitä muiden imettämiset tai imettämättä jättämiset sukke kuuluu?
Kyllä, täysimetän 5kk ikäistä lastani, mutten todellakaan tuomitse heitä, jotka ruokkivat pelkällä korvikkeella! Katsos kun siellä taustalla voi olla vaikka mitä syitä, mistä minä en voi tietää mitään. Ei tuomita kanssaäitejä naiset!
Koska halusin maksaa yli 300 eur apteekkimaidoista / kk....
Kaikilla äideillä ei vain maito riitä tai on muu syy, ettei voi imettää. Turha on siitä heitä syyllistää.
Ne korvikkeet on kuitenkin täyttä sontaa, rasvatonta maitoa ja siemenöljyä. Ei todellakaan mitään vauvan tarvitsemaa ruokaa.
Mulla kyllä vaikutti ihan omat syömiset maidon tuloon ja laatuun. Niinä päivinä jolloin vauva oli rinnalla koko ajan, en saanut itse syötyä kunnolla ja maito oli sellaista haaleaa litkua eikä sitä tullut riittävästi. Sitten kun sai itse syötyä kunnollista ruokaa alkoi maitoakin tulla ja se oli väriltään ihan erilaista.
Tottakai se vauva on rinnalla koko ajan jos ei saa syötyä mahaansa täyteen. Annoin korviketta ihan surutta jos vaikutti että oma maito ei nyt riitä ja heti kun oma maito alkoi riittämään niin sitten imetin. Ei kärsinyt imetys eikä kärsinyt vauva.
Menetin tosi paljon verta synnytyksen yhteydessä, koska istukka ei irronnut normaalisti, vaan se jouduttiin repimään jotenkin brutaalisti ulos ollessani nukutettuna. Tämän tällin jälkeen Hb:ni oli sillä rajalla, että olisi melkein täytynyt boostata, mutta ei ihan kuitenkaan. Maidontuotanto käynnistyi todennäköisesti näiden takia kehnosti ja toisaalta lapsi oli (ja on yhä nyt 4-vuotiaana!) temperamentiltaan nopea, eli jos safkaa ei alkanut heti kuulua rinnasta, se oli ÄÄÄÄ!!! Siksi alusta asti jouduttiin turvautumaan myös korvikkeeseen. Halusin kuitenkin vimmatusti, että lapsi saisi rintamaitoa ja suoran imetysyrityksen lisäksi yritin ensin pumppua, mutta ei herunut. Eräs äiti vinkkasi, että kokeile lypsämistä, ja sehän onnistuikin! Siitä lähtien kun lapsi oli 4kk, korviketta ei enää tarvittukaan sitten ollenkaan ja siis jatkoin lypsyjakkarahommaa. Olin tosi tyytyväinen, että pystyin ruokkimaan lastani luonnollisesti, mutta olihan se lypsäminenkin kyllä omanlaisensa lisävaiva.
Jos nyt saisin lapsen, hormonit varmaan sekoittaisivat minut taas niin, että pakkomielteisesti jotenkin saisin rintaruokinnan onnistumaan, vaikka kaikki järjen äänet puhuisivat korvikkeen puolesta.