Lue keskustelun säännöt.
Miten säilyttää auktoriteetti vanhempana huutamatta?
19.12.2013 |
Kahden vilkkaan pienen pojan hoitovapaalla oleva äiti kyselee, että miten saatte lapset tottelemaan huutamatta? Mikä olisi rakentava keino saada lapsi kuuntelemaan tavallista puhetta?
esim. 4v. villitsee 2v. pikkuveljeään hyppelemään sohvalla kun yritän tehdä ruokaa. Jos en kiellä, toinen ja mitä imeisemmin pienempi, iskee päänsä takuuvarmasti. Isompi myöskin tönii usein pikkuveljeään ja pikkuvelikin osaa kiusata isompaa.
Meillä on käytössä myös jäähypaikka-systeemi, mutta se ei taida olla riittävä.
Ulkoilemme joka päivä vähintään kerran päivässä ja isompi käy kerhossa 3x3h viikossa. Sisällä saavat juosta ja leikkiä, mutta sohvilta hyppely tai muu vaarallinen on kielletty. Fyysisiä aktiviteetteja saisi olla ehkä enemmänkin, mutta istuma-aktiviteettaja kuten lukemista, piirtelyä, askartelua, legoleikkejä on mielestäni tarpeeksi. Ihan normaaleja mutta vilkkaita lapsia, ei ole mitään tarkkaavaisuushäiriöitä tms.
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 12:22"]
Voisko joku "hyvä kasvattaja" vastata? On aina niin helppo arvostella muiden huonoa kasvatustyyliä, joten nyt olisi vaikuts olla auttamassa parantamaan!!
[/quote]
Sorry virhe -nyt olisi tilaisuus vaikuttaa ja auttaa parantamaan kasvatustyyliäni siis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos ottaisit isomman lapsen mukaan ruuanlaittoon ja askareisiin?
Toinen perinteinen keino on kehuminen. Eli jos lapsi tekee jotain edes vähän kiitoksen arvoista tuossa tilanteessa, kehut maasta taivaisiin.
En ole mikään huippukasvattaja ja muistan nuo ajat, kun olin kotona samanikäisten lasten kanssa. Kyllä hermoa kiristi monesti ja tuli huudettua. Jälkiviisaana voi sitten neuvoa muita: älä tee kuten minä tein, vaan..
Mitä vikaa huutamisessa on jos ei kakarat muuten tajua?
Riippuu lapsestakin. Meillä kaksi helpompaa ja kaksi hiukan kovapäiempää. Tärkeintä on rakastava suhde. Rima alas, ilmapiiri positiiviseksi, määräysten noudattamisen varmistaminen aina. Ja sohvilta lyllä saisi meillä hyppiä, älä ylisuojele.
Järjestä turvallinen hyppimisalue. Ja suoraan sanoen, hanki lapsia isommalla ikäerolla. Tosin tästä ei ole sinulle hyötyä enää, mutta muille voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennakointi, eli valjastat ne lapset tekemään jotain ennen riehumista, vaikka auttamaan siinä ruuanlaitossa. Ja sitten muistat aina rauhoittua itse enemmän kun lapset on riehaantuneet, eli jos he huutavat ja hyppivät, niin kävele hitaasti ja kuiski.
Eiköhän tässä jo mene siinä pieleen, että ap kyselee miten voi saada MUUTEN auktoriteettiä kuin huutamalla.
Huutamalla ei saa auktoriteettiä, se on ainoastaan lapsista pelottavaa ja tottelevat sen vuoksi. Jossain vaiheessa huomaavat sitten ettei huutaminen teekään kipeää eikä sitä tarvitse totella ja sen jälkeen loppuu senkin teho.
Auktoriteettiä joko on tai sitten ei ole. Toisilla sitä on niin paljon että se riittää luonnostaan eikä muuta tarvita toisten pitää keksiä keinoja miten omaa aukrotiteettiään voi vahvistaa. Kaikki ei ikinä onnistu siinä.
Auktoriteetti perustuu kunnioitukseen ja siihen että arvostaa toista niin paljon että haluaa totella toista. Auktoriteetin luomisessa on tärkeää että toinen tuntee olevansa välitetty ja huolehdittu ja että toisella on jotain sellaista minkä vuoksi sitä haluaa arvostaa.
Uhkailu, kiristys, maanittelu, moneen kertaan komentaminen, huutaminen, kurittaminen kaikki murentavat omaa auktoriteettia eivät siis lisää sitä.
Jos haluat lisää auktoriteettiä sinun pitää alkaa johtaa lapsiasi. Kaikissa ihan pienissäkin asioissa, menet edellä ovesta, syöt ensin, asetat itsesi heidän yläpuolelleen, mutta pidät huolta heistä, annat rakkautta ja välittämistä. Niistä asioista auktoriteetti rakentuu. Ai niin, ja ensimmäisenä ja tärkeimpänä asiana on se, että pystyt hallitsemaan itseäsi, huutamaan sortuva ihminen ei hallitse itseään eikä sen vuoksi saa kenestäkään auktoriteettiasemaa. Huutamalla ja riehumalla hallitseva hallitsee ulkoisilla keinoilla, ei kunnioituksen kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 12:50"]
Eiköhän tässä jo mene siinä pieleen, että ap kyselee miten voi saada MUUTEN auktoriteettiä kuin huutamalla.
Huutamalla ei saa auktoriteettiä, se on ainoastaan lapsista pelottavaa ja tottelevat sen vuoksi. Jossain vaiheessa huomaavat sitten ettei huutaminen teekään kipeää eikä sitä tarvitse totella ja sen jälkeen loppuu senkin teho.
Auktoriteettiä joko on tai sitten ei ole. Toisilla sitä on niin paljon että se riittää luonnostaan eikä muuta tarvita toisten pitää keksiä keinoja miten omaa aukrotiteettiään voi vahvistaa. Kaikki ei ikinä onnistu siinä.
Auktoriteetti perustuu kunnioitukseen ja siihen että arvostaa toista niin paljon että haluaa totella toista. Auktoriteetin luomisessa on tärkeää että toinen tuntee olevansa välitetty ja huolehdittu ja että toisella on jotain sellaista minkä vuoksi sitä haluaa arvostaa.
Uhkailu, kiristys, maanittelu, moneen kertaan komentaminen, huutaminen, kurittaminen kaikki murentavat omaa auktoriteettia eivät siis lisää sitä.
Jos haluat lisää auktoriteettiä sinun pitää alkaa johtaa lapsiasi. Kaikissa ihan pienissäkin asioissa, menet edellä ovesta, syöt ensin, asetat itsesi heidän yläpuolelleen, mutta pidät huolta heistä, annat rakkautta ja välittämistä. Niistä asioista auktoriteetti rakentuu. Ai niin, ja ensimmäisenä ja tärkeimpänä asiana on se, että pystyt hallitsemaan itseäsi, huutamaan sortuva ihminen ei hallitse itseään eikä sen vuoksi saa kenestäkään auktoriteettiasemaa. Huutamalla ja riehumalla hallitseva hallitsee ulkoisilla keinoilla, ei kunnioituksen kautta.
[/quote]
Muuten olen melko samaa mieltä, mutta noissa "syöt ensin, menet ovesta ensin"- jutuissa en. Noilla saa aikaan vain VALTAA ja se ei ole sama asia kuin auktoriteetti. Lapsille on tärkeää nähdä kuinka muita kohdellaan arvostavasti ja rakastavasti, sitten he haluavat kohdella sinua samalla tavalla.
Ja vielä lisäyksenä edelliseen..
Ihmisillä on luontainen miellyttämisenhalu ylempiään kohtaan.
Kun palkitset aina tottelemisen esimerkiksi halimalla, pienellä kosketuksella, kehumalla lapsi alkaa totella vielä enemmän koska on niin kiva saada kiitosta ylemmältään.
Ja jos lapsi tekee jotain sellaista mistä et pidä voit sanoa, että tuntuu ikävältä kun teet noin, ja esität vaikkapa että olis tosi kiva jos vaikkapa leikkisitte legoilla, koska sinusta tuntuu niin kivalta kun lapsi leikkii legoilla. Hetken kuluttua huomaat että lapsi alkaa miellyttämisenhalussaan tehdä asioita joita haluat, eikä käyttäydy huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 12:54"]
Muuten olen melko samaa mieltä, mutta noissa "syöt ensin, menet ovesta ensin"- jutuissa en.
[/quote]
Laumassa aina ylempi tekee noita asioita ensin. On tärkeää luoda lauma, jossa on itse lapsia ylempänä. Ihminen haluaa totella ja miellyttää vain itseään ylempiä ja samalla odottaa että itseä alemmassa asemassa olevat tottelee itseä.
EN siis tarkoita sitä että saamaansa valtaa pitää väärinkäyttää, mutta vallastahan auktoriteetissakin on kyse. Toisen antamasta vallasta.
Be the pack leader! Sanois Cesar Milan "koirakuiskaaja"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Be the pack leader! Sanois Cesar Milan "koirakuiskaaja"
9 ja 11
HÖPSIS! Kaikki riippuu lapsen luonteesta ja temperamentista, toiset tottelee ketä vaan ja toiset ei ketään.
On totta, että toisilla ihmisillä on luontaista auktoriteettia enemmän kuin toisilla, ja se tulee itseluottamuksesta, mutta lapsiin ei aina sekään toimi, koska lapset häslää omia juttujaan, eivätkä huomioi aikuisen auktoriteettia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä idea että otan isomman mukaan ruoanlaittoon, mutta sitten pienempikin haluaa auttaa eikä kokkailusta tule kahden kanssa mitään. Isompi kattaa usein pöytää kyllä.
Pienempi saa niitä kolhuja jo ihan tarpeeksi, en voi antaa heidän riehua ja hyppiä sohvilta, koska se on joka kerran mennyt liian hurjaksi, niin että toinen on hypännyt/tippunut toisen päälle tms.
2v ikäero on ollut enimmäkseen sopiva, tosin nyt tuntuu raskaalta kun nuoremmallakin on tainnut tahtoikä alkaa... He leikkivät välillä keskenään kuin enkelit ja esim aamulla isoveli hakee pikkuveljen sängystä tämän herättyä, mutta usein on nahisteluakin. Pukeminen on erityisen haasteellista isommalle, eikä häntä aina huvita lähteä kerhoon ja silloin vaan kiukutellaan ja venkoillaan lattialla kunnes tulee kiire....ja äiti huutaa.
Kyllä meillä on enimmäkseen positiivinen ilmapiiri, mutta itsekin tiedostan että huudan liikaa eikä se ole hyväksi. En kuitenkaan hauku tai mitätöi lapsia, vaan karjun tyyliin "nyt puet!", "Pois pikkuveljen päältä!" , "ei saa töniä!" , "Nyt jäähylle!"
Positiivinen kannustaminen / hyvän käytöksen palkitseminen olisi varmaan se oikea kasvatustyyli, mutten usko että se kaikkeen auttaa. Kehun kyllä lapsia, mutta ehkä useammankin voisi...
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 13:03"]
9 ja 11
HÖPSIS! Kaikki riippuu lapsen luonteesta ja temperamentista, toiset tottelee ketä vaan ja toiset ei ketään.
On totta, että toisilla ihmisillä on luontaista auktoriteettia enemmän kuin toisilla, ja se tulee itseluottamuksesta, mutta lapsiin ei aina sekään toimi, koska lapset häslää omia juttujaan, eivätkä huomioi aikuisen auktoriteettia.
[/quote]
Lapset nimenomaan huomioi aikuisen auktoriteetin ihan luonnostaan, koska lapset on aina viime kädessä aikuisista riippuvaisia. Aikuisiksi kasvettuaan joku voi saada päähänsä ettei tottele ketään, mutta lapsien kanssa on aina toisin.
Toiset lapset on kyllä tosiaan paljon itsenäisempiä ja jotenkin tiedostavat oman voimansa ja kykynsä päästä kasvettuaan laumassa johtaja-asemaan, sellainen lapsi vaatii vielä enemmän johtamista aikuiselta. Vielä korostuneemmin noita mainitsemiani asioita.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 12:58"][quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 12:54"]
Muuten olen melko samaa mieltä, mutta noissa "syöt ensin, menet ovesta ensin"- jutuissa en.
[/quote]
Laumassa aina ylempi tekee noita asioita ensin. On tärkeää luoda lauma, jossa on itse lapsia ylempänä. Ihminen haluaa totella ja miellyttää vain itseään ylempiä ja samalla odottaa että itseä alemmassa asemassa olevat tottelee itseä.
EN siis tarkoita sitä että saamaansa valtaa pitää väärinkäyttää, mutta vallastahan auktoriteetissakin on kyse. Toisen antamasta vallasta.
[/quote]
Lapsi ei ole koira.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 13:13"]
Lapsi ei ole koira.
[/quote]
Perhe on lauma. Sitä ei vaan jostain syystä ihmiset halua tai kykene hyväksymään kun kuvittelevat että ihminen on jotenkin parempi kuin eläimet. Ihminen on pohjimmiltaan eläin, joka on verhoillut oman käytöksensä kuoren alle. Sitä kuorta kutsutaan ihmisyydeksi ja sivistykseksi ja väitetään että se erottaa ihmisen eläimestä, mutta se ei pidä paikkaansa. Ihminen on eläin, ja ihmisen käytöstä säätelee samat asiat kuin eläimenkin käytöstä.
16 oli ap.
Ehkä osa noista kuuluu enemmän koirankoulutukseen. En tietenkään hae sellaista auktoriteettiä että lapsi tottelisi minua kuin robotti tai pelkäisi.
Tuo oli hyvä vinkki, että kuiskaan ensi kerralla kun tekee mieli huutaa. Lapset takuulla yllättyvät, niin että kuuntelevat.
Tiedän etten ole mikään johtajatyyppi luonnostani, vaan minun on pitänyt opetalla sitä lasteni kanssa. Olen kerran huomannut kuinka sukulainen, hieman minua vanhempi erityisopettaja sai lapseni yhdella lausella ja olemuksellaan syömään, kun he koukuttelivat pöydässä. Toisilla on luontainen kyky siihen, minun vahvuuteni on muualla...!
Kiitos vastanneille ja lisää saa kirjoitella!
En tiedä että olenko hyvä kasvattaja vai ei mutta voin kertoa mitkä keinot meillä ovat toimineet:
johdonmukaisuus - aina kun lapsi (2v) esim.lyö tai heittää tavaroita niin menee omaan huoneeseen. Eikä saa tulla pois ennen kun on pyytänyt anteeksi. Toimii
Ei tyhjijä lupauksia tai uhkailuja tyyliin et enää ikinä pääse kauppaan jos mangut. Jos jotain luvataan Se pitää.
Lapsi saa auttaa kotiaskareissa vaikka niissä kestäisi tuplasti pidempään. Yhdessä imuroidaan, täytetään ja tyhjennetään tiski- ja pyykkikone, pyyhitään pölyt, leivotaan.
Toki välillä kahden pienen (toinen 6kk) kanssa menee hermot mutta Se on vaan inhimillistä.
Voisko joku "hyvä kasvattaja" vastata? On aina niin helppo arvostella muiden huonoa kasvatustyyliä, joten nyt olisi vaikuts olla auttamassa parantamaan!!