Koulukyydit lähi ja etä vanhemman luota..

Valtionko vika kun teit kersoja ja erosit?! Osta niille mopot...

Kannattaa tehdä ensin aloite omaa kuntaan/kaupunkiin.

Missä lukee, että vuoroviikkojärjestelmä on lapselle paras? En oikein mitenkään usko sitä - tehän voitte tehdä niinkuin joku oli tehnyt, lapsi asuu yhdessä kodissa ja vanhemmat hyppäävät siinä vuoroviikoin. Silloin tämä teidän ongelma on ratkaistu. Suostuisitteko?

Miten niin vuoroviikkojärjestelmä on paras? Jos vuoroviikoin asumiseen päädytään niin todennäköisesti molemmat vanhemmat ovat normaaleja, päihteettömiä ja mieleltään terveitä ihmisiä jotka eivät käyttäydy väkivaltaisesti ja tällöin vanhemmat voisivat siis jatkaa ydinperheenäkin koska ei ole mitään hyvää syytä erota. Ydinperhehän olisi tällöin paras vaihtoehto eikä yhteiskunnan tulisi tukea eroamista joka tapahtuu vain siksi että mami/isi pääsee jahtaamaan uutta miestä/naista. Eroamista pitäisi vaikeuttaa huomattavasti.

Käytännössä se että aikuiset mahdollisine uusine puolisoineen hyppäisi lasten kodissa tuskin on miellyttävä ratkaisu kenellekkään. Ja kun miettii asiaa niin että vuoroviikko asumisessa kun lapsi on etä vanhemmalla ei kunnan tarvitse järjestää sillä viikolle lainkaan kyytiä, eli kunta säästää puolet kyyti kustannuksista kun ei myönnä kyytiä etä vanhemman luota? Todellisuushan on se että eroperheet lisääntyvät jatkuvasti ja kunnat tällä järjestelyllä eivät ajattele vanhempua tasapuolisesti niin että molemmilla olisi mahdollisuus tasapuolisesti osallistua lapsen elämään. Totta, minä ja mieheni olemme eronneet jo kolme vuotta sitten ja harmittaa ettei isä halustaan huolimatta voi osallistua tasavertaisesti lasten elämään.

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 07:35"]Miten niin vuoroviikkojärjestelmä on paras? Jos vuoroviikoin asumiseen päädytään niin todennäköisesti molemmat vanhemmat ovat normaaleja, päihteettömiä ja mieleltään terveitä ihmisiä jotka eivät käyttäydy väkivaltaisesti ja tällöin vanhemmat voisivat siis jatkaa ydinperheenäkin koska ei ole mitään hyvää syytä erota. Ydinperhehän olisi tällöin paras vaihtoehto eikä yhteiskunnan tulisi tukea eroamista joka tapahtuu vain siksi että mami/isi pääsee jahtaamaan uutta miestä/naista. Eroamista pitäisi vaikeuttaa huomattavasti.

[/quote]

Ja muita syitä erolle ei tietenkään voi olla, itse erosin miehestäni koska en rakastanut enää häntä, nyt olemme kaksi vuotta eron jälkeen läheisempiä kuin aikoihin, molemmilla uudet kumppanit ja lapset vuoroviikoin kummankin kodissa ja koen että tämä on lapsillemme kaikkein paras, pystyvät näkemään onnelliset vanhemmat ja tasapainoisen parisuhteen mallin.

mutta eihän eta vanhempi saa hoitaa lastakaan palkallisesti, jos lapsi sairas

Niinpä, mielestäni kummallakin vanhemmalla tulisi olla samat mahdollisuudet, olipa etä tai lähi vanhempi.

Olen kanssa miettinyt joskus tuota lasten vuoroviikkoasumista, eikö se ole ihan hirvittävän stressaavaa lapselle. Aikaisemmin ajattelin aina, että se on varmaan ihan hyvä ratkaisu, saa olla tasapuolisesti molempien vanhempien kanssa arkea ja viikonloppua, säilyttää kontaktin molempiin yms. Sitten aloitin työn, jossa käytännössä reissaan kahden paikan välillä. Välillä toisessa kaupungissa, välillä toisessa. Molemmissa asunto siis, ei hotelliöitä tai päivittäistä reissaamista. Ja tämä on ihan kamalaa. Parin vuoden jälkeen olen ihan älyttömän stressaantunut siihen, että joutuu kokoajan miettimään, kuljettamaan tavaroita, arpomaan onko kaikki tarpeellinen nyt tällä kertaa tässä vai tuossa kaupungissa. Ystävyyssuhteet kärsii kun on aina väärässä paikassa. Ja mietin, että suurin osa näistä pätee kuitenkin siihen lapseenkin. Koululaisen pitää huolehtia koulutarvikkeet yms, vaikka teoriassa vanhemmat ehkä ovatkin vastuussa osasta asioista, niin eiköhän se lapsi niistä hermoile ihan samalla tavalla ellei ole luonteeltaan ihan huoleton haaveksija.

Eli lapsi ei saa isän luota kyytiä, eikö se ole silloin isän ongelma eikä sinun? Voihan se isi maksaa taksin omasta pussistaan jos kerran on valittanut tai pistää uuden rouvansa kuskaamaan, kun ei itse jouda.

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 07:55"]

Eli lapsi ei saa isän luota kyytiä, eikö se ole silloin isän ongelma eikä sinun? Voihan se isi maksaa taksin omasta pussistaan jos kerran on valittanut tai pistää uuden rouvansa kuskaamaan, kun ei itse jouda.

[/quote]

Entäs, kun tilanne on niin päin, että äiti on etä, eikä omista autoa, pysyvää parisuhdetta tai edes säännöllistä työtä? Lapset asuvat isällään naapurikunnassa, ja nimenomaan vuoroviikkosysteemi käytössä. Isänsä luota kouluun olisi vain parisataa metriä, mutta äidin luota matkaa tulee reipas viisi kilometriä, jolloin kyyti olisi välttämätön. Meneekö omasta pussista, ja kuka sen on velvollinen järjestämään, isä vai äiti? Olisiko vain helpompi tehdä muutos lasten asumiseen, viikot isällään ja vaikka viikonloput sitten äidillään?

Miten typeriä täällä ihmiset oikeasti voi olla? Lasten kustannukset kuuluu myös minulle. Ja jos isä päätyy ratkaisuun että maksaa taksin omasta pussistaan niin minä kyllä osallistun kustannuksiin, kyse on kuitenkin meidän lapsesta!! Mietittiin sitäkin että isän uusi vaimo toisi töihin mennessään lapset luokseni odottamaan kouluun lähtöä ja hakisi taas sitten iltapäivällä luotani mutta se menee jo aika sähkäämiseksi.

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 07:41"]

mutta eihän eta vanhempi saa hoitaa lastakaan palkallisesti, jos lapsi sairas

[/quote]

Eihän se lähivanhempikaan välttämättä saa palkallisesti hoitaa sairasta lastaan.Pois saa toki olla, mutta palkkaa ei joka paikassa makseta.

Meillä etälapsilapsi saa koulukyydin koulubussista. Silloin, kun koulu alkaa kympiltä, niin bussia ei mene, silloin pitää viedä. Isommilla koululaisilla noita kympin aamuja ei ole, joten ei ongelmaa.

Jos homma ei toimisi, niin täytyisi yrittää neuvotella lähivanhemman kanssa, että lapsen kirjat olisi siellä kauempana asuvan luona tuon koulukyydin vuoksi. Tietty kaikki voi myös yrittää asua lähellä koulua, mutta sekään ei tietenkään aina ole mahdollista.

Siinäpä se ongelma on, kyyti maksetaan asuinpaikkaa lähinpään kouluun ja meidän tapauksessa kyyti tarvittaisiin sinne kauempaan, isän vaimo voisi kahdeksan aamut hoitaa mutta myöhemmät on se ongelma.

Moni lapsi joutuu menemään koulukyydilläkin aamulla koululle, vaikka koulu alkaa myöhemmin. Silloin se aika varataan läksyjen tekoon tai kokeisiin lukemiseen.

12: Mikä oli tilanne ennen? Asuuko isä yhä entisessä yhteisessä kodissa? Miksi äiti asuu toisessa kunnassa? Kuinka paljon lasten koulunkäyntiä on ajateltu erotilanteessa?

Miten ero tilanteessa loppupeleissä mietitään lasten koulunkäyntiä tms? Jos kotona tilanne kärjistyy siihen että aletaan miettiä sitä eroa tai ero on ainoa vaihtoehto AIKUISILLE, ei siinä enää kaikkia asioita mietitä mikä on lastenkannalta paras vaan siinä mietitään kokonaisuutta. Lapsille paras ei ole elää perheessä jossa vanhemmat ei tule toimeen keskenään!!

Olen itse vuoroviikkovanhempi, ja minusta ehdoton edellytys on, että vanhemmat asuvat niin lähekkäin että lapsi pääsee myös kavereilleen molemmista kodeista. Silloin ei tätä koulukyytiongelmaakaan tule. Kouluikäistä lasta ei saa eristää kaveripiiristään joka toinen viikko.

Lapsilla on mahdollisuus tavata kyllä kavereitaan myös niillä viikoilla kun lapset olisivat isällään. Meidän kohdalla järjestelyssä tuottaa ongelmaa se, kuinka järjestää aamut jolloin lapsi menee kymmeneen kouluun, hänen koulullaan ei ole paikkaa jossa lapsi voisi olla eikä koulun yhteydessä olevaan päivähoitoon lapsi suostu ikänsä puolesta menemään, emmekä me halua häntä siihen pakottaa.